Keskustelu:Suomen juutalaisluovutukset

Luovutuksia vai "kuulusteluja"?

Käyttäjä 130.234.68.222 (keskustelu · muokkaukset) esitti kysymyksenn "Luovuttiko Suomi omien joukkojensa ottamia sotavankeja, vai avustiko Valpo Einsatzkommando Finnlandia saksalaisten ottamien sotavankien kuulusteluissa ja murhaamisissa? Asia jää nyt epäselväksi."

Ilmeisesti Suomi osallistui molempiin. Nuo Valpon miehet Einsatzkommando Finnlandissa siis "kuulustelivat" ja mahdollisesti teloittivat Saksalaisten ottamia sotavankeja. -- Petri Krohn 7. lokakuuta 2008 kello 23.49 (EEST)

Hollanti

Taustatietona lisään että Elina Sanan kirjan mukaan (s.11) Hollannista natsit lähettivät keskitysleirille 107 000 juutalaista, joista 5 500 selvisi hengissä. Ennen miehitystä Hollannissa oli 140 000 juutalaista. --Watti (keskustelu) 11. joulukuuta 2013 kello 19.27 (EET)

Mannerheimin vastaus Hitlerille

Eikö Mannerheim kertonut Hitlerille, että Suomessa ei ole juutalaisongelmaa? Kuinka paljon Suomessa edes oli juutalaisia toisen maailmansodan aikaan? Tuo kuinka paljon Suomessa oli juutalaisia tuolloin ja se suhteutettuna kokonaisväestöön, jolloin saadaan juutalaisten osuus suomalaisista, auttaisi suhteuttamaan. --Hartz (keskustelu) 11. joulukuuta 2013 kello 19.27 (EET)

Muistini mukaan tämä lause Wir haben keine judenfrage on presidentti Rytin sanoma, kun hän oli istunut kahdestaan samassa autossa jonkun natsijohtajan kanssa. Suomessa kyllä oli ja on juutalaisia, useita tuhansia. Heitä oli myös rintamalla ja he taistelivat siis Saksan puolella. Ryti varmaankin tällä lauseellaan tarkoitti, etteivät juutalaiset ole mikään ongelma Suomelle (ja samalla myös, että Suomi ei salli juutalaisvainoja täällä).--Kospo75 (keskustelu) 23. tammikuuta 2014 kello 12.38 (EET)

Natsien omien laskelmien mukaan Suomessa olisi ollut 2300 juutalaista, ks [1]. terv. --Riisipuuro (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 17.01 (EET)--

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Kehittynyt vuodenvaihteesta 2013-2014. Lähteistetty. Pitkä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2014 kello 00.25 (EET)

Johdantoa voisi pidentää. Nyt se on käytännössä pelkkä aiheen määritelmä. Lähteissä on muutamia lähteitä, joihin ei ole viitteitä. Onko näitä käytetty yleislähteinä, vai pitäisikö ne siirtää kirjallisuus-osioksi? --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 19.00 (EET)

Artikkelihistorian perusteella ei ole kaikkia käytetty lähteenä. Siirsin ko teokset kirjallisuutta-osioon. Gopase+f (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 19.52 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. malline puuttuu. onko sopivaa?
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus puuttuu. sopivaa ei liene saatavilla.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. ei kielilinkkejä. yleisilmeessä parannettavaa: etenee töksähdellen ja ajatus ei oikein välity lukijalle. Kokonaisuutena artikkeli on sekava ja vaatisi uudelleenjäsentelyä.
12. artikkelin historia: artikkelin ensimmäisen "valmiin" version luotettavuus on hämärtynyt näennäislähteistyksen vuoksi [2], jonka jälkeen artikkeliin tehty luotettava lisäys/korjaus [3], jota seuraa epäluotettava lisäys [4], jonka jälkeen tehty 01/2014 alkaen laajoja lisäyksiä ja korjausta [5]. Kokonaisuutena arvioiden artikkelin muokkaushistoria koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä. (kaiken seurauksena matkan varrella artikkelin sisällön ankkurointi lähteisiin on hämärtynyt osittain)

9/10 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.24 (EET)

User:Gopase+f, vai 9/12? --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.26 (EET)

9/10 niinku tossa lukee. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 13.27 (EET)

Kannatan –J.K Nakkila (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 16.53 (EET)

Merkkaan ja arkistoin. Pidensin johdantoa ja poistin käyttämättömät "lähteet" lähdeluettelosta. Nähdäkseni esitettyjä parannusehdotuksia on toteutettu riittäväsä määrin. Gopase+f (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 20.02 (EET)

Luovutettuja oli nykykäsityksen mukaan enemmän

»Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoittaa, että uusimpien tietojen mukaan Suomi luovutti 51 juutalaista, joista 12 oli siviilejä.

Yhteensä Suomi luovutti Saksalle toisen maailmansodan aikana 2 300 sotavankia, jotka edustivat 54 kansallisuutta. Tiedot käyvät ilmi heinäkuussa päättyneestä Kansallisarkiston nelivuotisesta tutkimushankkeesta Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1935–55.

Tutkimushanke lähti liikkeelle vuonna 2004 sen jälkeen, kun tutkija Elina Sana syksyllä 2003 julkaisemassaan teoksessa Luovutetut esitti, että Suomesta luovutettiin Saksan viranomaisille 74 juutalaista.»
(https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/200808188122466)

Sama luku myös:

»Aihepiiri sai kansainvälistä huomiota vuonna 2003, kun Elina Sana julkaisi kirjan ”Luovutetut”, jossa tuotiin esille tietoja 74 juutalaisesta sotavangista, jotka Suomi oli luovuttanut Saksalle. Tässä tutkimuksessa vankien joukosta löytyi 44 juutalaista. Laajemman arkistomateriaalin tutkinut Kansallisarkiston tutkimushanke löysi 49 juutalaisvankia. Kansallisarkiston tutkimusten mukaan kolme vankia luovutettiin muissa kuin poliittisten vankien ryhmissä, joten luovutettuja juutalaisia oli yhteensä 52.»
(Kallatsa, Miika: Suomen Saksalle luovuttamat sotavangit jatkosodan aikana (https://trepo.tuni.fi/handle/10024/76513))

Elina Sanaa on paljon esillä artikkelin lähteenä olevissa tutkimuksissa ja "Luovutetut" on Tieto-Finlandia -palkittu, niin eikö tämäkin pitäisi artikkelissa käsitellä laajemmin, jos se tosiaan löytyy ko. teoksesta?

Riippuen lähteestä lukuja on erilaisia, mutta ilmeisesti tuo 52 on lähimpänä konsensusta. Artikkelin alun luvut ovat joka tapauksessa alkakanttiin.

-- Slsh (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 16.53 (EET)