Ero sivun ”Mikojan-Gurevitš MiG-19” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: -kh jatk. stil.muot.&toistelun poistoa. tark "salvo" = usean laukaistun ohjuksen "rypäs".(?)
p kolmitahopiirros mallineeseen using AWB
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lentokone
{{Lentokone
| nimi = Mikojan-Gurevitš MiG-19
| nimi = Mikojan-Gurevitš MiG-19
| tyyppi = Suihkuhävittäjä
| tyyppi = Suihkuhävittäjä
| alkuperämaa = {{Neuvostoliitto}}
| alkuperämaa = {{Neuvostoliitto}}
| valmistaja = [[Mikojan-Gurevitš]]
| valmistaja = [[Mikojan-Gurevitš]]
| suunnittelija =
| suunnittelija =
| kuva = Mikoyan-Gurevich MiG-19, Russia - Air Force AN1665027.jpg
| kuva = Mikoyan-Gurevich MiG-19, Russia - Air Force AN1665027.jpg
| kuvateksti = MiG-19 Neuvostoliiton ilmavoimien väreissä
| kuvateksti = MiG-19 Neuvostoliiton ilmavoimien väreissä
| ensilento = 18. syyskuuta 1953
| ensilento = 18. syyskuuta 1953
| esitelty = Maaliskuu 1955
| esitelty = Maaliskuu 1955
| lakkautettu =
| lakkautettu =
| status = Edelleen käytössä [[Pohjois-Korean ilmavoimat|Pohjois-Korean ilmavoimissa]]<ref>https://www.nationalmuseum.af.mil/Visit/Museum-Exhibits/Fact-Sheets/Display/Article/198064/mikoyan-gurevich-mig-19s/ Viitattu 14.1.2019.</ref>
| status = Edelleen käytössä [[Pohjois-Korean ilmavoimat|Pohjois-Korean ilmavoimissa]]<ref>https://www.nationalmuseum.af.mil/Visit/Museum-Exhibits/Fact-Sheets/Display/Article/198064/mikoyan-gurevich-mig-19s/ Viitattu 14.1.2019.</ref>
| pääkäyttäjät = [[Neuvostoliiton ilmavoimat]]<br />[[Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat]]
| pääkäyttäjät = [[Neuvostoliiton ilmavoimat]]<br />[[Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat]]
| valmistusvuodet =
| valmistusvuodet =
| lukumäärä = 2&nbsp;172 (Lukuun ottamatta Kiinassa valmistettuja)
| lukumäärä = 2&nbsp;172 (Lukuun ottamatta Kiinassa valmistettuja)
| kehityskustannukset =
| kehityskustannukset =
| yksikköhinta =
| yksikköhinta =
| kehitetty mallista =
| kehitetty mallista =
| muunnelmat = [[Shenyang J-6]]<br />[[Nanchang Q-5]]
| muunnelmat = [[Shenyang J-6]]<br />[[Nanchang Q-5]]
}}
}}
[[Tiedosto:Mig-19.jpg|thumb|Mig-19]]
[[Tiedosto:Mig-19.jpg|pienoiskuva|Mig-19]]


