Ero sivun ”Westend” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Tunnettuja westendläisiä: Lisäsin näyttelijä Mikko Leppilammen Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
väkiluku Merkkaus: 2017 source edit |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
|pinta-ala = 8,4 |
|pinta-ala = 8,4 |
||
|pinta-ala-lähde = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/espoon-kaupunginosien-pinta-alat/| nimeke = Espoon kaupunginosien pinta-alat| julkaisu = hri.fi| ajankohta = 24.10.2014| julkaisija = HRI| viitattu = 24.10.2014 }}</ref> |
|pinta-ala-lähde = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hri.fi/fi/datatoiveet/espoon-kaupunginosien-pinta-alat/| nimeke = Espoon kaupunginosien pinta-alat| julkaisu = hri.fi| ajankohta = 24.10.2014| julkaisija = HRI| viitattu = 24.10.2014 }}</ref> |
||
|väkiluku = |
|väkiluku = 3078 |
||
|väkiluku-lähde = <ref>{{Verkkoviite| nimeke = Espoon asukasluku vuodenvaihteessa |
|väkiluku-lähde = <ref name="vaesto2018">{{Verkkoviite| nimeke = Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2018/2019| osoite = http://www.espoo.fi/download/noname/%7B071C1C26-AC64-4FA1-AEA5-6E8886791882%7D/113672 | tiedostomuoto = PDF| selite = Sivu 2| julkaisija = Espoon Kaupunki | ajankohta = | viitattu = 15.12.2019}}</ref> |
||
|tiheys = |
|tiheys = |
||
|postinumero = 02160 |
|postinumero = 02160 |
||
Versio 15. joulukuuta 2019 kello 15.53
| Westend | |
|---|---|
| Westend | |
 Kaupungin kartta, jossa Westend korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suurpiiri | Suur-Tapiola |
| Kaupunginosa nro | 13[1] |
| Pinta-ala | 8,4 km² [2] |
| Väkiluku | 3 078[3] |
| Postinumero(t) | 02160 |
| Lähialueet | Haukilahti, Niittykumpu, Otaniemi, Tapiola |
Westend on Etelä-Espoossa sijaitseva Espoon kaupunginosa meren rannalla. Alue sijaitsee Tapiolan vieressä ja noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Westendistä pääsee Helsinkiin Länsiväylää pitkin. Westend on tunnettu vauraista asukkaistaan. 02160 Espoo on Suomen suurituloisin postinumeroalue.[4]
Westend kuuluu yhdessä Haukilahden, Laajalahden, Mankkaan, Niittykummun, Otaniemen, Pohjois-Tapiolan ja Tapiolan kanssa Suur-Tapiolan alueeseen.
Kaupunginosan nimi muodostuu englannin kielen sanoista west (länsi) ja end (loppu, pääty). Samannimisiä, tyypillisesti hyvin varakkaita alueita on etenkin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Läntinen kaupunginosa Westend on ainoastaan Helsingin näkökulmasta, sillä se sijaitsee aivan Espoon kaakkoisnurkassa.[5]
Nähtävyyksiä
Westendin läpi kulkee Espoon Rantaraitti, jonka varrella useimmat Westendin hiekkarannoista sijaitsevat. Nähtävillä on myös hyvin säilyneitä Krepost Sveaborgiin eli Helsingin maa-ja merilinnoitukseen kuuluneita ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia.
Historia
Westendin suunnittelun lähtökohta oli luoda Espoon eteläiseen osaan korkeatasoinen merellinen huvilakaupunki. Ympäristön suunnitteluun ja viihtyisyyteen panostettiin tavallista enemmän.
Ainakin 1600-luvulta asti alueella on ollut Otnäsin kylään kuulunut Hirböle-niminen kylä. Myöhemmin Hirböle-nimelle muodostettiin suomenkielinen vastine Hiirala ja se on jäänyt elämään muun muassa kadunnimissä (Hiiralantie, Hirbölevägen). Westendin ja Haukilahden rajalla on ensimmäisen maailmansodan aikaiseen linnoitusketjuun kuuluvia juoksuhautoja.
Westendin alueen omisti ja kaavoitutti Hagalundin kartanon isäntä, lääketieteen lisensiaatti ja tennismestari Arne Grahn,[6] jonka mukaan on nimetty puistotie. Kaavoitustyön teki Ragnar Gustafsson vuonna 1934.[7] Westendin katuverkko on nykyisinkin lähes identtinen Gustafssonin 1930-luvun kaavan kanssa. Westendin uudisrakentaminen on paljolti edennyt vanhaa rakennuskantaa purkamalla jolloin alkuperäinen kaava on säilynyt.
