Ero sivun ”Ayn Rand” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Ayn Rand”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18608700 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 21. joulukuuta 2019 kello 22.57 (UTC))
2019 kirja ym.
Rivi 34: Rivi 34:
Ayn Rand syntyi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] varakkaaseen [[Venäjän juutalaiset|venäjänjuutalaiseen]] apteekkariperheeseen. Hänen perhettään vainottiin, ja perhe muutti Pietarista Krimille neljäksi vuodeksi Randin ollessa 12-vuotias. Paluun jälkeen perhe näki nälkää, ja isän omistama apteekki kansallistettiin valtiolle.
Ayn Rand syntyi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] varakkaaseen [[Venäjän juutalaiset|venäjänjuutalaiseen]] apteekkariperheeseen. Hänen perhettään vainottiin, ja perhe muutti Pietarista Krimille neljäksi vuodeksi Randin ollessa 12-vuotias. Paluun jälkeen perhe näki nälkää, ja isän omistama apteekki kansallistettiin valtiolle.


Rand valmistui [[Pietarin valtionyliopisto|Petrogradin valtionyliopistosta]] ja pääsi turistiviisumilla vierailemaan sukulaistensa luokse [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Kun hän vuonna 1926 muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin, hän muutti nimensä Ayn Randiksi. Rand oli muunnelma perheen sukunimestä, etunimen Ayn sanotaan olevan muunnelma suomalaisen naiskirjailijan nimestä. Rand on sanonut, että oli vain kuullut nimen eikä hän ollut lukenut yhtään kirjailijan teosta. Suomalainen nimi oli mahdollisesti Aino.<ref name="Iivonen">Jyrki Iivonen: [https://web.archive.org/web/20160304223848/http://ciel.fi/artikkelit/ayn-rand-katsaus-elamaan-ja-tuotantoon/ Ayn Rand: Katsaus elämään ja tuotantoon]. Portti 3/1997</ref>
Rand valmistui [[Pietarin valtionyliopisto|Petrogradin valtionyliopistosta]] ja pääsi turistiviisumilla vierailemaan sukulaistensa luokse [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Kun hän vuonna 1926 muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin, hän muutti nimensä Ayn Randiksi. Rand oli muunnelma perheen sukunimestä, etunimen Ayn sanotaan olevan muunnelma suomalaisen naiskirjailijan nimestä. Rand on sanonut, että oli vain kuullut nimen eikä hän ollut lukenut yhtään kirjailijan teosta. Suomalainen nimi oli mahdollisesti Aino.<ref name="Iivonen">Iivonen, Jyrki: [https://web.archive.org/web/20160304223848/http://ciel.fi/artikkelit/ayn-rand-katsaus-elamaan-ja-tuotantoon/ Ayn Rand: Katsaus elämään ja tuotantoon.] Portti 3/1997</ref>