'''Mikojan-Gurevitš MiG-19''' ({{K-ru|МиГ-19}}) ({{NATO-nimi|Farmer}}) on toisen sukupolven [[neuvostoliitto]]lainen yksipaikkainen [[suihkumoottori]]nen [[Hävittäjä (lentokone)|hävittäjälentokone]]. Se oli ensimmäinen neuvostoliittolainen sarjatuotantolentokone, joka kykeni [[Yliäänikone|yliääninopeuksiin]] vaakalennossa.<ref>http://www.netti.fi/halle/planes/rus/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.</ref>
'''Mikojan-Gurevitš MiG-19''' ({{K-ru|МиГ-19}}) ({{NATO-nimi|Farmer}}) on toisen sukupolven [[neuvostoliitto]]lainen yksipaikkainen [[suihkumoottori]]nen [[Hävittäjä (lentokone)|hävittäjälentokone]]. Se oli ensimmäinen neuvostoliittolainen sarjatuotantolentokone, joka kykeni [[Yliäänikone|yliääninopeuksiin]] vaakalennossa.<ref>http://www.netti.fi/halle/planes/rus/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.</ref>
Rivi 25: Rivi 25:
==Historia==
==Historia==
Lentokoneen suunnitteli [[MiG|Mikojan-Gurevitš]]-suunnittelutoimisto. Ensilento lennettiin syyskuussa 1953 ja tuotanto alkoi vuonna 1955. Noin 8&nbsp;500 konetta valmistettiin pääasiassa Neuvostoliitolle ja Itä-Europpaan, mutta myös [[Kiinan kansantasavalta|Kiinalle]] (tyyppimerkinnällä [[Shenyang J-6]]). Lentokone oli palveluskäytössä useiden eri maiden ilmavoimissa, kuten [[Kuuba]]n, [[Pohjois-Vietnam]]in, [[Egypti]]n, [[Pakistan]]in ja [[Pohjois-Korea]]n. Lentokoneella osallistuttiin taisteluihin [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] ja [[Bangladeshin itsenäisyyssota|Bangladeshin itsenäisyyssodassa]].<ref>https://fas.org/nuke/guide/russia/airdef/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.</ref>
Lentokoneen suunnitteli [[MiG|Mikojan-Gurevitš]]-suunnittelutoimisto. Ensilento lennettiin syyskuussa 1953 ja tuotanto alkoi vuonna 1955. Noin 8&nbsp;500 konetta valmistettiin pääasiassa Neuvostoliitolle ja Itä-Europpaan, mutta myös [[Kiinan kansantasavalta|Kiinalle]] (tyyppimerkinnällä [[Shenyang J-6]]). Lentokone oli palveluskäytössä useiden eri maiden ilmavoimissa, kuten [[Kuuba]]n, [[Pohjois-Vietnam]]in, [[Egypti]]n, [[Pakistan]]in ja [[Pohjois-Korea]]n. Lentokoneella osallistuttiin taisteluihin [[Vietnamin sota|Vietnamin sodassa]] ja [[Bangladeshin itsenäisyyssota|Bangladeshin itsenäisyyssodassa]].<ref>https://fas.org/nuke/guide/russia/airdef/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.</ref>
[[Tiedosto:K-5M Air-to-Air Missile.jpg|thumb|K-5M -[[ilmataisteluohjus]] (AA-1 Alkali)]]
[[Tiedosto:K-5M Air-to-Air Missile.jpg|pienoiskuva|K-5M -[[ilmataisteluohjus]] (AA-1 Alkali)]]


