Ero sivun ”Saksan–Ranskan sota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 93.106.79.107) ja palautettiin versio 17583059, jonka on tehnyt Ville Siliämaa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taistelu |
|||
| nimi = Saksan-Ranskan sota |
|||
| osa_sotaa = |
|||
| kuva = |
|||
| kuvateksti = |
|||
| päivämäärä = [[19. heinäkuuta]] [[1870]] – [[28. tammikuuta]] [[1871]] |
|||
| paikka = [[Ranska]] ja [[Preussin kuningaskunta|Preussi]] |
|||
| casus = |
|||
| aluemuutokset = [[Elsass-Lothringen]] Saksalle |
|||
| vaikutukset = *[[Frankfurtin rauha]] |
|||
*[[Ranskan toinen keisarikunta|Ranskan toisen keisarikunnan]] tuho |
|||
*[[Ranskan kolmas tasavalta|Ranskan kolmannen tasavallan]] alku |
|||
*[[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] synty Saksan yhdistymisen myötä. |
|||
| lopputulos = Preussin voitto |
|||
| taistelija1 = {{Saksan keisarikunnan lippu}} [[Pohjois-Saksan liitto]]<br />[[File:Flagge Königreich Württemberg.svg|20px]] [[Württembergin kuningaskunta|Württemberg]]<br />[[File:Flagge Großherzogtum Baden (1891–1918).svg|20px]] [[Badenin kreivikunta|Baden]]<br />[[File:Flag of Bavaria (striped).svg|20px]] [[Baijerin kuningaskunta|Baijeri]]<br />{{Saksan keisarikunta}} ([[18. tammikuuta]] 1871-) |
|||
| taistelija2 = {{Ranskan lippu}} [[Ranskan toinen keisarikunta]] (19. heinäkuuta 1870 - [[4. syyskuuta]] 1870)<br />{{Ranskan lippu}} [[Ranskan kolmas tasavalta]] (4. syyskuuta 1870) |
|||
| komentaja1 = {{Preussin lippu}} [[Vilhelm I (Saksa)|Vilhelm I]]<br />{{Preussin lippu}} [[Otto von Bismarck]]<br />{{Preussin lippu}} [[Helmuth von Moltke]]<br />{{Preussin lippu}} [[Fredrik III (Saksa)|Fredrik III]]<br />{{Preussin lippu}} [[Fredrik Kaarle (Preussin prinssi)|Fredrik Kaarle]]<br />{{Preussin lippu}} [[Karl Friedrich von Steinmetz]]<br />{{Preussin lippu}} [[Albrecht von Roon]] |
|||
| komentaja2 = {{Ranskan lippu}} [[Napoleon III]]<br />{{Ranskan lippu}} [[François Achille Bazaine]]<br />{{Ranskan lippu}} [[Patrice de Mac-Mahon]]<br />{{Ranskan lippu}} [[Louis Jules Trochu]]<br />{{Ranskan lippu}} [[Léon Gambetta]]<br />{{Ranskan lippu}} [[Giuseppe Garibaldi]] |
|||
| vahvuus1 = 1 494 412<ref>Clodfelter 2017, 184.</ref> |
|||
| vahvuus2 = 2 000 740<ref>Clodfelter 2017, 184.</ref> |
|||
| tappiot1 = 144 642<ref>Clodfelter 2017, 187.</ref> |
|||
| tappiot2 = 756 285<ref>Nolte 1884, 526-527.</ref> |
|||
| huomautus = |
|||
| muut_taistelut = |
|||
}} |
|||
[[Image:Franco-Prussian War - Bazelles, France.jpg|thumb|280px|Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870]] |
[[Image:Franco-Prussian War - Bazelles, France.jpg|thumb|280px|Bazeilles'n taistelu 1. syyskuuta 1870]] |
||
[[Kuva:Defence-of-Paris.png|thumb|250px|Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia.]] |
[[Kuva:Defence-of-Paris.png|thumb|250px|Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia.]] |
||
| Rivi 18: | Rivi 43: | ||
{{Commonscat|Franco-Prussian War}} |
{{Commonscat|Franco-Prussian War}} |
||
== |
== Viitteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Lähteet == |
|||
*Clodfelter, Micheal (2017). Warfare and Armed Conflicts: A Statistical Encyclopedia of Casualty and Other Figures, 1492-2015 (neljäs painos). Jefferson, NC: McFarland. ISBN 978-0-7864-7470-7. |
|||
* Nolte, Frédérick (1884). L'Europe militaire et diplomatique au dix-neuvième siècle. Paris: E. Plon, Nourrit et Cie. OCLC 4899575 |
|||
[[Luokka:Ranskan–Saksan sota|*]] |
[[Luokka:Ranskan–Saksan sota|*]] |
||
Versio 8. joulukuuta 2019 kello 20.34
| Saksan-Ranskan sota | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||||||
| Osapuolet | |||||||||||
|
|
| ||||||||||
| Komentajat | |||||||||||
|
|
| ||||||||||
| Vahvuudet | |||||||||||
|
1 494 412[1] |
2 000 740[2] | ||||||||||
| Tappiot | |||||||||||
|
144 642[3] |
756 285[4] | ||||||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (saks. Deutsch-Französischer Krieg, ransk. Guerre franco-allemande; Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19. heinäkuuta 1870 – 10. toukokuuta 1871 käyty sota, joka johti Ranskan tappion myötä Saksan yhdistymiseen ja Ranskan toisen keisarikunnan kukistumiseen. Preussin liittoumassa olivat pohjoissaksalaisten lisäksi mukana myös eteläsaksalaiset valtiot Baden, Baijeri ja Württemberg eli todellisuudessa Ranska soti alusta alkaen koko Saksaa vastaan. Saksan keisarikunta perustettiin sodan aikana Versailles’ssa 18. tammikuuta 1871. Sodan päättänyt Frankfurtin rauhansopimus allekirjoitettiin yhdistyneen Saksan ja Ranskan kesken.