== Ajatusmaailma ja vaikutteet ==
== Ajatusmaailma ja vaikutteet ==
Rivi 40: Rivi 40:
Randin romaanien keskiössä on ”randilaisen sankarin” arkkityyppi, henkilö, jonka kyvyt ja riippumattomuus aiheuttavat konfliktin enemmistön kanssa mutta joka silti sitkeästi pitää kiinni arvoistaan. Tämä toistaa Randin kokemusta, kun hän jo pikkulapsena päätti aina pysyä ihanteissaan vastoin vastustamansa kommunismin pyrkimystä määrätä ihmiskohtaloista. Rand uskoi, että ihmisen tulee valita arvonsa ja toimintansa järkeen nojautuen, että ihmisellä on oikeus olla olemassa itsensä vuoksi, vailla pakkoa uhrata itsensä toisille tai oikeutta uhrata toisia itsensä vuoksi, ja että kenelläkään ei ole oikeutta ottaa arvoja{{Selvennä|Mitä on "ottaa arvoja"}} toisista (hyödyntää toisia) fyysisen voiman avulla, eikä tuputtaa toisille aatteita tai ajatuksia väkivalloin.{{Lähde}}
Randin romaanien keskiössä on ”randilaisen sankarin” arkkityyppi, henkilö, jonka kyvyt ja riippumattomuus aiheuttavat konfliktin enemmistön kanssa mutta joka silti sitkeästi pitää kiinni arvoistaan. Tämä toistaa Randin kokemusta, kun hän jo pikkulapsena päätti aina pysyä ihanteissaan vastoin vastustamansa kommunismin pyrkimystä määrätä ihmiskohtaloista. Rand uskoi, että ihmisen tulee valita arvonsa ja toimintansa järkeen nojautuen, että ihmisellä on oikeus olla olemassa itsensä vuoksi, vailla pakkoa uhrata itsensä toisille tai oikeutta uhrata toisia itsensä vuoksi, ja että kenelläkään ei ole oikeutta ottaa arvoja{{Selvennä|Mitä on "ottaa arvoja"}} toisista (hyödyntää toisia) fyysisen voiman avulla, eikä tuputtaa toisille aatteita tai ajatuksia väkivalloin.{{Lähde}}


Rand kirjoitti Neuvostoliiton [[totalitarismi]]sta ja piti [[sosialismi]]a ja [[kansallissosialismi]]a epäinhimillisinä järjestelminä. Hän sai vähitellen miljoonia lukijoita ympäri maailmaa. Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja [[Alan Greenspan]] on tunnetuimpia randilaisia ajattelijoita.<ref>[https://web.archive.org/web/20160305101728/http://usliberals.about.com/od/peopleinthenews/a/Greenspan1.htm About.com]</ref>{{Parempi lähde}} Myös suomalainen pankkiiri [[Björn Wahlroos]] on nimennyt Randin itselleen tärkeäksi ajattelijaksi.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/Kapitalistin+muotokuva++Bj%C3%B6rn+Wahlroosin+haastattelu/a1305555583089 hs.fi] (Vain tilaajille)</ref>
Rand kirjoitti Neuvostoliiton [[totalitarismi]]sta ja piti [[sosialismi]]a ja [[kansallissosialismi]]a epäinhimillisinä järjestelminä. Hän sai vähitellen miljoonia lukijoita ympäri maailmaa. Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja [[Alan Greenspan]] on tunnetuimpia randilaisia ajattelijoita.<ref>[https://web.archive.org/web/20160305101728/http://usliberals.about.com/od/peopleinthenews/a/Greenspan1.htm About.com]</ref>{{Parempi lähde}} Myös suomalainen pankkiiri [[Björn Wahlroos]] on nimennyt Randin itselleen tärkeäksi ajattelijaksi.<ref>{{Lehtiviite | www=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002520223.html | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Tekijä=Ahtiainen, Ilkka – Blåfield, Antti | Otsikko=Kapitalistin muotokuva – Björn Wahlroosin haastattelu | Ajankohta=12.2.2012 | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio. }}</ref>


Monien mielestä Rand oli [[libertarismi|libertaristi]], mutta Rand itse haukkui libertaristeja ”hirviömäisiksi, kuvottaviksi ihmisiksi, jotka plagioivat ideoitani omiin tarkoituksiinsa”. [[Libertaaripuolue (Yhdysvallat)|Libertaaripuoluetta]] Rand piti suurena vitsinä. Erityisesti [[markkina-anarkismi|anarkisteja]] Rand vihasi: hän käytti heistä nimitystä ”roskaväki” (''scum'').<ref>[http://www.aynrand.org/site/PageServer?pagename=education_campus_libertarians Education Campus Libertarians, Aynrand.org]</ref>
Monien mielestä Rand oli [[libertarismi|libertaristi]], mutta Rand itse haukkui libertaristeja ”hirviömäisiksi, kuvottaviksi ihmisiksi, jotka plagioivat ideoitani omiin tarkoituksiinsa”. [[Libertaaripuolue (Yhdysvallat)|Libertaaripuoluetta]] Rand piti suurena vitsinä. Erityisesti [[markkina-anarkismi|anarkisteja]] Rand vihasi: hän käytti heistä nimitystä ”roskaväki” (''scum'').<ref>[http://www.aynrand.org/site/PageServer?pagename=education_campus_libertarians Education Campus Libertarians.] Aynrand.org.</ref>