Westendin kehitys liittyy läheisesti yhteen sen pohjoispuolelle rakennetun Tapiolan puutarhakaupungin synnyn kanssa. Grahn teetti vuonna 1945 Otto-Iivari Meurmanilla vastaavanlaisen suunnitelman Hagalundin maille rakennettavaksi n. 12 000 asukkaan "kaupungiksi" ja 1950-luvun alussa hän myi alueen Väestöliitolle, joka osti sen perustettavan säätiön (Asuntosäätiö) lukuun. Westendin rakenne perustui Meurmanin ideaaliin englantilaisesta puutarhakaupungista kun taas Tapiolaa alettiin kehittää Asuntosäätiön johtajan Heikki von Hertzenin ja nuoremman arkkitehtipolven (Aarne Ervi, Viljo Revell, Markus Tavio) johdolla kohti uudenlaista kaupunkinäkemystä.
Westendin aluetta rakennettiin 1930-luvulta lähtien. Grahn rakennutti kaksikenttäisen Westendin tennishallin johon liittyi 8 massaulkokenttää.[8] Halli toimi Helsingin Olympialaisten 1952 miekkailun kisapaikkana. Grahn möi hallin 1949 Maataloustuottajien Keskusliitolle, jolla se oli mm. koulutuskäytössä. Olympialaisten jälkeen valmistui MTK:n koulutuskeskus ja Tennishalli palautui alkuperäiseen käyttöönsä. 1960-luvun lopussa tennishalli oli Espoon kauppalan kansakoulukäytössä. Halli paloi vuonna 1967.[6] 1970-luvulla alueelle kertyi varakkaampaa väkeä, ja Westendistä tuli yksi Suomen kalleimmista asuma-alueista.lähde? Westendin alueelle valmistui eniten asuntoja 1970- ja 1990-lukujen välillä. Alueen asunnot ovat jakautuneet melko tasaisesti eri talotyyppien välille, yleisimmän tyypin ollessa erilliset pientalot.[9]
Arkkitehtuuri
Westendin talojen arkkitehtuuri vaihtelee jugendtyylisistä kartanoista viime vuosien moderneimpaan arkkitehtuuriin. Alkuvuosina rakennuksia suunnittelivat Westendiin muuttaneet suunnittelijat kuten Georg Wigström sekä tilaustöitä toteuttavat arkkitehdit.
Funktionalismia edustavia rakennuksia ovat esimerkiksi Olavi Nummisen 1938 suunnittelema Liinasaarentie 5 ja Matti Finellin 1936 suunnittelema Villa v. Heiroth, Mansikkatie 2 sekä Aulis Kalman kuvanveistäjä Gunnar Elfgrenille suunnittelema Länsilinnake 12 v 1939.
1940-luvun tyyliä edustavat esimerkiksi Viljo Revellin 1945 suunnittelema Ollonqvist (Westenditie 71), Dag Englundin 1947 huvilasuunnitelma (Westendintie 53) sekä Matti Finellin 1950 piirtämä Vill H. Schlüter (Westendintie 55). Näiden rakennusten toteutuksessa käytettiin ajalle tyypillistä liuskekiveä ja detaljeja. Muita näyttäviä taloja ovat klassisen tradition kulminaatio Villa Blumberg (Ankkurisaarentie 6, 1948), 1940-luvun lopulla rakennettu moni-ilmeinen P. Lausten suunnittelema Villa Kihlström Hiiralantie 5:ssä sekä johtaja Kaarlo Forsmanin itsensä suunnittelema talo Lyökkiniemi 5:ssä.