Neuvostoliitossa koneen korvasi [[MiG-21]]. [[Shenyang J-6]] pysyi Kiinan kansanarmeijan ilmavoimien pääkoneena ja siitä kehitettiin edelleen [[Nanchang Q-5]] (NATO koodinimi ''Fantan'') -[[rynnäkkökone]]. Huolimatta iästään MiG-19 ja sen seuraajat osoittivat omaavansa hyvää hallittavuutta matalalla ja yllättävän suuren nousunoupeuden samalla kun niiden tehokkaat tykit tekivät niistä pelottavia vastustajia lähitaistelussa. Neuvostoliiton ''salvo''na ampumat [[S-75]] [[ilmatorjuntaohjus|ilmatorjuntaohjukset]] pudottivat yhden oman MiG-19 -koneen, [[Francis Gary Powers|Francis G. Powers]]in ohjaamaa [[U-2]] vakoilukonetta jahdatessaan 1. toukokuuta 1960. MiG-lentäjä, yliluutnantti Sergei I. Safronov sai surmansa.<ref>Lappi, A., 2003: s. 297.</ref>
Neuvostoliitossa koneen korvasi [[MiG-21]]. [[Shenyang J-6]] pysyi Kiinan kansanarmeijan ilmavoimien pääkoneena ja siitä kehitettiin edelleen [[Nanchang Q-5]] (NATO koodinimi ''Fantan'') -[[rynnäkkökone]]. Huolimatta iästään MiG-19 ja sen seuraajat osoittivat omaavansa hyvää hallittavuutta matalalla ja yllättävän suuren nousunoupeuden samalla kun niiden tehokkaat tykit tekivät niistä pelottavia vastustajia lähitaistelussa. Neuvostoliiton ''salvo''na ampumat [[S-75]] [[ilmatorjuntaohjus|ilmatorjuntaohjukset]] pudottivat yhden oman MiG-19 -koneen, [[Francis Gary Powers|Francis G. Powers]]in ohjaamaa [[U-2]] vakoilukonetta jahdatessaan 1. toukokuuta 1960. MiG-lentäjä, yliluutnantti Sergei I. Safronov sai surmansa.<ref>Lappi, A., 2003: s. 297.</ref>
Rivi 31: Rivi 31:
==Kuvaus==
==Kuvaus==
MiG-19 oli suunniteltu torjuntahävittäjäksi. Alkuperäinen MiG-19F ja MiG-19PF-mallit kärsivät pitkittäissuuntaisia hallittavuusongelmia [[äänivalli]]n läheisyydessä, mikä johtui [[MiG-17]]-koneesta tuodusta pyrstöstä ja johtivat pikaiseen uudelleensuunnitteluun. Kaikki MiG-19-versiot kärsivät ensimmäisten sukupolvien suihkumoottoreiden ongelmista ja usein moottorit eivät käynnistyneet ellei konetta ollut käännetty tuulen suuntaan. Päästyään ilmaan MiG-19 suoriutui paljon paremmin ja kaksimoottorinen, laajasiipinen hävittäjä oli turvallisempi lentää kuin ensimmäiset [[deltasiipi]]set lentokoneet. Koneessa oli nopeuden mukaisesti säätyvä hydraulitehosteinen ohjausjärjestelmä.
MiG-19 oli suunniteltu torjuntahävittäjäksi. Alkuperäinen MiG-19F ja MiG-19PF-mallit kärsivät pitkittäissuuntaisia hallittavuusongelmia [[äänivalli]]n läheisyydessä, mikä johtui [[MiG-17]]-koneesta tuodusta pyrstöstä ja johtivat pikaiseen uudelleensuunnitteluun. Kaikki MiG-19-versiot kärsivät ensimmäisten sukupolvien suihkumoottoreiden ongelmista ja usein moottorit eivät käynnistyneet ellei konetta ollut käännetty tuulen suuntaan. Päästyään ilmaan MiG-19 suoriutui paljon paremmin ja kaksimoottorinen, laajasiipinen hävittäjä oli turvallisempi lentää kuin ensimmäiset [[deltasiipi]]set lentokoneet. Koneessa oli nopeuden mukaisesti säätyvä hydraulitehosteinen ohjausjärjestelmä.
[[Tiedosto:Bundeswehrmuseum Dresden 35.jpg|thumb|NL-37 -konetykki ja kaksi NR-23 -konetykkiä]]
[[Tiedosto:Bundeswehrmuseum Dresden 35.jpg|pienoiskuva|NL-37 -konetykki ja kaksi NR-23 -konetykkiä]]