Yksi Randin keskeisistä ajatuksista on omistuksen koskemattomuus: yksilön valta omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Rand asettaa tälle kuitenkin joitakin rajoitteita, joista Ayn Rand -instituutin perustaja [[Leonard Peikoff]] käyttää nimitystä ”omistusoikeuden kontekstuaalisuus”.<ref>Leonard Peikoff: [http://www.peikoff.com/2010/06/28/what-do-you-think-of-the-plan-for-a-mosque-in-new-york-city-near-ground-zero-isnt-it-private-property-and-therefore-protected-by-individual-rights/ What do you think of the plan for a mosque in New York City near Ground Zero?] (podcast)</ref> Rand esittää, että omistusoikeudet voivat olla olemassa vain riittävän sivistyksen piirissä. Näin ollen hänen mukaansa eurooppalaisilla oli aikoinaan täysi oikeus ottaa Pohjois-Amerikka itselleen intiaaneilta. Näin siksi, että Amerikan alkuperäiskansa eli alkeellisessa heimokulttuurissa, eikä heillä ollut riittävää sivistystä omistusoikeuden käsitteen ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen.<ref>''Ayn Rand Answers'', s. 102–104.</ref>
Yksi Randin keskeisistä ajatuksista on omistuksen koskemattomuus: yksilön valta omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Rand asettaa tälle kuitenkin joitakin rajoitteita, joista Ayn Rand -instituutin perustaja [[Leonard Peikoff]] käyttää nimitystä ”omistusoikeuden kontekstuaalisuus”.<ref>Peikoff, Leonard: [http://www.peikoff.com/2010/06/28/what-do-you-think-of-the-plan-for-a-mosque-in-new-york-city-near-ground-zero-isnt-it-private-property-and-therefore-protected-by-individual-rights/ What do you think of the plan for a mosque in New York City near Ground Zero?] (Podcast.)</ref> Rand esittää, että omistusoikeudet voivat olla olemassa vain riittävän sivistyksen piirissä. Hänen mukaansa eurooppalaisilla oli aikoinaan täysi oikeus ottaa Pohjois-Amerikka itselleen intiaaneilta, koska Amerikan alkuperäiskansa eli alkeellisessa heimokulttuurissa eikä heillä ollut riittävää sivistystä omistusoikeuden käsitteen ymmärtämiseen eikä kunnioittamiseen.<ref>''Ayn Rand Answers'', s. 102–104.</ref>


Randin ajatusmaailmaan vaikuttivat eniten [[Aristoteles]] ja [[valistus]]ajattelijat. Silti Rand piti [[Immanuel Kant]]in filosofiaa pahana. Friedrich Nietzschen filosofiaa hän vihasi, mutta arvosti tätä kirjailijana.
Randin ajatusmaailmaan vaikuttivat eniten [[Aristoteles]] ja [[valistus]]ajattelijat. Silti Rand piti [[Immanuel Kant]]in filosofiaa pahana. Friedrich Nietzschen filosofiaa hän vihasi, mutta arvosti tätä kirjailijana.
Rivi 52: Rivi 52:


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==
[[Tiedosto:Ayn Rand Marker.jpg|thumb|Ayn Randin hauta Kensicon hautausmaalla [[Valhalla (New York)|Valhallassa]], [[New York (osavaltio)|New Yorkin osavaltiossa]].]]
[[Tiedosto:Ayn Rand Marker.jpg|thumb|Ayn Randin hauta Kensicon hautausmaalla [[Valhalla (New York)|Valhallassa]] [[New York (osavaltio)|New Yorkin osavaltiossa]].]]


