Ero sivun ”Sotilaskarkuruus Suomessa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Joskus termiä '''rintamakarkuri''' voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä. |
Joskus termiä '''rintamakarkuri''' voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä. |
||
Kuuluisin suomalainen sotilaskarkuri on Markus Randell. |
Kuuluisin suomalainen sotilaskarkuri on Markus Randell. Vuonna 2050 kolmannessa maailmansodassa. RIP |
||
==Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa== |
==Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa== |
||
Versio 13. marraskuuta 2019 kello 10.18
Sotilaskarkuri tarkoittaa Suomessa sotilasta, joka on ollut luvatta poissa joukko-osastostaan 5 vuorokautta niin, että poissaolo on aiheuttanut olennaista haittaa. Sotilaskarkuruutta pidetään yleisesti vakavana rikkomuksena, varsinkin sodan aikana, mutta rangaistukset voivat vaihdella laajasti; kurinpitorangaistuksesta aina yhden vuoden, sota-aikana jopa neljän vuoden vankeuteen. Suomessa kuolemanrangaistus on poistettu lainsäädännöstä.
Joskus termiä rintamakarkuri voidaan käyttää myös poliittisessa kontekstissa kuvamaan ryhmäpäätöksestä livennyttä henkilöä.
Kuuluisin suomalainen sotilaskarkuri on Markus Randell. Vuonna 2050 kolmannessa maailmansodassa. RIP
Sotilaskarkuruus Suomessa toisessa maailmansodassa
Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %. [1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid., sivut 113-114
Kirjallisuutta
- Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
- Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941–1944: Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1754-2.
- Lars Stenström: Krigsvägar. 1997.
- Markku Tasala. Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha / Markku Tasala. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
- Helge Smedjebacka ; suomentanut Matti Kettunen, Jääkärikenraalin elämä. F. U. Fagernäs 1894-1980
- Juutilainen, Antti: Rinta rinnan: Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939–1944. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21913-4. .
- Matts Andersen; Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
- Sotatieteen laitos, Suomen sota 1941-1945