Ensimmäiset ''MiG-19F'' (NATO ''Farmer-A'') ja ''MiG-19PF'' (NATO ''Farmer-B'') käyttivät samaa aseistusta kuin [[MiG-17]]. Siihen kuului kaksi [[Nudelman-Rihter NR-23|NR-23]] ja yksi [[Nudelman N-37|NL-37]]-[[konetykki]]ä. ''MiG-19S'' (NATO ''Farmer-C'') -malli oli aseistettu kolmella 30&nbsp;mm [[Nudelman-Rihter NR-30|NR-30]]-tykillä ja joko pommeilla tai raketeilla. Tätä muunnosta valmistettiin pääasiassa [[Tšekkoslovakia]]ssa. Torjuntahävittäjämallissa ''MiG-19PM'' (NATO ''Farmer-D'') tykki oli poistettu ja sen tilalla oli RP-5 Izumrud -[[tutka]] (NATO 'Scan Odd') sekä neljä tutkaohjautuvaa [[K-5 (AA-1 Alkali)|K-5]] (NATO AA-1 'Alkali') -ilmasta-ilmaan[[ohjus]]ta. Mikojan kehitti kaksipaikkaisen koulutusmallin ''MiG-19U'', mutta sitä ei otettu tuotantoon, koska kaksipaikkaisia [[MiG-15]]-koulutuskoneita pidettiin riittävinä (tosin Kiinan kansantasavalta tuotti oman harjoituskoneversion, JJ-6).<ref>https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=190 Viitattu 14.1.2019.</ref>
Ensimmäiset ''MiG-19F'' (NATO ''Farmer-A'') ja ''MiG-19PF'' (NATO ''Farmer-B'') käyttivät samaa aseistusta kuin [[MiG-17]]. Siihen kuului kaksi [[Nudelman-Rihter NR-23|NR-23]] ja yksi [[Nudelman N-37|NL-37]]-[[konetykki]]ä. ''MiG-19S'' (NATO ''Farmer-C'') -malli oli aseistettu kolmella 30&nbsp;mm [[Nudelman-Rihter NR-30|NR-30]]-tykillä ja joko pommeilla tai raketeilla. Tätä muunnosta valmistettiin pääasiassa [[Tšekkoslovakia]]ssa. Torjuntahävittäjämallissa ''MiG-19PM'' (NATO ''Farmer-D'') tykki oli poistettu ja sen tilalla oli RP-5 Izumrud -[[tutka]] (NATO 'Scan Odd') sekä neljä tutkaohjautuvaa [[K-5 (AA-1 Alkali)|K-5]] (NATO AA-1 'Alkali') -ilmasta-ilmaan[[ohjus]]ta. Mikojan kehitti kaksipaikkaisen koulutusmallin ''MiG-19U'', mutta sitä ei otettu tuotantoon, koska kaksipaikkaisia [[MiG-15]]-koulutuskoneita pidettiin riittävinä (tosin Kiinan kansantasavalta tuotti oman harjoituskoneversion, JJ-6).<ref>https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=190 Viitattu 14.1.2019.</ref>
Rivi 44: Rivi 44:


==Tekniset tiedot (MiG-19S)==
==Tekniset tiedot (MiG-19S)==
[[Tiedosto:MiG-19 3-view drawing.svg|300px|right]]{{Tekniset tiedot
{{Tekniset tiedot
| kolmitaho = MiG-19 3-view drawing.svg
| ref = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://web.archive.org/web/20120517045015/http://wp.scn.ru/mig_okb/planes-mig19-char
| ref = <ref>{{Verkkoviite | osoite = http://web.archive.org/web/20120517045015/http://wp.scn.ru/mig_okb/planes-mig19-char
| nimeke = MiG-19 Characteristics | ajankohta = 17.5.2012 | julkaisija = OKB MiG Design Bureau Unoffical Reference Web-Site | viitattu = 5.8.2014 |Kieli={{en}} }} (Archive.org)</ref>
| nimeke = MiG-19 Characteristics | ajankohta = 17.5.2012 | julkaisija = OKB MiG Design Bureau Unoffical Reference Web-Site | viitattu = 5.8.2014 |Kieli={{en}} }} (Archive.org)</ref>
Rivi 67: Rivi 68:
| teho/paino = 0.86
| teho/paino = 0.86
| aseistus =
| aseistus =
*3 × 30 mm [[NR-30]] -tykkiä (75 laukausta siipitykeille, 55 runkotykeille)
*3&nbsp;× 30&nbsp;mm [[NR-30]] -tykkiä (75 laukausta siipitykeille, 55 runkotykeille)
*Neljä kiinnikettä siiven alla, jotka pystyivät kantamaan 1&nbsp;000 kg:n kuorman seuraavia aseita:
*Neljä kiinnikettä siiven alla, jotka pystyivät kantamaan 1&nbsp;000&nbsp;kg:n kuorman seuraavia aseita:
**Ohjaamattomia raketteja
**Ohjaamattomia raketteja
**4 × [[Vympel K-13]] ilmasta-ilmaan -ohjusta
**4&nbsp;× [[Vympel K-13]] ilmasta-ilmaan -ohjusta
**250&nbsp;kg pommeja
**250&nbsp;kg pommeja
}}
}}

Versio 2. marraskuuta 2019 kello 20.12

Mikojan-Gurevitš MiG-19
MiG-19 Neuvostoliiton ilmavoimien väreissä
MiG-19 Neuvostoliiton ilmavoimien väreissä
Tyyppi Suihkuhävittäjä
Alkuperämaa  Neuvostoliitto
Valmistaja Mikojan-Gurevitš
Ensilento 18. syyskuuta 1953
Esitelty Maaliskuu 1955
Tila Edelleen käytössä Pohjois-Korean ilmavoimissa[1]
Pääkäyttäjät Neuvostoliiton ilmavoimat
Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat
Valmistusmäärä 2 172 (Lukuun ottamatta Kiinassa valmistettuja)
Muunnelmat Shenyang J-6
Nanchang Q-5
Mig-19