Rand oli naimisissa taiteilija Frank O'Connorin kanssa. Heillä ei ollut lapsia.
Rand oli naimisissa taiteilija Frank O'Connorin kanssa. Heillä ei ollut lapsia.


Rand oli [[tupakointi|tupakoija]] ja sairastui [[keuhkosyöpä]]än.<ref>[http://www.huffingtonpost.com/michael-ford/ayn-rand-and-the-vip-dipe_b_792184.html Ayn Rand and the Vip Dipers,] Huffington Post</ref> Rand käytti myös [[amfetamiini]]a 30 vuoden ajan vuodesta 1942 1970-luvulle.<ref>[http://theweek.com/articles/493764/ayn-rand-speed-addict Ayn Rand Speed Addict,] The Week</ref>
Rand oli [[tupakointi|tupakoitsija]], ja hän sairastui [[keuhkosyöpä]]än.<ref>[http://www.huffingtonpost.com/michael-ford/ayn-rand-and-the-vip-dipe_b_792184.html Ayn Rand and the Vip Dipers.] Huffington Post</ref> Rand käytti myös [[amfetamiini]]a 30 vuoden ajan vuodesta 1942 aina 1970-luvulle.<ref>[http://theweek.com/articles/493764/ayn-rand-speed-addict Ayn Rand Speed Addict.] The Week.</ref>


==Sitaatteja==
==Sitaatteja==
{{Lähteetön}}
{{Lähteetön}}
* ''Älä ikinä sano, että halu tehdä hyvää voiman avulla on hyvä aikomus. Vallanhalu ja typeryys eivät ole ikinä hyviä aikomuksia.''
* ”Älä ikinä sano, että halu tehdä hyvää voiman avulla on hyvä aikomus. Vallanhalu ja typeryys eivät ole ikinä hyviä aikomuksia.”
* ''Luovalla ihmisellä on halu saavuttaa, ei päihittää toisia.''
* ”Luovalla ihmisellä on halu saavuttaa, ei päihittää toisia.”
* ''Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta.''
* ”Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta.”
* ''Miksi he aina opettavat meille että on helppoa ja pahaa tehdä mitä haluaa ja että tarvitsemme itsekuria hallitaksemme itsemme? Se on vaikeinta maailmassa - tehdä mitä haluamme. Ja siihen vaaditaan suurinta rohkeutta.''
* ”Miksi he aina opettavat meille että on helppoa ja pahaa tehdä mitä haluaa ja että tarvitsemme itsekuria hallitaksemme itsemme? Se on vaikeinta maailmassa – tehdä mitä haluamme. Ja siihen vaaditaan suurinta rohkeutta.”
* ''Opi arvostamaan itseäsi, eli taistele onnesi puolesta.''
* ”Opi arvostamaan itseäsi, eli taistele onnesi puolesta.”
* ''Pahinta syyllisyyttä on hyväksyä ansaitsematon syyllisyys.''
* ”Pahinta syyllisyyttä on hyväksyä ansaitsematon syyllisyys.”
* ''Onnellisuus syntyy kun ihminen saavuttaa omat arvonsa.''
* ”Onnellisuus syntyy kun ihminen saavuttaa omat arvonsa.”


