Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
uusi kuva
kh
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Oahujoki wilderness hut in Lemmenjoki National Park, Inari (August 2019, 1).jpg|thumb|Oahujoen autiotupa [[Lemmenjoen kansallispuisto]]ssa.]]
[[Tiedosto:Oahujoki wilderness hut in Lemmenjoki National Park, Inari (August 2019, 1).jpg|pienoiskuva|Oahujoen autiotupa [[Lemmenjoen kansallispuisto]]ssa]]


'''Autiotupa''' (lyhenne ''at'') on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu maksuton asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä [[erämaa-alue|erämaissa]], [[kansallispuisto]]issa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia maksuttomia rakennuksia ei juuri muualla maailmassa ole kuin [[Suomi|Suomessa]] sekä vähäisemmässä määrin [[Ruotsi]]ssa, [[Norja]]ssa ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Suomen Lapissa on ainakin 458 autiotupaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://koti.kainuu.com/joula/at/ | Nimeke =Pohjois-Suomen autiotuvat | Tekijä =Laaksonen, Jouni | Julkaisu =Autiotuvat on-line | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 11.1.2009 }}</ref>.
'''Autiotupa''' (lyhenne ''at'') on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu maksuton asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä [[erämaa-alue|erämaissa]], [[kansallispuisto]]issa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia maksuttomia rakennuksia ei juuri muualla maailmassa ole kuin [[Suomi|Suomessa]] sekä vähäisemmässä määrin [[Ruotsi]]ssa, [[Norja]]ssa ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Suomen Lapissa on ainakin 458 autiotupaa<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://koti.kainuu.com/joula/at/ | Nimeke =Pohjois-Suomen autiotuvat | Tekijä =Laaksonen, Jouni | Julkaisu =Autiotuvat on-line | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 11.1.2009 }}</ref>.
Rivi 5: Rivi 5:
==Historiaa==
==Historiaa==


Autiotupaperinne on alkanut [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. [[1800-luku|1800-luvulla]] alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin [[1900-luku|1900-luvulla]] autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja -kotia on rakennettu myös [[poronhoito|poronhoidon]] ja [[metsästys|metsästyksen]] tarpeisiin.
Autiotupaperinne on alkanut 1700-luvun loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. Viranomaiset alkoivat 1800-luvulla rakentaa näitä tupia. Myöhemmin 1900-luvulla autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja -kotia on rakennettu myös [[poronhoito|poronhoidon]] ja [[metsästys|metsästyksen]] tarpeisiin.


==Ylläpito, sijainti ja tupien koot==
==Ylläpito, sijainti ja tupien koot==
[[Tiedosto:Jyrkkavaara wilderness hut inside.JPG|thumb|Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kamina ja makuulaverit, monesta myös kaasuliesi. Kuvassa Jyrkkävaaran autiotupa [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa.]]
[[Tiedosto:Jyrkkavaara wilderness hut inside.JPG|pienoiskuva|Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kamina ja makuulaverit, monesta myös kaasuliesi. Kuvassa Jyrkkävaaran autiotupa [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa.]]


Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella [[Oulangan kansallispuisto]]ssa on kaksi noin 20 nukkumapaikan tupaa: Jussinkämppä ja Ansakämppä. Muita kansallispuistojen ja erämaiden tupatyyppejä ovat [[varaustupa]], vuokratupa ja [[päivätupa]]. Lisäksi retkeillessä voi majoittua [[Kammi|kammissa]], [[Kota|kodassa]] tai [[Laavu|laavulla]].
Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös [[Karhunkierros|Karhunkierroksen]] varrella [[Oulangan kansallispuisto]]ssa on kaksi noin 20 nukkumapaikan tupaa: Jussinkämppä ja Ansakämppä. Muita kansallispuistojen ja erämaiden tupatyyppejä ovat [[varaustupa]], vuokratupa ja [[päivätupa]]. Lisäksi retkeillessä voi majoittua [[Kammi|kammissa]], [[Kota|kodassa]] tai [[Laavu|laavulla]].
Rivi 33: Rivi 33:
[[Luokka:Retkeilymajoitteet]]
[[Luokka:Retkeilymajoitteet]]
[[Luokka:Rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Rakennukset ja rakennelmat]]

[[en:Wilderness hut]]

Versio 16. joulukuuta 2019 kello 15.27

Oahujoen autiotupa Lemmenjoen kansallispuistossa

Autiotupa (lyhenne at) on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu maksuton asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä erämaissa, kansallispuistoissa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia maksuttomia rakennuksia ei juuri muualla maailmassa ole kuin Suomessa sekä vähäisemmässä määrin Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa. Suomen Lapissa on ainakin 458 autiotupaa[1].

Historiaa

Autiotupaperinne on alkanut 1700-luvun loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. Viranomaiset alkoivat 1800-luvulla rakentaa näitä tupia. Myöhemmin 1900-luvulla autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja -kotia on rakennettu myös poronhoidon ja metsästyksen tarpeisiin.

Ylläpito, sijainti ja tupien koot

Autiotuvasta löytyy yleensä ruokapöytä, kamina ja makuulaverit, monesta myös kaasuliesi. Kuvassa Jyrkkävaaran autiotupa Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Tuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa Metsähallitus. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. Muotkatunturin erämaassa on hädin tuskin kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja Urho Kekkosen kansallispuistossa 16 hengen Luirojärven kämppä, jota kutsutaankin myös "Luirojärven Hilttoniksi". Myös Karhunkierroksen varrella Oulangan kansallispuistossa on kaksi noin 20 nukkumapaikan tupaa: Jussinkämppä ja Ansakämppä. Muita kansallispuistojen ja erämaiden tupatyyppejä ovat varaustupa, vuokratupa ja päivätupa. Lisäksi retkeillessä voi majoittua kammissa, kodassa tai laavulla.

Kirjoittamattomat ja kirjoitetut käyttösäännöt

1900-luvun puolivälissä Lapin läänin autiotupatoimikunta kirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt muistiin. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Laaksonen, Jouni: Pohjois-Suomen autiotuvat Autiotuvat on-line. Viitattu 11.1.2009.

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J.: Autiotuvat: Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat. Helsinki : Edita, 2002. ISBN 951-37-3622-9.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Autiotupa&oldid=18601691”