Sodan kulku
Ranska koki Saksan valtion syntyprosessin uhkana, ja sota Saksan yhdistymiskehitystä johtanutta Preussia vastaan oli viimeinen yritys säilyttää Ranskan johtava asema Manner-Euroopassa.[5] Niinpä Ranska aloitti sodan tarkoituksenaan laajentaa alueitaan Belgiaan, Luxemburgiin ja Saksan länsiosiin. Preussin pääministeri Otto von Bismarck oli aiemmin provosoinut Ranskaa voimakkaasti, koska hän uskoi Ranskan aloittaman sodan avulla pystyvänsä toteuttamaan monien saksalaisten haaveet yhtenäisestä, Preussin johtamasta Saksan kansallisvaltiosta.
Sodan ratkaisutaistelu käytiin Sedanissa 1. syyskuuta 1870. Saksalaiset voittivat taistelun, ja Ranskan keisari Napoleon III joutui vangiksi. Keisarin kukistumisen jälkeen julistettu Ranskan kolmas tasavalta päätti kuitenkin jatkaa taistelua, ja Pariisi antautui vasta neljä kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen tammikuussa 1871. Preussin ja sen liittolaisten voitto johti Saksan keisarikunnan perustamiseen Versailles’ssa 8. tammikuuta 1871.
Ranskassa tappio johti sisäpoliittiseen mullistukseen. Sodan hävinnyt keisari Napoleon III luopui kruunustaan ja pakeni maasta, jolloin monarkia Ranskassa lopullisesti kukistui. Sodan jälkimainingeissa maaliskuussa 1871 nuorta kolmatta tasavaltaa vastustamaan noussut kapinaliike, Pariisin kommuuni, on lyhytikäisyydestään ja kaoottisuudestaan huolimatta toiminut yhtenä esikuvana monille myöhemmille vallankumouksellisille.
Sotilaallisessa mielessä sota osoitti armeijan yleisesikunnan tarpeellisuuden ja keskitetyn sodanjohdon tehokkuuden yhdistettynä rautateiden ja lennättimen luomiin hyviin yhteyksiin.
Frankfurtin rauha
Välirauha sodan osapuolten välillä solmittiin Versailles’ssa 26. helmikuuta ja lopullinen rauha Frankfurtissa 10. toukokuuta 1871. 1700-luvulta asti kokonaan Ranskaan kuuluneet, mutta kieleltään saksalaiset Elsass ja osa Lothringenia liitettiin Saksan keisarikuntaan Elsass-Lothringenin valtakunnanmaana (saks. Reichsland Elsaß-Lothringen) Bismarckin vastustuksesta huolimatta. Ranska määrättiin myös maksamaan huomattavat sotakorvaukset. Sodan jälkeen noin 50 000 ihmistä muutti Saksaan liitetyiltä alueilta Ranskaan. Elsassin ja Lothringenin menetys loukkasi ranskalaisten kansallistuntoa, eikä rauhaa siellä pidetty pysyvänä. Sodan synnyttämän katkeruuden voidaankin katsoa vaikuttaneen merkittävästi ensimmäisen maailmansodan syttymiseen vajaa puoli vuosisataa myöhemmin.
Viitteet
Lähteet
- Clodfelter, Micheal (2017). Warfare and Armed Conflicts: A Statistical Encyclopedia of Casualty and Other Figures, 1492-2015 (neljäs painos). Jefferson, NC: McFarland. ISBN 978-0-7864-7470-7.
- Nolte, Frédérick (1884). L'Europe militaire et diplomatique au dix-neuvième siècle. Paris: E. Plon, Nourrit et Cie. OCLC 4899575