==Tuotantoa==
==Tuotantoa==
===Kaunokirjallisuus===
===Kaunokirjallisuutta===
* ''Night of January 16th'' (1934)
* ''Night of January 16th'' (1934)
* ''We The Living'' (1936)
* ''We The Living'' (1936)
Rivi 76: Rivi 76:
* ''[[Kun maailma järkkyi]]'' (''Atlas Shrugged'', 1957), Suom. Jyrki Iivonen, Minerva 2017
* ''[[Kun maailma järkkyi]]'' (''Atlas Shrugged'', 1957), Suom. Jyrki Iivonen, Minerva 2017


===Tietokirjallisuus===
===Tietokirjallisuutta===
* ''For the New Intellectual'' (1961)
* ''For the New Intellectual'' (1961)
* ''The Virtue of Selfishness'' ([[Nathaniel Branden]]in kanssa) (1964)
* ''The Virtue of Selfishness'' ([[Nathaniel Branden]]in kanssa) (1964)
Rivi 94: Rivi 94:
* ''The Ayn Rand Column: Written for the Los Angeles Times'' ([[Peter Schwartz]]in julkaisema) (1998)
* ''The Ayn Rand Column: Written for the Los Angeles Times'' ([[Peter Schwartz]]in julkaisema) (1998)
* ''Russian Writings on Hollywood'' ([[Michael S. Berliner]]in julkaisema) (1999)
* ''Russian Writings on Hollywood'' ([[Michael S. Berliner]]in julkaisema) (1999)
* ''Return of the Primitive: The Anti-Industrial Revolution'' (laajennettu painos kirjasta ''The New Left''; [[Peter Schwartz]]in julkaisema sekä hänen novellejaan lisätty) (1999)
* ''Return of the Primitive: The Anti-Industrial Revolution'' (laajennettu painos kirjasta ''The New Left'' – [[Peter Schwartz]]in julkaisema sekä hänen novellejaan lisätty) (1999)
* ''The Art of Fiction'' ([[Tore Boeckmann]]in julkaisema) (2000)
* ''The Art of Fiction'' ([[Tore Boeckmann]]in julkaisema) (2000)
* ''The Art of Nonfiction'' ([[Robert Mayhew]]in julkaisema) (2001)
* ''The Art of Nonfiction'' ([[Robert Mayhew]]in julkaisema) (2001)
Rivi 103: Rivi 103:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalonen, Jussi | Nimeke=Ayn Rand: Kapitalismin valtiatar | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2019 | Isbn=978-952-345-028-8 }}
⚫
*{{Lehtiviite | Tekijä =Raatikainen, Panu | Otsikko =Tätä he lukevat | Julkaisu = Voima| Ajankohta =2012 | Vuosikerta = | Numero =5–6 | Sivut = 58–59 | www =http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/tata-he-lukevat | Viitattu = 23.6.2012 }}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.aynrand.org/ Ayn Rand Institute] {{en}}
* [http://www.aynrand.org/ Ayn Rand Institute.] {{en}}
* [http://www.iep.utm.edu/r/rand.htm Internet Encyclopedia of Philosophy: Ayn Rand] {{en}}
* [http://www.iep.utm.edu/r/rand.htm Ayn Rand.] Internet Encyclopedia of Philosophy. {{en}}
* [http://www.guardian.co.uk/world/2012/aug/17/ayn-rand-institue-evolving-legacy Ayn Rand Institute finds dilemma in radical author's evolving legacy.] The Guardian.{{en}}
⚫
*{{Lehtiviite | Tekijä =Panu Raatikainen | Otsikko =Tätä he lukevat | Julkaisu = Voima| Ajankohta =2012 | Vuosikerta = | Numero =5–6 | Sivut = 58–59 | www =http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/tata-he-lukevat | Viitattu = 23.6.2012 }}
* [http://www.guardian.co.uk/world/2012/aug/17/ayn-rand-institue-evolving-legacy Guardian: Ayn Rand Institute finds dilemma in radical author's evolving legacy] {{en}}
* [https://www.theguardian.com/commentisfree/2012/mar/05/new-right-ayn-rand-marx How Ayn Rand became the new right's version of Marx.] The Guardian. {{en}}
⚫
* [http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/features/ayn-rand-can-two-new-biographies-unravel-the-mystery-of-the-mad-sad-heroine-of-the-american-right-1819464.html Ayn Rand: Can two new biographies unravel the mystery of the mad, sad heroine of the American right?] Independent. {{en}}
* [https://www.theguardian.com/commentisfree/2012/mar/05/new-right-ayn-rand-marx Guardian: How Ayn Rand became the new right's version of Marx] {{en}}
⚫
* [http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/features/ayn-rand-can-two-new-biographies-unravel-the-mystery-of-the-mad-sad-heroine-of-the-american-right-1819464.html Independent: Ayn Rand: Can two new biographies unravel the mystery of the mad, sad heroine of the American right?] {{en}}


