Ero sivun ”Sosiaalidarvinismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisätty luokkaan Politiikan teoriat |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
[[Luokka:Konservatismi]] |
[[Luokka:Konservatismi]] |
||
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
||
[[Luokka:Politiikan teoriat]] |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
Versio 6. joulukuuta 2019 kello 17.23
Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä ”olemassaolosta”, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.[1] Herbert Spencer oli sosiaalidarvinismin isä.[2] Spencer kannatti liberalismia ja suhtautui epäilevästi yhteiskunnan ohjailuun.[3]
Jouko Jokisalon mukaan sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista ”luonnonlakina”. Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin. Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Adolf Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi aatteelliset perustelut rotuhygieniapolitiikalle natsi-Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.[1] Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaakin: ”Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta.”[4] Anarkisti Pjotr Kropotkin toteaa, että eläinkunnassa tapahtuva molemminpuolinen yhteistyö luo paremmat edellytykset selviytymiselle kuin sosiaalidarwinismin kuvailema yksilöllinen kärsimys.[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
- ↑ Muistiinpanoja prof. Matti Viikarin luennolta
- ↑ Sciabarra, Chris Matthew: Libertarianism. Teoksessa International Encyclopedia of Economic Sociology, toim. Jens Beckert and Milan Zafirovski (2006), s. 403–407. (englanniksi)
- ↑ Suvaitsevaisuus Länsi-Euroopassa -sivuston artikkelit
- ↑ Pëtr Kropotkin: Mutual Aid: A Factor of Evolution 1902. Viitattu 23.12.2017.
Kirjallisuutta
- Halmesvirta, Anssi & Valta, Reijo (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta. Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylän yliopiston historian laitos. Yleisen historian tutkimuksia 10. Jyväskylä: Kampus kustannus: Kampus kirja, 1999. ISBN 951-9113-48-7.
- Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1998 (tarkistettu 3. painos 2005). ISBN 952-471-543-0.
- Tapio Tamminen: Kansankodin pimeämpi puoli. Atena, 2015. ISBN 978-952-300-127-5.