Ero sivun ”Paul Cézanne” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
54 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Päivitetty linkki.
p ({{auktoriteettitunnisteet}})
(Päivitetty linkki.)
{{taiteilijaTaiteilija
| taiteilijan_nimi = Paul Cézanne
| kuva = Paul Cézanne 149.jpg
 
===Omistautuminen taiteelle===
[[KuvaTiedosto:Paul Cézanne 125.jpg|thumb|left|200px|''Madame Cézanne kasvihuoneessa'', 1892.]]
Kova kritiikki saattoi harmittaa Cézannea, mutta se ei saanut häntä koskaan hylkäämään valitsemaansa taiteellista linjaa. Hän kävi kaikki taiteelliset kamppailunsa yksinään eikä halunnut näyttää epävarmuuttaan muille. Epävarmuus oli kätkettävissä karkean käytöksen alle, ja murheet unohtuivat, kun hän omistautui yhä täydellisemmin taiteelle.
 
 
===Myöhäinen menestys===
[[KuvaTiedosto:Autoportrait sur fond bleu, par Paul Cézanne, Yorck.jpg|thumb|200px|''Omakuva'', 1895.]]
1890-luvulla Cézannen maine alkoi vihdoin levitä ulkomaille asti. Eräs tärkeä käännekohta oli taidekauppias Ambroise Vollardin järjestämä vuoden [[1895]] suuri Cézanne-näyttely. Keräilijät kiinnostuivat hänen modernin omaperäisestä tyylistään, ja maalaukset alkoivat käydä kaupaksi. Cézanne ei tosin ollut enää tuolloin rahan tarpeessa, sillä hän oli perinyt vuonna 1886 kuolleelta isältään huomattavan omaisuuden. Raha oli muutoinkin hänelle sivuseikka: hänen asuntonsa olivat niukasti sisustettuja eikä hän käynyt ulkomailla kuin kerran eläessään.
 
Cézanne oli mietiskelyyn taipuvainen taiteilija, joka yritti koko uransa ajan rakentaa taiteelleen tukevaa teoreettista pohjaa. Käytännössä hän kuitenkin hylkäsi kaikki teoriat ja maalasi puhtaasti aistiensa ja taiteellisen vaistonsa varassa. Vahva pyrkimys täydelliseen riippumattomuuteen esti häntä sekä lainaamasta toisten teorioita että takertumasta omiin teorioihinsa. Jokaisesta maalauksesta tuli oma ainutlaatuinen luomistapahtumansa. Tämä hänen taiteensa ainutlaatuisuus ja vaistonvaraisuus onkin johtanut siihen, että hänen taidettaan on hyvin vaikea luokitella. Cézannea voidaan perustellusti pitää yhden miehen taidesuuntauksena. Hän totesi itse taiteestaan näin: ”Koska aistimukseni merkitsevät minulle kaiken perustaa, luulen olevani selitysten ulottumattomissa.”
 
[[KuvaTiedosto:Le Meurtre, par Paul Cézanne, Yorck.jpg|thumb|left|200px|''Murha'', n. 1870.]]
 