{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Rand, Ayn}}
{{AAKKOSTUS:Rand, Ayn}}

Versio 26. joulukuuta 2019 kello 18.34

Ayn Rand
Ayn Rand (1925)
Ayn Rand (1925)
Henkilötiedot
Syntynyt2. helmikuuta 1905
Pietari, Venäjän keisarikunta
Kuollut6. maaliskuuta 1982 (77 vuotta)
New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti kirjailija, filosofi
Puoliso Frank O'Connor (1929–1979)
Kirjailija
Tuotannon kielienglanti
Aikakausi 1934–1982
Aiheet filosofia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
aynrand.org
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ayn Rand (oik. Ayn Rand O'Connor, alk. Alisa Zinovjevna Rozenbaum (ven. Алиса Зиновьевна Розенбаум); 2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1905 Pietari, Venäjän keisarikunta – 6. maaliskuuta 1982 New York, Yhdysvallat) oli Venäjällä syntynyt, Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja filosofi, jonka perustama oppisuunta objektivismi korostaa objektiivisen todellisuuden, rationaalisen ajattelun, egoistisen etiikan ja kapitalistisen politiikan merkitystä. Ayn Randin kulttuurista perintöä ja hänen objektivismifilosofiaansa vaalii yhdysvaltalainen vuonna 1985 perustettu Ayn Rand Institute.

Lapsuus ja nuoruus

Ayn Rand syntyi Pietarissa varakkaaseen venäjänjuutalaiseen apteekkariperheeseen. Hänen perhettään vainottiin, ja perhe muutti Pietarista Krimille neljäksi vuodeksi Randin ollessa 12-vuotias. Paluun jälkeen perhe näki nälkää, ja isän omistama apteekki kansallistettiin valtiolle.

Rand valmistui Petrogradin valtionyliopistosta ja pääsi turistiviisumilla vierailemaan sukulaistensa luokse Yhdysvaltoihin. Kun hän vuonna 1926 muutti pysyvästi Yhdysvaltoihin, hän muutti nimensä Ayn Randiksi. Rand oli muunnelma perheen sukunimestä, etunimen Ayn sanotaan olevan muunnelma suomalaisen naiskirjailijan nimestä. Rand on sanonut, että oli vain kuullut nimen eikä hän ollut lukenut yhtään kirjailijan teosta. Suomalainen nimi oli mahdollisesti Aino.[1]

Ajatusmaailma ja vaikutteet

Randin ensimmäisen teoksen kansi. Pola Negriä käsittelevä monografia julkaistiin venäjäksi vuonna 1925.

Randin romaanien keskiössä on ”randilaisen sankarin” arkkityyppi, henkilö, jonka kyvyt ja riippumattomuus aiheuttavat konfliktin enemmistön kanssa mutta joka silti sitkeästi pitää kiinni arvoistaan. Tämä toistaa Randin kokemusta, kun hän jo pikkulapsena päätti aina pysyä ihanteissaan vastoin vastustamansa kommunismin pyrkimystä määrätä ihmiskohtaloista. Rand uskoi, että ihmisen tulee valita arvonsa ja toimintansa järkeen nojautuen, että ihmisellä on oikeus olla olemassa itsensä vuoksi, vailla pakkoa uhrata itsensä toisille tai oikeutta uhrata toisia itsensä vuoksi, ja että kenelläkään ei ole oikeutta ottaa arvojaselvennä toisista (hyödyntää toisia) fyysisen voiman avulla, eikä tuputtaa toisille aatteita tai ajatuksia väkivalloin.lähde?