Mikojan-Gurevitš MiG-19 (ven. МиГ-19) (Nato-raportointinimi Farmer) on toisen sukupolven neuvostoliittolainen yksipaikkainen suihkumoottorinen hävittäjälentokone. Se oli ensimmäinen neuvostoliittolainen sarjatuotantolentokone, joka kykeni yliääninopeuksiin vaakalennossa.[2]

Historia

Lentokoneen suunnitteli Mikojan-Gurevitš-suunnittelutoimisto. Ensilento lennettiin syyskuussa 1953 ja tuotanto alkoi vuonna 1955. Noin 8 500 konetta valmistettiin pääasiassa Neuvostoliitolle ja Itä-Europpaan, mutta myös Kiinalle (tyyppimerkinnällä Shenyang J-6). Lentokone oli palveluskäytössä useiden eri maiden ilmavoimissa, kuten Kuuban, Pohjois-Vietnamin, Egyptin, Pakistanin ja Pohjois-Korean. Lentokoneella osallistuttiin taisteluihin Vietnamin sodassa ja Bangladeshin itsenäisyyssodassa.[3]

K-5M -ilmataisteluohjus (AA-1 Alkali)

Neuvostoliitossa koneen korvasi MiG-21. Shenyang J-6 pysyi Kiinan kansanarmeijan ilmavoimien pääkoneena ja siitä kehitettiin edelleen Nanchang Q-5 (NATO koodinimi Fantan) -rynnäkkökone. Huolimatta iästään MiG-19 ja sen seuraajat osoittivat omaavansa hyvää hallittavuutta matalalla ja yllättävän suuren nousunoupeuden samalla kun niiden tehokkaat tykit tekivät niistä pelottavia vastustajia lähitaistelussa. Neuvostoliiton salvona ampumat S-75 ilmatorjuntaohjukset pudottivat yhden oman MiG-19 -koneen, Francis G. Powersin ohjaamaa U-2 vakoilukonetta jahdatessaan 1. toukokuuta 1960. MiG-lentäjä, yliluutnantti Sergei I. Safronov sai surmansa.[4]

Kuvaus

MiG-19 oli suunniteltu torjuntahävittäjäksi. Alkuperäinen MiG-19F ja MiG-19PF-mallit kärsivät pitkittäissuuntaisia hallittavuusongelmia äänivallin läheisyydessä, mikä johtui MiG-17-koneesta tuodusta pyrstöstä ja johtivat pikaiseen uudelleensuunnitteluun. Kaikki MiG-19-versiot kärsivät ensimmäisten sukupolvien suihkumoottoreiden ongelmista ja usein moottorit eivät käynnistyneet ellei konetta ollut käännetty tuulen suuntaan. Päästyään ilmaan MiG-19 suoriutui paljon paremmin ja kaksimoottorinen, laajasiipinen hävittäjä oli turvallisempi lentää kuin ensimmäiset deltasiipiset lentokoneet. Koneessa oli nopeuden mukaisesti säätyvä hydraulitehosteinen ohjausjärjestelmä.

NL-37 -konetykki ja kaksi NR-23 -konetykkiä

Ensimmäiset MiG-19F (NATO Farmer-A) ja MiG-19PF (NATO Farmer-B) käyttivät samaa aseistusta kuin MiG-17. Siihen kuului kaksi NR-23 ja yksi NL-37-konetykkiä. MiG-19S (NATO Farmer-C) -malli oli aseistettu kolmella 30 mm NR-30-tykillä ja joko pommeilla tai raketeilla. Tätä muunnosta valmistettiin pääasiassa Tšekkoslovakiassa. Torjuntahävittäjämallissa MiG-19PM (NATO Farmer-D) tykki oli poistettu ja sen tilalla oli RP-5 Izumrud -tutka (NATO 'Scan Odd') sekä neljä tutkaohjautuvaa K-5 (NATO AA-1 'Alkali') -ilmasta-ilmaanohjusta. Mikojan kehitti kaksipaikkaisen koulutusmallin MiG-19U, mutta sitä ei otettu tuotantoon, koska kaksipaikkaisia MiG-15-koulutuskoneita pidettiin riittävinä (tosin Kiinan kansantasavalta tuotti oman harjoituskoneversion, JJ-6).[5]

