Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 188.238.38.88) ja palautettiin versio 17687586, jonka on tehnyt Jmk |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Tiedosto:Résine.jpg|thumb|Pihkaa [[mänty|männyn]] kuorella]] |
||
[[Tiedosto:Frankincense 2005-12-31.jpg|thumb |
[[Tiedosto:Frankincense 2005-12-31.jpg|thumb|[[olibaanit|''Boswellia'']]-suvun puiden pihkasta tehtyä [[olibaanihartsi]]a.]] |
||
[[ |
[[Tiedosto:Asafoetida.jpg|thumb|[[Hajupihka]]jauhepurkkeja]] |
||
'''Pihka''' on enimmäkseen [[Terpeenit|terpeeneistä]] koostuvien [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.<ref>[https://www.fs.fed.us/wildflowers/ethnobotany/resins.shtml Resin] United States Department of Agriculture</ref> Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla. |
'''Pihka''' on enimmäkseen [[Terpeenit|terpeeneistä]] koostuvien [[eteerinen öljy|eteeristen öljyjen]] ja [[hartsi]]en seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.<ref>[https://www.fs.fed.us/wildflowers/ethnobotany/resins.shtml Resin] United States Department of Agriculture</ref> Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. [[Mänty|Männyn]] ja [[Kuusi|kuusen]] pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa [[meripihka]]an, joka on [[fossiili]]sta pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin [[purukumi]]n lailla. |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{ |
{{Viitteet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}} |
* [http://www.shenet.se/ravaror/kada.html Kåda] (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) {{sv}} |
||
* [ |
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/28/pihkaa-haavoihin-ja-loput-lattialle Pihkaa haavoihin ja loput lattialle] Ylen Elävä arkisto 28.8.2013. |
||
*[https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24. |
*[https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56893/URN:NBN:fi:jyu-201801241328.pdf?sequence=1 Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.1.2018] (pdf) |
||
{{Tynkä/Kasvi}} |
{{Tynkä/Kasvi}} |
||
Versio 20. marraskuuta 2019 kello 15.08
Pihka on enimmäkseen terpeeneistä koostuvien eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota kasvit erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin.[1] Kasvin haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. Männyn ja kuusen pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa meripihkaan, joka on fossiilista pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin purukumin lailla.
Pihka lääkinnässä
Kuusen pihkaa on käytetty ihotautien lääkinnässä. Kuusenpihkavoide on saanut Lääkelaitokselta myyntiluvan.[2]
Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinä sitä suositeltiin säärihaavoihin. Sitä on perinteisesti käytetty palovammoihin, paiseisiin ja ihottumiin. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.[3]
Lääkäri Arno Sipponen on tehnyt pihkasta väitöskirjan.[4] Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Resin United States Department of Agriculture
- ↑ Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen Yle 5.9.2008.
- ↑ a b Pihkasta tuli huippulääke Yle 7.3.2012
- ↑ Väitöstilaisuus: Arno Sipponen: Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto / Tapahtumat. 2013. Viitattu 26.5.2013.
Kirjallisuutta
- Metsälä, Harri: Pihka. Helsinki: Kustantajat Sarmala: Rakennusalan kustantajat, 2001. ISBN 951-664-074-5.
Aiheesta muualla
- Kåda (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) (ruotsiksi)
- Pihkaa haavoihin ja loput lattialle Ylen Elävä arkisto 28.8.2013.
- Pirjo Kosonen: Kuusen pihkan etanoliuuton optimointi, Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Pro gradu -tutkielma, 24.1.2018 (pdf)