Rand kirjoitti Neuvostoliiton totalitarismista ja piti sosialismia ja kansallissosialismia epäinhimillisinä järjestelminä. Hän sai vähitellen miljoonia lukijoita ympäri maailmaa. Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan on tunnetuimpia randilaisia ajattelijoita.[2]tarvitaan parempi lähde Myös suomalainen pankkiiri Björn Wahlroos on nimennyt Randin itselleen tärkeäksi ajattelijaksi.[3]

Monien mielestä Rand oli libertaristi, mutta Rand itse haukkui libertaristeja ”hirviömäisiksi, kuvottaviksi ihmisiksi, jotka plagioivat ideoitani omiin tarkoituksiinsa”. Libertaaripuoluetta Rand piti suurena vitsinä. Erityisesti anarkisteja Rand vihasi: hän käytti heistä nimitystä ”roskaväki” (scum).[4]

Yksi Randin keskeisistä ajatuksista on omistuksen koskemattomuus: yksilön valta omaan kehoonsa ja omaisuuteensa. Rand asettaa tälle kuitenkin joitakin rajoitteita, joista Ayn Rand -instituutin perustaja Leonard Peikoff käyttää nimitystä ”omistusoikeuden kontekstuaalisuus”.[5] Rand esittää, että omistusoikeudet voivat olla olemassa vain riittävän sivistyksen piirissä. Hänen mukaansa eurooppalaisilla oli aikoinaan täysi oikeus ottaa Pohjois-Amerikka itselleen intiaaneilta, koska Amerikan alkuperäiskansa eli alkeellisessa heimokulttuurissa eikä heillä ollut riittävää sivistystä omistusoikeuden käsitteen ymmärtämiseen eikä kunnioittamiseen.[6]

Randin ajatusmaailmaan vaikuttivat eniten Aristoteles ja valistusajattelijat. Silti Rand piti Immanuel Kantin filosofiaa pahana. Friedrich Nietzschen filosofiaa hän vihasi, mutta arvosti tätä kirjailijana.

Teosten filmatisointeja

Nuoruuden kokemukset vaikuttivat Randin myöhempään kommunisminvastaisuuteen, mikä ilmenee hänen 1936 julkaistussa omaelämäkerrallisessa ensiromaanissaan We the Living.lähde? Romaani filmatisoitiin 1940-luvulla Italiassa nimellä Noi vivi muodissa olleen neorealismin hengessä. Pari vuotta myöhemmin (1938) julkaistua dystopiaromaania Anthem ei ole sovitettu elokuvaksi. King Vidor ohjasi Randin romaanista The Fountainhead (1943) vuonna 1949 Randin oman käsikirjoituksen pohjalta Hollywood-elokuvaversio Pilvenpiirtäjä. Rand kirjoitti käsikirjoituksia myös muutamiin muihin elokuviin ja teatterinäytelmiin. Kirjasta Kun maailma järkkyi tehty elokuva Kun maailma järkkyi (2011), jonka on ohjannut Paul Johansson.

Yksityiselämä

Ayn Randin hauta Kensicon hautausmaalla Valhallassa New Yorkin osavaltiossa.

Rand oli naimisissa taiteilija Frank O'Connorin kanssa. Heillä ei ollut lapsia.