Hankintasuunnitelma Suomeen

Folland Gnat Mk.1 -koneiden hankinta kiristi ilmapiiriä Neuvostoliiton ja Suomen välillä YYA-sopimuksen kautta. Toukokuussa 1960 Suomessa pääesikunta laati salaisen muistion kaluston hankinnasta Neuvostoliitosta. Hävittäjän osalta tehtävään nimettiin tuolloin everstiluutnantti Lauri Pekuri. Hän koelensi tyypin ja totesi sen aliääninopeuksilla ominaisuuksiltaan hyväksi onnistuneen ohjausjärjestelmän ansiosta. Lähestyttäessä äänennopeutta ja hieman sen yläpuolella ohjattavuus ei ollut yhtä hyvä, ja koneen siipi vajosi voimakkaasti. Koneen liikehtimiskyky suurissa korkeuksissa ei myöskään vakuuttanut häntä. Pekuri ei puoltanut koneen hankintaa erityisesti ohjusaseistuksen puutteen vuoksi, sillä hän ei saanut sellaisen olemassaolosta mitään viitteitä. Muutoin koneeseen perehdyttäminen ja esittely olivat perusteellista. Hän sai myös tietää, että koneen valmistus oli jo lopetettu, ja että uudet suorituskykyisemmät tyypit MiG-21 ja Suhoi Su-7 olivat jo suunnitellut ja tulossa palvelukseen muutaman vuoden kuluessa.[6]

Tekniset tiedot (MiG-19S)

Lähde: [7]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&012.054000012,54 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.&&&&009,0 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.09000003,9 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&025.&&&&0025,0 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&05447.&&&&005 447 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&07560.&&&&007 560 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Tumanski RD-9B jälkipolttavaa suihkuturbiinia; &&&&&&&&&&&&&031.090000031,9 kN per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&01455.&&&&001 455 km/h
  • Taistelusäde: &&&&&&&&&&&01390.&&&&001 390 km (2 200 km ulkoisilla säiliöillä)
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&017500.&&&&0017 500 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0180.&&&&00180 m/s
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0302.0400000302,4 kg/m²
  • Teho-painosuhde: &&&&&&&&&&&&&&00.08600000,86

Aseistus

  • 3 × 30 mm NR-30 -tykkiä (75 laukausta siipitykeille, 55 runkotykeille)
  • Neljä kiinnikettä siiven alla, jotka pystyivät kantamaan 1 000 kg:n kuorman seuraavia aseita:
    • Ohjaamattomia raketteja
    • 4 × Vympel K-13 ilmasta-ilmaan -ohjusta
    • 250 kg pommeja

Kirjallisuutta

  • Pekuri, Lauri: Hävittäjälentäjä, WSOY, 2006. ISBN 951-0-31907-4. (s.296)
  • Lappi, Ahti: Ilmatorjunta kylmässä sodassa, Ilmatorjuntasäätiö, Jyväskylä, 2003 (Gummerus). ISBN 951-95594-4-2. (s.297)

Lähteet

  1. ↑ https://www.nationalmuseum.af.mil/Visit/Museum-Exhibits/Fact-Sheets/Display/Article/198064/mikoyan-gurevich-mig-19s/ Viitattu 14.1.2019.
  2. ↑ http://www.netti.fi/halle/planes/rus/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.
  3. ↑ https://fas.org/nuke/guide/russia/airdef/mig-19.htm Viitattu 14.1.2019.
  4. ↑ Lappi, A., 2003: s. 297.
  5. ↑ https://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=190 Viitattu 14.1.2019.
  6. ↑ Pekuri s.296
  7. ↑ MiG-19 Characteristics 17.5.2012. OKB MiG Design Bureau Unoffical Reference Web-Site. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi) (Archive.org)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikojan-Gurevitš_MiG-19&oldid=18511397”