Ero sivun ”Alpratsolaami” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
}} |
}} |
||
'''Alpratsolaami''' on [[Bentsodiatsepiini|bentsodiatsepiineihin]] kuuluva lääkeaine. Alpratsolaamia myydään tavallisina tabletteina sekä [[Depottabletti|depottabletteina]]. [[Suomi|Suomessa]] alpratsolaamia myydään tuotenimillä ''' |
'''Alpratsolaami''' on [[Bentsodiatsepiini|bentsodiatsepiineihin]] kuuluva lääkeaine. Alpratsolaamia myydään tavallisina tabletteina sekä [[Depottabletti|depottabletteina]]. [[Suomi|Suomessa]] alpratsolaamia myydään tuotenimillä '''Alprazolam''', '''Alprox''' ja '''Xanor'''<ref>[http://spc.fimea.fi/html/humspc.html?context=atc&search=N05BA12 Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05BA12] Fimea.</ref> jotka ovat kaikki [[kolmiolääke|kolmiolääkkeitä]]. Alpratsolaamia voidaan käyttää masennuksen, vaikean ahdistuksen ja [[paniikkihäiriö]]n hoitoon. |
||
== Alpratsolaamin kehittäminen == |
== Alpratsolaamin kehittäminen == |
||
Versio 31. lokakuuta 2019 kello 17.22
| |
| |
Alpratsolaami
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 8-kloori-1-metyyli-6-fenyyli-4H- 1,2,4-triatsolo(4,3-a)(1,4)bentsodiatsepiini | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N05 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C17H13N4Cl |
| Moolimassa | 308.8 |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 80-90 % |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 6-12 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
D(US) |
| Reseptiluokitus |
Reseptilääke |
| Antotapa | Oraalinen |
Alpratsolaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine. Alpratsolaamia myydään tavallisina tabletteina sekä depottabletteina. Suomessa alpratsolaamia myydään tuotenimillä Alprazolam, Alprox ja Xanor[1] jotka ovat kaikki kolmiolääkkeitä. Alpratsolaamia voidaan käyttää masennuksen, vaikean ahdistuksen ja paniikkihäiriön hoitoon.
Alpratsolaamin kehittäminen
Alpratsolaamin kehitti lääkeyhtiö Upjohn (nyt osa Pfizeriä) diatsepaamista lisäämällä siihen triatsolorenkaan. Sen patentti haettiin 29. lokakuuta 1969, myönnettiin 19. lokakuuta 1976, ja lääke vapautui patentin suojasta syyskuussa 1993.[2] Lääke tuli kansainvälisille markkinoille vuonna 1983 ja Eurooppaan 1990-luvun taitteessa. Suomessa myyntilupa Xanorille tuli 3. joulukuuta 1986.
Alpratsolaamin vaikutustavat elimistössä
Alpratsolaami vaikuttaa, kuten muutkin bentsodiatsepiinit, sitoutumalla GABA-bentsodiatsepiinireseptorikompleksiin lisäten endogeenisen GABAn inhibitorista vaikutusta. Sen anksiolyyttinen (ahdistusta lievittävä) vaikutus alkaa nopeasti, ja ahdistuneisuusoireet, kuten hermostuneisuus, levottomuus ja jännittyneisyys lievenevät. Alpratsolaamilla, toisin kuin muilla bentsodiatsepiineillä, on kuvattu olevan myös masennuksen tuskaisuutta lievittävää vaikutusta.lähde? Hoitoannoksilla sedaatiota aiheutuu vain harvoin. Alpratsolaamia voidaan käyttää myös nukahtamislääkkeenä lyhytaikaisesti.lähde? Muiden bentsodiatsepiinien tapaan alpratsolaamia ei pidä käyttää yhdessä alkoholin kanssa. Alkoholi voimistaa selvästi alpratsolaamin sedatiivisia vaikutuksia ja aiheuttaa helposti muistinmenetyksiä. Käyttäjä saattaa nukkua huomattavasti normaalia pidempään ilman että muistaa nukahtamista edeltävistä tapahtumista mitään.lähde? Suuri määrä alkoholia yhdistettynä mihin tahansa bentsodiatsepiiniin on aina hengenvaarallinen yhdistelmä, koska se saattaa aiheuttaa hengityksen lamaantumisen. Anksiolyyttiset annokset eivät aiheuta juurikaan lihasheikkoutta.lähde? Alpratsolaami lyhentää REM-unta ja pidentää REM-latenssia, suhteessa annokseen suuruuteen.lähde?
Alpratsolaamin 0,5 milligrammaa vastaava annos diatsepaamia on 10 mg.[3] Sen huippupitoisuus veriplasmassa saavutetaan noin 1–2 tunnissa. Alpratsolaami, kuten muutkin bentsodiatsepiinit, haittaa suorituskykyä.
