Ero sivun ”Sekulaari humanismi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tynkästatus pois.
fix link
Rivi 1: Rivi 1:
{{Humanismi}}
{{Humanismi}}
'''Sekulaari humanismi''' on nimitys [[Uskonnottomuus|uskonnottomalle]] [[humanismi]]lle.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1741-0}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton [[International Humanist and Ethical Union|IHEU]]:n määritelmän mukaan ”humanismi on [[Demokratia|kansanvaltainen]] [[Etiikka|eettinen]] [[Elämänkatsomus|elämänkäsitys]], joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään [[yhteiskunta]]an inhimillisten ja muiden luonnollisten [[arvo]]jen sekä inhimillisten kykyjen kuten [[järki|järjen]] ja vapaan [[Tutkimus|tutkimuksen]] avulla. Se ei ole [[Teismi|jumalauskoinen]], eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.dlc.fi/~etkirja/Posthumanismi.htm | Viitattu=3.7.2008}}</ref>
'''Sekulaari humanismi''' on nimitys [[Uskonnottomuus|uskonnottomalle]] [[humanismi]]lle.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-37-1741-0}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton [[International Humanist and Ethical Union|IHEU]]:n määritelmän mukaan ”humanismi on [[Demokratia|kansanvaltainen]] [[Etiikka|eettinen]] [[Elämänkatsomus|elämänkäsitys]], joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään [[yhteiskunta]]an inhimillisten ja muiden luonnollisten [[arvo]]jen sekä inhimillisten kykyjen kuten [[järki|järjen]] ja vapaan [[Tutkimus|tutkimuksen]] avulla. Se ei ole [[Teismi|jumalauskoinen]], eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”'' IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Viitattu=7.12.2019}}</ref>


== Historiaa ==
== Historiaa ==

Versio 7. joulukuuta 2019 kello 17.32

Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.[1] Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”[2]

Historiaa

Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti valistusaatteen ajattelu. Erityisesti valistuksen ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli uskontokritiikki. He asettivat uskonnollista perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen ja hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta. Näin he pyrkivät poistamaan sekä uskonnollisen että poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt Systéme de la Nature (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.[3]

Uskonnottomuus levisi 1800-luvulla Britannian yhteiskunnassa ja järjestäytyi uskonnottomien yhdistyksiksi. Ne kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.[4]

Nykyajan humanistista uskontokritiikkiä edustaa bangladeshilaisen kirjailijan Taslima Nasrinin lausunto intialaiselle Statesman-sanomalehdelle:lähde?

»Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”»

Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui islamilaisen fatwan uhriksi romaanillaan Häpeä. Siinä kuvataan hinduperhettä, jonka kimppuun muslimit käyvät Ayodhyan moskeijan hävityksen jälkeen.[5]

Humanistiliike Suomessa

Suomessa kansainvälistä humanistiliikettä on edustanut vuodesta 1968 Suomen humanistiliitto. Järjestö julkaisee neljästi vuodessa Humanisti-lehteä.[6] Periaateohjelmassaan liitto vaatii ajatuksenvapautta, arvovalloista vapaata ajattelua, pyrkimystä tietoon ja uskonnoista riippumatonta etiikkaa. Humanistisia juhlatapoja liitto pyrkii edistämään vuonna 1999 perustetun Prometheus-seremoniat Oy:n kanssa.[7][8] Liitto on humanistiseen aatteeseen perustuvia aikuistumisleirejä vuodesta 1990 järjestäneen Prometheus-leirin tuen yhteisöjäsen.[9][10]

Vapaa-ajattelijain liitto Liitto toteaa olevansa osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä. Kulttuuriohjelmansa (1993) mukaan liitto edustaa Suomessa sekulaarihumanismia luontoon perustuvana, ei-jumalauskoisena ja eettisenä elämänkäsityksenä.[11]

Arvostelu

Jotkut ateistit ovat arvostelleet humanismi-sanan käyttöä uskonnottomista. Ateismi on filosofi Julian Bagginin mukaan yksinkertaisempi käsite, sillä humanismi-käsite tarkoittaa laajempaa aateryhmää. Toiseksi sana humanismi on monimerkityksinen: ateistisen humanismin lisäksi puhutaan uskonnollisesta humanismista ja humanistisista tieteistä. Kolmanneksi Bagginin mielestä humanismi-sana on jäänne uskontojen ajattelusta, että ihminen on muun luonnon yläpuolella. Hänen mielestään jotkut humanistijärjestöt edustavat ihmislajikeskeisyyttä.[12]

Katso myös

Kansainvälinen humanisti-tunnus.

Lähteet

  1. ”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.” Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0.
  2. ”Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.” IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: Hartikainen, Erkki: Posthumanismi. Vapaa ajattelija, 1/2004. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.12.2019.
  3. Norman, Richard: On humanism, s. 11–12. London; New York: Routledge, 2004. ISBN 0-415-30523-3. (englanniksi)
  4. Norman 2004, s. 13.
  5. Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä, s. 1. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4.
  6. Toiminta pähkinänkuoressa Helsinki: Suomen humanistiliitto. Viitattu 30.3.2009. [vanhentunut linkki]
  7. Taustajärjestöt Pro-seremoniat. Viitattu 1.6.2010. [vanhentunut linkki]
  8. Rautio, Vappu: Pro-Seremoniat juhli 5-vuotistaivaltaan Protu. 2/2004. Helsinki: Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 4.6.2010. [vanhentunut linkki]
  9. Protukieli Kotkanpesä. Viitattu 2.6.2010.
  10. Kysymyksiä ja vastauksia: Mikä on Prometheus-leirien arvopohja? Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 26.8.2007. [vanhentunut linkki]
  11. Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma (1993) vapaa-ajattelijat.fi. Viitattu 15.3.2011.
  12. Hartikainen, Erkki: Erehtymätön ateisti Vapaa ajattelija. 4/2005. Viitattu 10.1.2011.

Kirjallisuutta

Englanniksi

Aiheesta muualla

Wikibooks
Wikibooks