1950-luvusta lähtien on päädytty yhä monipuolisempiin ratkaisuihin. Aikansa modernismia edustaa arkkitehti Eero Eerikäisen vuonna 1954 Hiiralankaari 3:een suunnittelema ennennäkemättömän suoraviivainen Grönhagenin talo. 1960-luvun alussa valmistui Kristian Gullichsenin suunnittelema Villa Ulfves (Kuninkaanniemi 2), joka edusti bungalow-tyyppiä atriumpihan ympärille kiertyvine tiloineen. Erkki Kairamon 1970-luvun alkupuolelta lähtien Westendiin suunnittelema rakennusten sarja oli uutta ja luovaa, mutta samalla perinnetietoista arkkitehtuuria, kuten Lyökkiniemi 6 paritalot (1980-luvun lopulla), Liinasaarenkujan japanilaishenkiset valkeat kuutiomaiset paritalot ja Liinasaarentie 3 rivitalot, joiden parvekkeille on sijoitettu liikuteltavat säleiköt.[10]
Kylpylähotellihanke
Westendin uimarannan ja Länsiväylän väliin jäävälle alueelle, osin entiselle huoltoasematontille suunnitellaan kylpylähotellia, jonka hotelliosa olisi 18-kerroksinen torni. Hotellin nimeksi ollaan suunniteltu Marriott Westend Helsinki. Yleinen uimaranta jää nykyiseen käyttöönsä. Hotellin ja meren välin jää varaus Espoon merenrantoja kiertävälle rantaraitille.[11][12] Kaavamuutos hotellia varten tehtiin vuonna 2009 ja sen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2012, jonka jälkeen hotellin avaamisen olisi tarkoitus tapahtua vuonna 2014.[13] Hanke kylpylähotellin rakennuttamisesta on viivästynyt, sillä marraskuussa 2013 missinäkin tunnettu Heini Wathén kanteli hankkeesta Euroopan komissiolle. Hänen mukaansa kongressikeskuksen saapuminen suunnittellulle paikalleen rikkoisi Euroopan unionin luontodirektiiviä.[14]
Tunnettuja westendläisiä
- Kirsti Paakkanen, yrittäjäneuvos
- Jorma Ollila, Shellin hallituksen puheenjohtaja
- Roger Talermo, Olympiakomitean puheenjohtaja
- Pekka Perä, Talvivaaran kaivoksen toimitusjohtaja
- Tapani Kansa, laulaja
- Alexander Stubb, kokoomuksen kansanedustaja
- Martin Saarikangas, vuorineuvos[15]
- Mohamed Al-Fayed, miljardööri
- Camilla Al Fayed, seurapiirihenkilö
- Jaakko Rauramo, vuorineuvos
- Juha Kankkunen, rallikuski
- Jyrki Järvilehto, Formula-1 -kilpailija
- Mikko Leppilampi, näyttelijä sekä TV-persoona
Lähteet
- ↑ http://www.espoo.fi/download/noname/%7B93C01BB3-655D-43CC-8985-F650B5842D65%7D/30523
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2018/2019 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Viitattu 15.12.2019.
- ↑ Honkanen, Veera: Suomen rikkaat ja köyhät asuvat Espoossa 7.7.2014. Taloussanomat. Viitattu 28.8.2014.
- ↑ Westend www.espoo.fi. Viitattu 21.2.2017.
- ↑ a b Rahikainen, Lauri: Kauan, kauan, kauan, sitten Otaniemessä, Polyteekkari 7/2002
- ↑ Katsaus Westendin historiaan (s. 3) Viitattu 28.4.2013.
- ↑ http://www.marsky.fi/eu/megaevents/MESSUHALLI.htm
- ↑ Westendin asuntokanta 1920–2013 aluesarjat.fi. Helsingin seudun aluesarjat. Viitattu 1.2.2015.
- ↑ Erik Gillberg, Asko Siukosaari, Sirkka Paikkala ja Timo Tuomi: Westend - Huvilakaupunki, Espoon kotiseutusarja 1. Museovirasto, 1990.
- ↑ Espoo varasi Westendistä tontin kylpylähotellille. Helsingin Sanomat 13.6.2007 A12 HS Arkisto (maksullinen)
- ↑ Westendin kylpylähotellin soveltuvuus alueelle tutkitaan , Helsingin Sanomat 31.1.2008, HS Arkisto, maksullinen
- ↑ Ultivista: Marriott kongressi- ja kylpylähotelli Westendiin
- ↑ Westendin tornihotellista kantelu Euroopan komissiolle
- ↑ http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/207995-martin-saarikangas-ehdottaa-johtajille-palkka-alea
- ↑ Näin hulppeasti tunnetut suomalaiset asuvat Iltasanomat.fi. 15.7.2012. Sanoma Media Finland. Viitattu 19.7.2014.
Kirjallisuutta
- Espoon Kaupunginmuseon julkaisu: Westend Huvilakaupunki
Aiheesta muualla
| Pohjois-Espoo |
Bodom · Kalajärvi · Lahnus · Lakisto · Luukki · Niipperi · Perusmäki · Röylä · Vanhakartano · Velskola |
|---|---|
| Suur-Espoonlahti |
Espoonlahti · Kaitaa · Latokaski · Nöykkiö · Saunalahti · Soukka · Suvisaaristo |
| Suur-Kauklahti | |
| Suur-Leppävaara |
Karakallio · Kilo · Laaksolahti · Leppävaara · Lintuvaara · Lippajärvi · Sepänkylä · Viherlaakso |
| Suur-Matinkylä | |
| Suur-Tapiola |
Haukilahti · Laajalahti · Mankkaa · Niittykumpu · Otaniemi · Pohjois-Tapiola · Tapiola · Westend |
| Vanha-Espoo |
Espoon keskus · Gumböle · Högnäs · Järvenperä · Karhusuo · Karvasmäki · Kaupunginkallio · Kolmperä · Kuurinniitty · Muurala · Nupuri · Kunnarla · Nuuksio · Siikajärvi · Vanha-Nuuksio · Ämmässuo |