Ero sivun ”Klaukkalan ortodoksinen kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Klaukkalan ortodoksinen, itseään Nektarios-ryhmäksi kutsunut ystäväpiiri keräsi vuodesta 1986 lähtien rahaa omaa kirkkoa varten. Vuonna 1993 hankittiin Klaukkalan Kuonomäentien varrelta kirkkotontti.<ref name="Ortodoksisuutta">Siitonen, S. & Sorsa, J.: Seurakunnan kiinteistötoimi ja nykyinen tilanne. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Piiroinen, Petri (toim.) | Nimeke=Ortodoksisuutta eilen ja tänään: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–2002 | Sivu=243–244 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin ortodoksinen seurakunta | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-95511-6-6}}</ref> Tontille rakennettiin paljolti keräysvaroin ja talkootyöllä arkkitehti Ritva Westermarkin suunnittelema hirsinen [[tsasouna]]. [[Matkamiehen risti]]n, tsasounan kupolit, kellotornin ja kuistin pilarit valmisti puuseppä Johannes Andrejev. [[Ikonostaasi]]n ikonit ja alttari-ikonin maalasi Aleksander Wikström.<ref name="Nektarioksen kirkko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=196 | Nimeke=Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko | Julkaisu=Klaukkalan alueportaali | Ajankohta=26.02.2008 | Julkaisija=Klaukkala.fi | Viitattu=13.5.2010}}</ref> |
Klaukkalan ortodoksinen, itseään Nektarios-ryhmäksi kutsunut ystäväpiiri keräsi vuodesta 1986 lähtien rahaa omaa kirkkoa varten. Vuonna 1993 hankittiin Klaukkalan Kuonomäentien varrelta kirkkotontti.<ref name="Ortodoksisuutta">Siitonen, S. & Sorsa, J.: Seurakunnan kiinteistötoimi ja nykyinen tilanne. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Piiroinen, Petri (toim.) | Nimeke=Ortodoksisuutta eilen ja tänään: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–2002 | Sivu=243–244 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin ortodoksinen seurakunta | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-95511-6-6}}</ref> Tontille rakennettiin paljolti keräysvaroin ja talkootyöllä arkkitehti Ritva Westermarkin suunnittelema hirsinen [[tsasouna]]. [[Matkamiehen risti]]n, tsasounan kupolit, kellotornin ja kuistin pilarit valmisti puuseppä Johannes Andrejev. [[Ikonostaasi]]n ikonit ja alttari-ikonin maalasi Aleksander Wikström.<ref name="Nektarioksen kirkko">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.klaukkala.fi/uutiset.php?uutinenid=196 | Nimeke=Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko | Julkaisu=Klaukkalan alueportaali | Ajankohta=26.02.2008 | Julkaisija=Klaukkala.fi | Viitattu=13.5.2010}}</ref> |
||
Helsingin [[metropoliitta]] [[Tiihon]] vihki rakennuksen käyttöön 3.9.1995 ja rukoushuone pyhitettiin |
Helsingin [[metropoliitta]] [[Tiihon]] vihki rakennuksen käyttöön 3.9.1995 ja rukoushuone pyhitettiin [[Pyhä Nektarios Eginalainen|piispa Nektarios Eginalaisen]] (1846–1920) muistolle. Runsas kaksi vuotta myöhemmin Helsingin hiippakunnan [[Leo (arkkipiispa)|piispa Leo]] vihki rakennuksen kirkoksi (9.11.1997). Kirkossa säilytetään vuonna 1961 kanonisoidun Nektarioksen [[pyhäinjäännös]]tä. <ref name="Nektarioksen kirkko" /> Kirkko siirtyi Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle.<ref name="Ortodoksisuutta" /> |
||
<gallery widths=200px heights=200px> |
<gallery widths=200px heights=200px> |
||
Versio 9. marraskuuta 2019 kello 21.51
| Klaukkalan ortodoksinen kirkko | |
|---|---|
 Puinen Klaukkalan ortodoksinen kirkko. |
|
| Sijainti | Klaukkala, Nurmijärvi |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Helsingin ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1995 (kirkoksi 1997) |
| Suunnittelija | Ritva Westermark |
| Materiaali | puu |
 |
|
Klaukkalan ortodoksinen kirkko, viralliselta nimeltään Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko on Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva, vuonna 1997 käyttöön otettu ortodoksinen kirkko. Rakennus toimii eräänä ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan, Helsingin ortodoksisen seurakunnan Keski- ja Itä-Uudenmaan alueen pyhäkkönä. Kirkon pappina toimii isä Jyrki Penttonen ja kanttorina Minna Bovellan-Järvinen.[1]
Tsasounan synty ja kirkoksi vihkiminen
Klaukkalan ortodoksinen, itseään Nektarios-ryhmäksi kutsunut ystäväpiiri keräsi vuodesta 1986 lähtien rahaa omaa kirkkoa varten. Vuonna 1993 hankittiin Klaukkalan Kuonomäentien varrelta kirkkotontti.[2] Tontille rakennettiin paljolti keräysvaroin ja talkootyöllä arkkitehti Ritva Westermarkin suunnittelema hirsinen tsasouna. Matkamiehen ristin, tsasounan kupolit, kellotornin ja kuistin pilarit valmisti puuseppä Johannes Andrejev. Ikonostaasin ikonit ja alttari-ikonin maalasi Aleksander Wikström.[3]
Helsingin metropoliitta Tiihon vihki rakennuksen käyttöön 3.9.1995 ja rukoushuone pyhitettiin piispa Nektarios Eginalaisen (1846–1920) muistolle. Runsas kaksi vuotta myöhemmin Helsingin hiippakunnan piispa Leo vihki rakennuksen kirkoksi (9.11.1997). Kirkossa säilytetään vuonna 1961 kanonisoidun Nektarioksen pyhäinjäännöstä. [3] Kirkko siirtyi Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle.[2]
-
Klaukkalan ortodoksikirkko. -
Yksityiskohta Klaukkalan ortodoksikirkon päädystä. Kirkko on pyhitetty Nektarios Eginalaisen muistolle. -
Puuseppä Johannes Andrejevin valmistama Matkamiehen risti.
Lähteet
- ↑ Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (Klaukkalan ortodoksisen kirkon sivut) Helsingin ortodoksinen seurakunta (hos.fi). Viitattu 13.5.2010.
- ↑ a b Siitonen, S. & Sorsa, J.: Seurakunnan kiinteistötoimi ja nykyinen tilanne. Teoksessa Piiroinen, Petri (toim.): Ortodoksisuutta eilen ja tänään: Helsingin ortodoksinen seurakunta 1827–2002, s. 243–244. Helsinki: Helsingin ortodoksinen seurakunta, 2002. ISBN 951-95511-6-6.
- ↑ a b Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko Klaukkalan alueportaali. 26.02.2008. Klaukkala.fi. Viitattu 13.5.2010.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Klaukkalan ortodoksinen kirkko Wikimedia Commonsissa
