Ero sivun ”Abd al-Muttalib” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Šaybahin ollessa kuusivuotias hänen setänsä [[Muttalib ibn Abd Manaf|Muṭṭalib]] otti hänet huostaansa. Kun Muṭṭalib saapui [[Mekka]]an Šaybah mukanaan, ihmiset luulivat tätä Muṭṭalibin orjaksi, mistä Šaybah sai tunnetumman nimensä ''’Abdul-Muṭṭalib'' (''Muttalibin orja''). Kun Muṭṭalib kuoli, Šaybahista tuli uusi Hāšim-klaanin pää. |
Šaybahin ollessa kuusivuotias hänen setänsä [[Muttalib ibn Abd Manaf|Muṭṭalib]] otti hänet huostaansa. Kun Muṭṭalib saapui [[Mekka]]an Šaybah mukanaan, ihmiset luulivat tätä Muṭṭalibin orjaksi, mistä Šaybah sai tunnetumman nimensä ''’Abdul-Muṭṭalib'' (''Muttalibin orja''). Kun Muṭṭalib kuoli, Šaybahista tuli uusi Hāšim-klaanin pää. |
||
Abd al-Muttalib antoi ruokaa ja lisäksi jakoi vettä pyhiinvaeltajille pyhästä ''zamzam'' -lähteestä, joka oli Kaaban vieressä ja josta juominen tuli kuulumaan osaksi islamilaisen pyhiinvaelluksen velvollisuuksia. Myöhemmin tehtävä siirtyi |
Abd al-Muttalib antoi ruokaa ja lisäksi jakoi vettä pyhiinvaeltajille pyhästä ''zamzam'' -lähteestä, joka oli Kaaban vieressä ja josta juominen tuli kuulumaan osaksi islamilaisen pyhiinvaelluksen velvollisuuksia. Myöhemmin tehtävä siirtyi Abbasille, Muhammedin sedälle, jonka jälkeläisistä tuli kalifeja ([[Abbasidit|abbasidit)]] vuoden 750 jälkeen. |
||
Abd al-Muttalib nautti suurta suosiota ihmisten keskuudessa. Hänellä oli kuusi vaimoa ja yhdeksäntoista lasta. |
Abd al-Muttalib nautti suurta suosiota ihmisten keskuudessa. Hänellä oli kuusi vaimoa ja yhdeksäntoista lasta. |
||
Versio 2. joulukuuta 2019 kello 22.55
Šaybah ibn Hāšim (n. 497 – 578), tunnettu myöhemmin nimellä ’Abd al-Muṭṭalib oli islamin profeetta Muhammedin isoisä ja Abdullahin ja Abu Talibin isä.
Elämä
Šaybah ibn Hāšim syntyi vuoden 497 paikkeilla (tarkasta syntymävuodesta ei ole varmaa tietoa). Hänen isänsä Hāšim ibn `Abd Manāf,[1] huomattavan Hašim-klaanin kantaisä, kuoli 33-vuotiaana Gazassa ennen Šaybahin syntymää. Hänen äitinsä, Salma bint Amr oli yksi Banu Khazrajin heimon vaikutusvaltaisimmista naisista.
Šaybahin ollessa kuusivuotias hänen setänsä Muṭṭalib otti hänet huostaansa. Kun Muṭṭalib saapui Mekkaan Šaybah mukanaan, ihmiset luulivat tätä Muṭṭalibin orjaksi, mistä Šaybah sai tunnetumman nimensä ’Abdul-Muṭṭalib (Muttalibin orja). Kun Muṭṭalib kuoli, Šaybahista tuli uusi Hāšim-klaanin pää.
Abd al-Muttalib antoi ruokaa ja lisäksi jakoi vettä pyhiinvaeltajille pyhästä zamzam -lähteestä, joka oli Kaaban vieressä ja josta juominen tuli kuulumaan osaksi islamilaisen pyhiinvaelluksen velvollisuuksia. Myöhemmin tehtävä siirtyi Abbasille, Muhammedin sedälle, jonka jälkeläisistä tuli kalifeja (abbasidit) vuoden 750 jälkeen.
Abd al-Muttalib nautti suurta suosiota ihmisten keskuudessa. Hänellä oli kuusi vaimoa ja yhdeksäntoista lasta.
Tarina Muhammedin isän uhraamisesta
Ibn Hisham kertoo 800-luvulla Muhammedin isoisästä Abd al-Muttalibista samanlaisen tarinan kuin ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo Abrahamista, joka oli vähällä uhrata poikansa Iisakin Jerusalemissa ennen kuin Jumalan väliintulo esti sen. [2]
Abd al-Muttalib oli vähällä uhrata Mekassa poikansa Abdullahin. Myöhemmin Abdullahista tuli Muhammedin isä. Kun tarinaa luetaan mytomorfisesti, voi huomata, että siinä Muhammedin isoisä rinnastuu Vanhan Testamentin Aabrahamiin ja isä Iisakiin. Mekasta tulee uusi Jerusalem ja Kaabasta uusi Temppeli. Muhammed on tällöin vertauskuvallisesti Iisakin poika eli Vanhan Testamentin Jaakob. [3]Tälle Jumala lupasi unessa perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen patsaaksi ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo.