Vaistonvaraisuus ei merkinnyt Cézannelle helppoutta tai nopeutta. Kerrotaan, että hän saattoi istua maalaustelineen edessä puoli tuntia liikkumatta, ja sitten lisätä kankaalle yhden pienen väriläiskän. Hänellä oli myös taipumus tuhota sellaisia töitä, joihin hän oli vähänkin tyytymätön. Hänen itsekritiikkinsä oli armoton, eikä hän omasta mielestään saanut elämänsä aikana kuin muutaman taulun valmiiksi. Loppuja hän piti keskeneräisinä ja kohteli niitä sen mukaisesti: osa hautautui komeron pohjalle, osan hän lahjoitti pois, osa jäi jonnekin maastoon lojumaan. Vielä viimeisinäkin elinvuosinaan hän valitti sitä, miten vähän hän oli taiteessaan edistynyt ja miten paljon oli vielä työtä tehtävänä.
Cézanne maalasi monipuolisesti maisemia, asetelmia, muotokuvia ja ryhmäkuvia. Aihe ei kuitenkaan ollut hänelle erityisen tärkeä, vaan paremminkin pelkkä lähtökohta maalauksellisen ongelman pohtimiselle. Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että aihe oli hänelle pelkkä tekosyy, jonka avulla hän sai mahdollisuuden kokeilla erilaisia sommitelmia ja värityksiä. Niinpä hänen muotokuvistaan puuttuu kohteen psykologinen tarkastelu, ja niitä on jopa kuvailtu sanalla ”ihmisasetelma”. Kaikenlainen aistillisuus ja leikittely puuttuu hänen taiteestaan. Hän ei myöskään kerro mitään omista tunteistaan. Taidehistorioitsija [[Göran Schildt]]in sanoin: ”Cézannen taulu on oma sulkeutunut maailmansa, josta mitkään ajatukset eivät johda käytännön elämään ja joka ei edellytä minkäänlaista inhimillistä osallistumista – hän ei vetoa tunteisiin, vaan tarjoa ’vain’ maalatun kankaan.”<ref>Schildt, s. 73</ref> Cézanne ei siis 1800-luvun [[romantiikka|romantikkojen]] tavoin pyri herättämään katsojassa voimakkaita tunteita, vaan luo taidetta puhtaasti taiteen vuoksi.
 
[[KuvaTiedosto:L'Estaque et le Château d'If, par Paul Cézanne.jpg|thumb|200px|''Näkymä L'Estaquen kylään'', 1883-1885.]]
 
Vaikka Cézannen aiheet ovat etäällä arkisesta todellisuudesta, tarvitsi hän aina eteensä mallin voidakseen maalata. Esimerkiksi hänen maisemamaalauksensa olivat yksityiskohtia myöten tarkkoja kuvauksia maastosta. Tässä mielessä hän oli realisti. Poikkeuksena on ehkä hänen myöhäinen tuotantonsa, joka kehittyi kohti niin jyrkkää pelkistystä, että huolimaton katsoja saattoi nähdä maalauksessa vain joukon värikkäitä läiskiä.
 
== Lähteet ==
{{reflistViitteet}}
 
== Maalauksia ==
<gallery>
kuvaTiedosto:Paul Cezanne, A Modern Olympia, c. 1873-1874.jpg|''Nykyaikainen Olympia'', 1873-18741873–1874
kuvaTiedosto:Paul Cezanne, The Hanged Man's House, 1873.jpg|''La Maison du pendu (Hirtetyn miehen koti)'', 1873
kuvaTiedosto:Paul Cézanne 044.jpg|''Marseillen lahti'', 1885
kuvaTiedosto:Les Joueurs de cartes, par Paul Cézanne.jpg|''Kortinpelaajat'', 1890-1895 1890–1895
Tiedosto:Paul Cézanne, La vase paillé, c. 1895.jpg|''Hedelmäasetelma'', 1895
 
kuvaTiedosto:Paul Cézanne, La vase paillé, c. 1895108.jpg|''HedelmäasetelmaMont Sainte-Victoire'', 18951904
kuvaTiedosto:Paul Cézanne 108047.jpg|''MontLes Sainte-Victoiregrandes baigneuses'', 19041906
kuva:Paul Cézanne 047.jpg|''Les grandes baigneuses'', 1906
</gallery>
 
*[http://www.cezanne-ecole.com/ Ecole Spéciale de dessin] When Cézanne was pupil at the art school of Aix-en-Provence (1859) the first works, watercolours, washing, drawings of the school and history...
<!-- * [http://oseculoprodigioso.blogspot.com/2006/10/czanne-paul-ps-impressionismo.html The Prodigious Century] --- ei läpäissyt mainossuodatinta :( -->
* [httphttps://www.yle.fi/elavaarkistoaihe/?s=s&g=4&ag=24&t=115&a=2077artikkeli/2006/09/08/cezanne-helsingissa YLEYlen Elävä arkisto - Cézannen näyttely Helsingissä (1954)]
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Cezanne, Paul}}
 

Navigointivalikko