Rand oli tupakoitsija, ja hän sairastui keuhkosyöpään.[7] Rand käytti myös amfetamiinia 30 vuoden ajan vuodesta 1942 aina 1970-luvulle.[8]

Sitaatteja

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
  • ”Älä ikinä sano, että halu tehdä hyvää voiman avulla on hyvä aikomus. Vallanhalu ja typeryys eivät ole ikinä hyviä aikomuksia.”
  • ”Luovalla ihmisellä on halu saavuttaa, ei päihittää toisia.”
  • ”Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta.”
  • ”Miksi he aina opettavat meille että on helppoa ja pahaa tehdä mitä haluaa ja että tarvitsemme itsekuria hallitaksemme itsemme? Se on vaikeinta maailmassa – tehdä mitä haluamme. Ja siihen vaaditaan suurinta rohkeutta.”
  • ”Opi arvostamaan itseäsi, eli taistele onnesi puolesta.”
  • ”Pahinta syyllisyyttä on hyväksyä ansaitsematon syyllisyys.”
  • ”Onnellisuus syntyy kun ihminen saavuttaa omat arvonsa.”

Tuotantoa

Kaunokirjallisuutta

  • Night of January 16th (1934)
  • We The Living (1936)
  • Hymni (Anthem, 1938), suom. Jyrki Iivonen, julkaistu Portti-lehdessä 16 (1997) : 3, s. 84–110
  • The Fountainhead (1943)
  • Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged, 1957), Suom. Jyrki Iivonen, Minerva 2017

Tietokirjallisuutta

  • For the New Intellectual (1961)
  • The Virtue of Selfishness (Nathaniel Brandenin kanssa) (1964)
  • Capitalism: The Unknown Ideal (Nathaniel Brandenin, Alan Greenspanin ja Robert Hessenin kanssa) (1966)
  • Introduction to Objectivist Epistemology (1967)
  • The Romantic Manifesto (1969)
  • The New Left: The Anti-Industrial Revolution (1971)
  • Philosophy: Who Needs It (1982)

Postuumit teokset

  • The Early Ayn Rand (Leonard Peikoffin julkaisema. Kirjassa on myös hänen kommenttinsa) (1984)
  • The Voice of Reason: Essays in Objectivist Thought (Leonard Peikoffin julkaisema; Leonard Peikoffin ja Peter Schwartzin novelleja) (1989)
  • Introduction to Objectivist Epistemology toinen painos (Harry Binswangerin julkaisema; Leonard Peikoffilta lisämateriaalia) (1990)
  • Letters of Ayn Rand (Michael S. Berlinerin julkaisema) (1995)
  • Journals of Ayn Rand (David Harrimanin julkaisema) (1997)
  • Ayn Rand's Marginalia : Her Critical Comments on the Writings of over Twenty Authors (Robert Mayhewin julkaisema) (1998)
  • The Ayn Rand Column: Written for the Los Angeles Times (Peter Schwartzin julkaisema) (1998)
  • Russian Writings on Hollywood (Michael S. Berlinerin julkaisema) (1999)
  • Return of the Primitive: The Anti-Industrial Revolution (laajennettu painos kirjasta The New Left – Peter Schwartzin julkaisema sekä hänen novellejaan lisätty) (1999)
  • The Art of Fiction (Tore Boeckmannin julkaisema) (2000)
  • The Art of Nonfiction (Robert Mayhewin julkaisema) (2001)
  • The Objectivism Research CD-ROM (kokoelma useimmista Randin töistä CD:llä) (2001)
  • Three Plays (2005)
  • Ayn Rand Answers (2005)

Lähteet

  1. ↑ Iivonen, Jyrki: Ayn Rand: Katsaus elämään ja tuotantoon. Portti 3/1997
  2. ↑ About.com
  3. ↑ Ahtiainen, Ilkka – Blåfield, Antti: Kapitalistin muotokuva – Björn Wahlroosin haastattelu. Helsingin Sanomat, 12.2.2012. Artikkelin maksullinen verkkoversio..
  4. ↑ Education Campus Libertarians. Aynrand.org.
  5. ↑ Peikoff, Leonard: What do you think of the plan for a mosque in New York City near Ground Zero? (Podcast.)
  6. ↑ Ayn Rand Answers, s. 102–104.
  7. ↑ Ayn Rand and the Vip Dipers. Huffington Post
  8. ↑ Ayn Rand Speed Addict. The Week.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ayn_Rand&oldid=18618304”