Alpratsolaamin käyttö
Alpratsolaamia käytetään ahdistuksen ja tuskaisuuden lievittämiseen, etenkin kun niihin liittyy masennusta. Lääkkeellä on mahdollista hoitaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, paniikkihäiriöitä ja unettomuutta. Alpratsolaami kohosi 1990-luvulla nopeasti myydyimmäksi rauhoittavaksi lääkkeeksi ohi vanhan ykkösen diatsepaamin. Lääkettä mainostettiin apteekeissa tehokkaimmaksi nykyaikaiseksi lääkkeeksi paniikkihäiriöön ja kahvikuppineurooseihin. Yhdysvalloissa lääke oli 7. myydyin geneerinen lääke vuonna 2006.[4] Yhdysvalloissa lääkkeen suosio hiipui 1990-luvulla SSRI-lääkkeiden tullessa, jotka ajateltiin korvaavan bentsodiatsepiinit.lähde? Pitkäaikaisessa säännöllisessä käytössä käy kuitenkin usein niin, että lääkkeen käyttö alkaakin lisätä paniikkikohtausten määrää. Tämä johtuu siitä, että potilaan elimistö tottuu toimimaan alpratsolaamin vaikutuksen alaisena. Kun aineen pitoisuus elimistössä alkaa laskea, herkkyys saada uusi paniikkikohtaus saattaa nousta suuremmalle tasolle kuin mitä se oli ennen lääkityksen aloittamista[5]. On myös kehitetty tasaisesti vaikuttava Depot-tabletti, mikä pitää alpratsolaamin tason elimistössä tasaisena ja on todettu hyväksi pidempiaikaisessa hoidossa.
Haittavaikutukset ja kritiikki
Useat Suomen lääkärit ovat 2000-luvulla saaneet tietoonsa enemmän potilastietoa, ja vaikuttaa siltä, että alpratsolaami aiheuttaa riippuvuutta. Elimistö voi tottua lääkkeeseen lyhyessä ajassa, noin 2–4 viikossa päivittäin käytettynä.lähde?
Joidenkin lääkärien mielestä riippuvuuden ja toleranssin syntyä voisi hidastaa pitämällä vähintään kahden perättäisen vuorokauden taukoja viikossa. Tämän metodin tehosta ei ole kuitenkaan olemassa tieteellistä näyttöä. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäytön on todettu vähentävän paniikkikohtausten määrää[5]. Mikäli alpratsolaamin käyttö pidetään kohtuullisena, vain akuutteihin tilanteisiin otettavana kohtauslääkkeenä, riippuvuusriski ei ole sen suurempi kuin muillakaan lääkkeillä.[6]
Lääkkeen määräämistä on rajoitettu 1980-luvun jälkeen, jolloin sitä määrättiin usein ensisijaisenakin lääkkeenä. Sitä määrätään silloin, kun muut lääketyypit eivät tunnu vaikuttavan. Lääkityksen kesto pidetään myös lyhyenä (enintään muutamia kuukausia tai vain tarvittaessa vaikeimpiin tilanteisiin) tottumisen estämiseksi, kun aiemmin lääkettä saatettiin määrätä pitkiksikin ajoiksi. Joissakin tapauksissa lääkityksen kestoa voidaan pidentää, jos hyödyt arvioidaan haittoja suuremmiksi.
Vuonna 1994 tuli Suomessa markkinoille Xanor Depot -versio (kuvassa nopeavaikutteinen 2mg:n Xanax), depottabletti jossa vaikuttava lääkeaine liukenee tavallista, välittömästi liukenevaa tablettia hitaammin ja lääkkeen vaikutus on näin hieman tasaisempi ja hitaampi. Xanor Depotilla alpratsolaamin huippupitoisuus veriplasmassa saavutetaan 5–11 tunnissa. Tämä aika on noin kaksi kertaa pitempi kuin aika, jonka kuluttua tavallinen, välittömästi liukeneva tabletti saavuttaa huippupitoisuuden veriplasmassa.[7] Depottabletti hillitsee jonkin verran alpratsolaamin voimakkaita nousuja ja laskuja, mutta ei silti vähennä riippuvuusriskiä, mikäli lääkettä käytetään päivittäin.
Lähteet
- Koulu & Tuomisto: Farmakologia ja toksikologia, 2001, s. 390–395
- Lääkelaitos: Xanor [vanhentunut linkki]
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Alprazolam (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Alprazolam (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05BA12 Fimea.
- ↑ https://www.google.com/patents/US3987052
- ↑ Bentsodiatsepiinit, vaikutukset, vieroitus. Tietoa ja ohjeita ongelmakäyttäjille, vieroitusta toivoville ja heitä tukeville Taulukko 1 Bentsodiatsepiinit ja vastaavat lääkkeet, Järvenpään sosiaalisairaala.
- ↑ Drugstopic
- ↑ a b Stefan Borg & Katarina Johansson: Irti unilääkkeistä ja rauhoittavista aineista. WSOY 1990.
- ↑ Mari Veijola, Kirsti Laitinen, Petri Kröger, Hannu Kokki. Mitä asioita PKV-lääkkeistä ja huumausaineita sisältävistä lääkkeistä kysytään. Suomen Lääkärilehti 10/2007.
- ↑ Lääkelaitos: Xanor Depot, 5.2 Farmakokinetiikka [vanhentunut linkki]