Ero sivun ”Blueskaava” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti 10 Wikidatan sivulle d:q2089987 siirrettyä kielilinkkiä |
fix |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
|||
'''Blueskaava''' on [[popmusiikki|popmusiikissa]] ja [[jazz]]musiikissa eniten käytetty [[sointukulku]]. |
'''Blueskaava''' on [[popmusiikki|popmusiikissa]] ja [[jazz]]musiikissa eniten käytetty [[sointukulku]]. |
||
Ensimmäinen tunnettu havainto blueskaavasta on vuodelta |
Ensimmäinen tunnettu havainto blueskaavasta on vuodelta 1902. [[Blues]]musiikki perustuu hyvin pitkälle blueskaavan käyttöön. Muista musiikin lajeista varsinkin vanha [[jazz]]musiikki hyödyntää blueskaavaa usein. Samoin kaavaa voi kuulla myös menneiden vuosikymmenten [[rock]]musiikissa, [[surf]]musiikissa sekä [[rhythm and blues]] -tradition eri alalajeissa. |
||
Blueskaavassa on 12 tahtia, joskin siitä on helppo tehdä useampitahtisia variaatioita. Kaava perustuu I, IV ja V asteen sointukulkuun. Esimerkiksi A-duurista soitettuna blueskaavan soinnut ovat tällöin AAAA DDAA EDAE (missä yksi kirjain tarkoittaa yhtä koko tahdin pituista sointua). |
Blueskaavassa on 12 tahtia, joskin siitä on helppo tehdä useampitahtisia variaatioita. Kaava perustuu I, IV ja V asteen sointukulkuun. Esimerkiksi A-duurista soitettuna blueskaavan soinnut ovat tällöin AAAA DDAA EDAE (missä yksi kirjain tarkoittaa yhtä koko tahdin pituista sointua). |
||
| Rivi 7: | Rivi 8: | ||
Lauletussa bluesmusiikissa lauletaan usein sama lause kaksi kertaa – ensin neljän ensimmäisen ja sitten neljän seuraavan soinnun aikana. Viimeiselle neljälle soinnulle tulee uusi lause. Toiseksi yleisin vaihtoehto on, että ensimmäiset neljä sointua muodostavat ikään kuin säkeistön, johon mahdutetaan paljon sanoja, ja loput kahdeksan sointua toimivat ikään kuin kertosäkeenä, joka toistuu läpi kappaleen. |
Lauletussa bluesmusiikissa lauletaan usein sama lause kaksi kertaa – ensin neljän ensimmäisen ja sitten neljän seuraavan soinnun aikana. Viimeiselle neljälle soinnulle tulee uusi lause. Toiseksi yleisin vaihtoehto on, että ensimmäiset neljä sointua muodostavat ikään kuin säkeistön, johon mahdutetaan paljon sanoja, ja loput kahdeksan sointua toimivat ikään kuin kertosäkeenä, joka toistuu läpi kappaleen. |
||
[[J. Karjalainen]] on tehnyt kappaleen ”Blueskaava” albumille [[Yö kun saapuu Helsinkiin]] (1982). |
[[J. Karjalainen]] on tehnyt kappaleen ”Blueskaava” albumille ''[[Yö kun saapuu Helsinkiin]]'' (1982). |
||
==Aiheesta muualla== |
|||
| ⚫ | |||
{{Commonscat-rivi}} |
|||
[[Luokka:Blues]] |
|||
[[ |
[[Luokka:Blues]] |
||
| ⚫ | |||
Versio 21. marraskuuta 2019 kello 20.32
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Blueskaava on popmusiikissa ja jazzmusiikissa eniten käytetty sointukulku.
Ensimmäinen tunnettu havainto blueskaavasta on vuodelta 1902. Bluesmusiikki perustuu hyvin pitkälle blueskaavan käyttöön. Muista musiikin lajeista varsinkin vanha jazzmusiikki hyödyntää blueskaavaa usein. Samoin kaavaa voi kuulla myös menneiden vuosikymmenten rockmusiikissa, surfmusiikissa sekä rhythm and blues -tradition eri alalajeissa.
Blueskaavassa on 12 tahtia, joskin siitä on helppo tehdä useampitahtisia variaatioita. Kaava perustuu I, IV ja V asteen sointukulkuun. Esimerkiksi A-duurista soitettuna blueskaavan soinnut ovat tällöin AAAA DDAA EDAE (missä yksi kirjain tarkoittaa yhtä koko tahdin pituista sointua).
Lauletussa bluesmusiikissa lauletaan usein sama lause kaksi kertaa – ensin neljän ensimmäisen ja sitten neljän seuraavan soinnun aikana. Viimeiselle neljälle soinnulle tulee uusi lause. Toiseksi yleisin vaihtoehto on, että ensimmäiset neljä sointua muodostavat ikään kuin säkeistön, johon mahdutetaan paljon sanoja, ja loput kahdeksan sointua toimivat ikään kuin kertosäkeenä, joka toistuu läpi kappaleen.
J. Karjalainen on tehnyt kappaleen ”Blueskaava” albumille Yö kun saapuu Helsinkiin (1982).
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blueskaava Wikimedia Commonsissa
