Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Tunnettuja Halssilassa asuneita: Lisäsin halssilassa asuneisiin jääkiekkoilija Sami Nikun. Tieto on varma. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
*[[Keijo Siekkinen]], kirjailija<ref>Juha Sirkka: ''[https://asiakas.kotisivukone.com/files/suurhalssila.asua.fi/Lehti/suur-halssila_4_10_nettilehti.pdf Aktivismia!]''. Suur-Halssila. 2010.</ref> |
*[[Keijo Siekkinen]], kirjailija<ref>Juha Sirkka: ''[https://asiakas.kotisivukone.com/files/suurhalssila.asua.fi/Lehti/suur-halssila_4_10_nettilehti.pdf Aktivismia!]''. Suur-Halssila. 2010.</ref> |
||
* [[Sami Vatanen]], jääkiekkoilija<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/uutiset.html?a300=36|nimeke=Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa |Julkaisija =SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-12-28}}</ref><ref name=":2" /> |
* [[Sami Vatanen]], jääkiekkoilija<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/uutiset.html?a300=36|nimeke=Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa |Julkaisija =SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-12-28}}</ref><ref name=":2" /> |
||
Sami niku |
|||
== Kuvia == |
== Kuvia == |
||
Versio 12. marraskuuta 2019 kello 15.58
| Halssila | |
|---|---|
 Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Halssila |
| Kaupunginosa nro | 16 |
| Väkiluku | 6 149 |
| Osa-alueet | Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti |
Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.[2]
Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia ja 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.
Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun ja työelämän muuttumisen myötä sekä vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan väestörakenne on monipuolistunut ja identiteetti muuttunut.[3]
Historiaa
Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[4] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[4]
Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[5]
1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.[6]
Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[7] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.[8][9] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[10]
1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.[6]
Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.[6]
Halssilanmäen asuinalueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[11] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[12] Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[3]
Tunnettuja Halssilassa asuneita
- Sofi Oksanen, kirjailija[13][14]
- Erkki Pajala, näyttelijä[14]
- Keijo Siekkinen, kirjailija[15]
- Sami Vatanen, jääkiekkoilija[16][14]
Sami niku
Kuvia
-
Kerrostalo Kivistön alueella -
Rivitaloasutusta -
1970-luvun kerrostaloja Aittorinteellä. -
Tuohimutkan taloja -
Halssilan keskustaa -
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Tietoja Jyväskylästä suuralueittain
- ↑ a b Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
- ↑ a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ a b c Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia.
- ↑ Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
- ↑ Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ a b c Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.
- ↑ Juha Sirkka: Aktivismia!. Suur-Halssila. 2010.
- ↑ Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa www.suurhalssila.fi. SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry. Viitattu 28.12.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halssila Wikimedia Commonsissa