Tarina Jaakobin unesta oli muuttunut arabeille tärkeäksi jo varhain. 600-luvun lopulla kalifi al-Malik oli antanut lyödä kolikoita, joiden aiheena oli Jaakobin päänalusestaan pystyttämä kivipatsas, Yegar Sahaduta. Kolikon tunnus kertoi siitä, että arabivaltio nojasi Jumalan kanssa tehtyyn sopimukseen. Vastineeksi kuuliaisuudesta Jumala antoi Jaakobin jälkeläisille oikeuden luvattuun maahan.[4]
Paikka, jonne Jaakob oli pystyttänyt patsaansa, oli Jerusalemin Temppelivuori. Juuri sinne al-Malik antoi rakennuttaa valtakuntansa keskuspyhäköksi Kalliomoskeijan. Pyhäkön keskellä on edelleen pylväiden ympäröimänä paljas kallio, maailman peruskivi. Juuri sen päällä nukkuessaan Jaakob näki taivaaseen johtavat portaat, joita pitkin enkelit kulkivat. Tältä kiveltä myös Muhammed nousi taivaaseen jo Jaakobin näkemiä tikapuita pitkin. Tällä tavoin hän myös ylitti Jaakobin suorituksen.
Tarinassa Muhammed on siten uusi Jaakob. Hänelle ja hänen jälkeläisilleen Jumala lupasi maanpiirin hallittavaksi siunaukseksi kaikille kansoille. [3] Mytomorfisessa analyysissa kertomus Muhammedin isoisän aikeesta uhrata Abdullah paljastuu ydintarinaksi, joka johtaa lukuisiin seuraamuksiin islamilaisessa teologiassa.
Muhammedin huoltaja
Kun Muhammed syntyi, hänen isoisänsä Abd al-Muttalib vei hänet Kaaban temppeliin kiittääkseen Jumalaa.[5] Ibn Ishaq, joka ensimmäisenä kirjasi tämän tarinan muistiin,kertoi, että kyseinen jumala oli Mekassa palvottu Hubal. Islamilaisen perimätiedon mukaan Mekassa oli Hubalin patsas, jonka Muhammed sitten kaatoi Mekan valtauksen yhteydessä. Ibn Hisham kertoo Ibn Ishaqin teoksen pohjalta 800-luvun alussa saman tarinan, mutta ei mainitse Hubalia nimeltä. Se palaa Muhammedin elämäkertaan 900-luvun alussa, kun Tabari kertoo Ishaqin teokseen nojaten tästä tapauksesta. On siis ilmeistä, että Muhammedin isoisä kiitti Muhammedin syntymästä Hubalia.
Kun Muhammedin äiti kuoli vuonna 576, isoisä otti huostaansa pojanpoikansa Muhammedin ja huolehti hänestä kuolemaansa saakka vuonna 578. Kuollessaan hän oli todennäköisesti 81-vuotias.
Abd al-Muttalibin historiallisuus
Varhaisin lähde, joka kertoo Abd al-Muttalibista, on Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälissä kirjoittama ja kadonnut kirja, jonka tekstejä on voitu ennallistaa 800-luvulla kirjoitettujen teosten avulla, joiden kirjoittajilla on ollut Ibn ishaqin teos käytettävissään. Abd al-Muttalibin kerrotaan kuolleen vuonna 578, mutta hänestä kirjoitetaan ensimmäisen kerran vasta vuoden 750 jälkeen. Aikaväli on niin pitkä, että jotkut orientalistit eivät pidä Abd al-Muttalibia historiallisena henkilönä. Pitkä hiljaisuus on synnytttänyt epäilyjä, että häntä koskevat tarinat kuuluvat arabien luomaan legendaperinteeseen.[6]
Lähteet
- ↑ Muhammad ibn Saad. Kitab al-Tabaqat al-Kabir. Kääntänyt Haq, S. M. (1967). Ibn Sa'ad's Kitab al-Tabaqat al-Kabir, vol. 1, s. 81. Delhi: Kitab Bhavan.
- ↑ Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 31-32. Basam Books, 1999.
- ↑ a b Newby, G. D: The Making of the Prophet. A Reconstruction of the Earliest Biography of Muhammed, s. 18. University of South Carolina Press, 1989.
- ↑ Popp, V.: The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Is-lam. (s. 17–124), s. 60-62. Prometheus Books, 2010.
- ↑ Jansen. H.: Mohammed. Eine Biographie, s. 42. Verlag C.H. Beck, 2008.
- ↑ Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam.. Prometheus Books (englanniksi), 2010.
