Ero sivun ”Energia Australiassa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh, wl, lisäys |
tämähän on ihan puppua |
||
| Rivi 80: | Rivi 80: | ||
Australian Climate Council mukaan vuonna 2017 Australiassa oli lämpimin tilastoitu talvi. Maksmilämpötila oli lähes 2 °C keskiarvoa korkeampi. Myös kuivuus saavutti ennätyksiä.<ref>Lesley Hughes, [https://www.climatecouncil.org.au/2017-weird-winter Hot and Dry: Australia's Weird Winter] Climatecouncil.org.au 18.9.2017</ref> |
Australian Climate Council mukaan vuonna 2017 Australiassa oli lämpimin tilastoitu talvi. Maksmilämpötila oli lähes 2 °C keskiarvoa korkeampi. Myös kuivuus saavutti ennätyksiä.<ref>Lesley Hughes, [https://www.climatecouncil.org.au/2017-weird-winter Hot and Dry: Australia's Weird Winter] Climatecouncil.org.au 18.9.2017</ref> |
||
Australian historia kuumin päivä oli joulukuussa 2019, jolloin lämpötila kohosi keskimäärin 41,9 asteeseen.<ref name=HS-MM/> |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 3. tammikuuta 2020 kello 21.00
Energia Australissa käsittelee energiantuotantoa ja energiankulutusta Australiassa.
Australian ominaispiirteitä ovat vahva fossiilisen energian riippuvuus, poikkeavat kuljetustarpeet, energiavaltainen vientisektori, 90 % hiiliriippuvuus, 28 % maailman uraanivaroista, Britannian ydinkoehistoria Australiassa ja merkittävät ilmastonmuutoksen riskit.
Maa tuottaa maailmassa kuudenneksi eniten fossiilisia polttoaineita. Ilmastotutkijat epäilevät että energiayritysten poliitikoille antama rahoitus vaikuttaa heidän kykyynsä tehdä päätöksiä, joilla voitaisiin hillitä ilmastolle aiheutuvia vahinkoja. Kivihiilen tuotanto kasvaa edelleen ainakin vuoteen 2035, ja verotus suosii fossiilisia polttoaineita.[1]
Politiikka
Australia on ratifioinut Kioton sopimuksen.
Australiassa oli oikeistolainen pääministeri John Howardin hallitus marraskuuhun 2007. Howardin hallitus nimitti Rio Tinton teknologiapäällikön tohtori Robin Batterham Australian hallituksen neuvoa-antavaksi tutkijaksi. Howardin hallituksen energiaministeri Warwick Parer (1996 alkaen) oli ennen politiikkaan siirtymistään johtavassa asemassa Ulan Miningissa, joka on Australian suurimpia hiilentuottajia. Hän jatkoi Queensland Coal Mine Management -johtokunnan tehtävissä ministeri nimitykseen asti. Hänellä oli 2 miljoonan dollarin sijoitus Queenslandin hiilikaivokseen.[2]
Howardin kauden jälkeen hallitusvalta siirtyi Australian työväenpuolueelle. Työväenpuolue ei kannata ydinvoimaa ja voitti vaalit vuonna 2007 ydinvoimaa kannattaneita konservatiiveja vastaan.[3]
Liberaalipuoluetta edustava pääministeri Scott Morrison on saanut vuoden 2019 jälkipuoliskolla voimakkaasti arvostelua osakseen suhtautumisessa ilmastonmuutokseen.[1][4] Australia on jäljessä tavoitteistaan, joihin se sitoutui Pariisin ilmastokokouksessa.[5]
Hiili
| Top 5 hiilenkuluttajat (2006) [6] | ||
|---|---|---|
| maa | % | milj. tn |
| Kiina | 38,6 | 1191 |
| Yhdysvallat | 18,4 | 567 |
| Intia | 7,1 | 238 |
| Australia | 3,9 | 119 |
| Venäjä | 3,6 | 112 |
| Muut | 28,5 | 862 |
| Koko maailma | 100 | 3 090 |
| Top 5 hiilentuottajat (2006)[6] | ||
|---|---|---|
| maa | % | milj. tn |
| Kiina | 39,4 | 2 380 |
| Yhdysvallat | 19,3 | 1 054 |
| Intia | 6,8 | 447 |
| Australia | 6,6 | 374 |
| Venäjä | 4,7 | 309 |
| Muut | 23,2 1 | 631 |
| Koko maailma | 100 | 6 195 |
Australia käytti 2000-kymmenluvun puolivälissä noin 90 % energiasta kotimaista hiiltä. Greenpeacen mukaan Australian osuus oli 6,6 % maailman hiilituotannosta ja 3,9 % hiilikulutuksesta vuonna 2006.[6]
Kaivosyhtiö Rio Tinto omistaa Australian hiilikaivokset. Hunter Valley (Uusi Etelä-Wales) on merkittävin hiilikaivosalue. Suuri osa kaivoksista on avokaivoksia. Hiilentuotannon ympäristövaikutukset ovat viinituotannon riski. Hiilituotanto kilpailee niukoista vesivaroista. Nykyisin hiilivoimaloiden vedenkulutus Australiassa on viidesosa Sydneyn 4 miljoonan asukkaan kulutukseen verrattuna.[7] Kaivosten laajeneminen uhkaa harvinaisia kasveja.
