Ero sivun ”Söderfjärden” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Wiki Loves Monuments-kuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Söderfjärden.ogg|thumb|Näkymä kraatterialueen keskelle rakennetulta palvelupisteeltä/lintutornista heinäkuussa 2012.]] |
[[Tiedosto:Söderfjärden.ogg|thumb|Näkymä kraatterialueen keskelle rakennetulta palvelupisteeltä/lintutornista heinäkuussa 2012.]] |
||
[[Tiedosto:Söderfjärden_Landsat.jpg|thumb|Satelliittikuva.]] |
[[Tiedosto:Söderfjärden_Landsat.jpg|thumb|Satelliittikuva.]] |
||
'''Söderfjärden''' on [[Törmäyskraatteri|törmäyskraatteri]], joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä [[Vaasa|Vaasan kaupungista]] etelään. Alueella sijaitsevat [[Sundom]]in, [[Sulva]]n ja [[Munsmo]]n kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin |
'''Söderfjärden''' on [[Törmäyskraatteri|törmäyskraatteri]], joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä [[Vaasa|Vaasan kaupungista]] etelään. Alueella sijaitsevat [[Sundom]]in, [[Sulva]]n ja [[Munsmo]]n kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 5,8 kilometriä ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt [[Kambrikausi|kambrikautisilla]] hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen metsäinen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto. |
||
[[Tiedosto:Soderfjarden_viljapelto.jpg|thumb|right|300px|Peltoaukeaa Söderfjärdenissä.]] |
[[Tiedosto:Soderfjarden_viljapelto.jpg|thumb|right|300px|Peltoaukeaa Söderfjärdenissä.]] |
||
Versio 19. marraskuuta 2019 kello 09.39
Söderfjärden on törmäyskraatteri, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan kaupungista etelään. Alueella sijaitsevat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 5,8 kilometriä ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt kambrikautisilla hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen metsäinen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto.
Ajatus marskimaan kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700-luvulla. Hanke toteutettiin 1900-luvun alun kuivaushankkeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Kuivatushanke oli siihen asti suurin Pohjois-Euroopassa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 hehtaaria. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla.
Söderfjärden on myös yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä kurkien muuttoparvista. Kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2009 laskettiin parhaana päivänä alueella 7 966 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä nousee yli 10 000 yksilöön, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa.
Meteoriihi on vierailukeskus keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatteria.
Lähteet
Aiheesta muualla