Newcastle Uudessa Etelä-Walesissa on suurin vientisatama. Vuonna 2008 vienti oli 80 miljoonaa tonnia. Suunnitelmiin on sisältynyt laajennus 120–200 tonnia C/a vuoteen 2013 mennessä.
Ydinvoima
Australia ei käytä ydinvoimaa. Australiassa on tehty ydinkokeita.
Greenpeacen mukaan maailman uraanituotanto on 2,3 miljoonaa tonnia ja Australian uraanintuotanto 131 800 tonnia vuodessa (5,8 %).[8]
Uusiutuva energia
Tim Flanneryn mukaan Australialla on maailman parhaita geotermisen energian varantoja ja runsas tuulivoima- ja aurinkovoimapotentiaali.[2]
Greenpeacen mukaan Uusi Etelä-Wales voi murtaa vahvan hiiliriippuvuuden ja tuottaa 40 % sähköstään uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä.[6]
Ilmastonmuutos
Australian johtavan ilmastotutkijat tekivät 70 vuoden ilmastotutkimuksen vuonna 2004. Ennusteen mukaan lämpötila nousee 6 °C vuoteen 2070 ja myrskyt ja kuivuus lisääntyvät. Australian vesivarat voivat niukentua. Koralliriutat ovat vaarassa. Ennusteen mukaan trooppiset taudit, kuten denguekuume ja Queenslandissä esiintyvä virustauti Ross River kuume, lisääntyvät.[9] Australian kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti ovat suurimpien joukossa. Aluksi Australia ei ratifioinut Kioton sopimusta, koska se koki sen merkityksettömäksi niin kauan kuin Yhdysvallat jää sopimuksen ulkopuolelle.[10][11] Ilmastonmuutoksen haitat Australialle ovat mittavat. Australia ratifioi Kioton pöytäkirjan 3. joulukuuta 2007.[12]
Australian Climate Council mukaan vuonna 2017 Australiassa oli lämpimin tilastoitu talvi. Maksmilämpötila oli lähes 2 °C keskiarvoa korkeampi. Myös kuivuus saavutti ennätyksiä.[13]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Wilhelmiina Palonen: Vapauden ja rentouden maa tulessa. Suomen Kuvalehti, 3.1.2020, s. 12. Otavamedia.
- ↑ a b Tim Flannery, Ilmastonmuuttajat (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005), Otava 2006 hiili s. 249
- ↑ Australia luopunee ydinvoiman kehittämisestä, yle 28.2.2008
- ↑ Petteri Tuohinen, Australian pääministeri sai tylyn vastaanoton tuhoalueella Helsingin Sanomat 3.1.2020
- ↑ Minttu Mikkonen, Lauantaista pelätään tulevan Australian maastopalojen tuhoisin päivä Helsingin Sanomat 3.1.2920
- ↑ a b c d The True Cost of Coal, How people and the planet are paying the price for the world's dirtiest fuel, Greenpeace 27.11.2008, s. 66–69, 79
- ↑ Tim Flannery, Ilmastonmuuttajat (The Weather Makers, The History and Future of Climate Change 2005), Otava 2006 hiili s. 249, 304 UE 232
- ↑ Uraaninlouhinnan riskit – tapaus Areva Greenpeace 14.12.2006, s. 5
- ↑ Australia 'facing hotter future', BBC 2.1.2004
- ↑ Australia warned of water crisis, BBC 5.7.2004
- ↑ Australia in grip of water crisis BBC 8.4.2004
- ↑ Australia ratifioi Kioton sopimuksen Yle 3.12.2007
- ↑ Lesley Hughes, Hot and Dry: Australia's Weird Winter Climatecouncil.org.au 18.9.2017