Ero sivun ”Sylvi-Kyllikki Kilpi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
nimi KB:n mukaan |
|||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|Kilpi (kolmas vasemmalta) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]] |
[[Kuva:Recording the show "Pienoisparlamentti", 1945.jpg|thumb|right|Kilpi (kolmas vasemmalta) radio-ohjelma [[Pienoisparlamentti|Pienoisparlamentin]] ensimmäisessä istunnossa vuonna 1945.]] |
||
Kilpi kuului [[jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheissa ns. [[rauhanoppositio]]on. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosiaalidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen]]. SYP oli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään. |
Kilpi kuului [[jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheissa ns. [[rauhanoppositio]]on. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosiaalidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Hän oli [[ääniharava]] vuoden [[Eduskuntavaalit 1945|1945 eduskuntavaaleissa]] {{Luku|12000}} äänellä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kalemaa, Kalevi | Nimeke = Sylvi-Kyllikki Kilpi – Sörnäisten tyttö | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Porvoo-Helsinki-Juva | Vuosi = 1992 | Sivut = 224 ja 238 | Isbn = 951-0-17632-X}}</ref> Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen]]. SYP oli [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|Suomen kansan demokraattisen liiton]] jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään. |
||
Kilpi toimi myös [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seuran]] puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset ''Sörnäisten tyttö'' (1963), ''Sörnäisten tytön vaellusvuodet'' (1965), ''Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä'' (1966). |
Kilpi toimi myös [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seuran]] puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset ''Sörnäisten tyttö'' (1963), ''Sörnäisten tytön vaellusvuodet'' (1965), ''Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä'' (1966). |
Versio 30. lokakuuta 2019 kello 18.01
Sylvi-Kyllikki Kilpi | |
---|---|
Sylvia-Kyllikki Brink | |
Sylvi-Kyllikki Kilpi vuonna 1937. |
|
Kansanedustaja | |
30.10.1934–21.7.1958
|
|
Ryhmä/puolue | SDP, SKDL |
Vaalipiiri | Uusimaa, Helsinki |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. huhtikuuta 1899 Helsinki |
Kuollut | 22. helmikuuta 1957 (57 vuotta) Helsinki |
Asuinpaikka | Helsinki |
Ammatti | toimittaja, kriitikko |
Tiedot | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Sylvi-Kyllikki Kilpi (alk. Sylvia-Kyllikki Brink, vuoteen 1920 Sinervo; 23. huhtikuuta 1899 Helsinki – 22. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja.
Kilpi oli kansanedustaja vuosina 1934–1957. Hän edusti aluksi SDP:tä, mutta siirtyi vuonna 1946 Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon. Hän oli lisäksi kuudesti presidentinvaalin valitsijamies. Koulutukseltaan hän oli filosofian kandidaatti (1928).
Kilpi oli vuodesta 1920 naimisissa vasemmistolaisen poliitikon ja lehtimiehen Eino Kilven kanssa.
Varhaisvaiheet
Kilpi syntyi ja kasvoi Helsingin Sörnäisissä. Hän on kirjoittanut lapsuusvuosistaan päiväkirjoihin perustuvan muistelmateoksen Sörnäisten tyttö. Kilven nuorempia sisaria olivat kirjailijat Elvi Sinervo ja Aira Sinervo.
Kilpi kävi oppikoulua Kallion yhteiskoulussa. Suomen sisällissotaan 1918 Kilpi osallistui punaisten puolella toimien vähäisissä tehtävissä punaisten hallinnossa. Tämän johdosta häntä ei sisällissodan jälkeen enää hyväksytty kouluun kirjoille. Kilpi kirjoitti kuitenkin vuonna 1919 ylioppilaaksi Pohjanmaalla asuvien sukulaistensa avustuksella. Kilpi kirjoittautui Helsingin yliopistoon ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1928.
Poliittinen toiminta
Kilpi aloitti poliittisen uransa toimimalla sosiaalidemokraattisten maakuntalehtien toimittajana. Eduskuntaan hänet valittiin vuonna 1934 Uudenmaan läänin vaalipiiristä.
Kilpi kuului aluksi SDP:n sisällä Väinö Tannerin kannattajiin. Tässä ominaisuudessa hän vaikutti erityisesti Sos.dem. Työläisnaisliiton puheenjohtajana vuodet 1939–1942.
Sodan aikana Kilpi osallistui aktiivisesti juutalaisten ja muiden natsien vainoamien avustamiseen. Muun muassa Bertolt Brecht perheineen oleskeli Kilven kotona pakomatkallaan Saksasta USA:han. Kilpi vastusti onnistuneesti Valtiollisen poliisin johtajan Arno Anthonin johtamaa hanketta lähettää Suomeen paenneita juutalaisia Saksaan.
Kilpi kuului jatkosodan loppuvaiheissa ns. rauhanoppositioon. Sodan jälkeen Kilpi jatkoi sosiaalidemokraattien riveissä, mutta hän arvosteli puolueen johtoa ja oli yksi puolueopposition johtajista. Hän oli ääniharava vuoden 1945 eduskuntavaaleissa 12 000 äänellä.[1] Syyskuussa 1946 Kilpi erosi SDP:stä ja liittyi alkuvuodesta perustettuun Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen. SYP oli Suomen kansan demokraattisen liiton jäsenpuolue, joten Kilpi siirtyi samalla SKDL:n eduskuntaryhmään.
Kilpi toimi myös Suomi–Neuvostoliitto-Seuran puheenjohtajana. Vuosina 1963–1966 ilmestyivät Kilven muistelmateokset Sörnäisten tyttö (1963), Sörnäisten tytön vaellusvuodet (1965), Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä (1966).
Kilpi toimi Kansan Lehden kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana vuosina 1923–1932 sekä Suomen Sosialidemokraatin kirjallisuus- ja teatteriarvostelijana vuosina 1934–1939.[2]
Teoksia
- Suomen työläisnaisliikkeen historia (1953)
- Lenin ja suomalaiset (1959)
- Sörnäisten tyttö: Päiväkirja (1963)
- Sörnäisten tytön vaellusvuodet, elämää 1920–luvulla (1965)
- Sörnäisten tyttö politiikan pyörteissä: Tapahtumia 1930-luvulta (1966)
Lähteet
- ↑ Kalemaa, Kalevi: Sylvi-Kyllikki Kilpi – Sörnäisten tyttö, s. 224 ja 238. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-17632-X.
- ↑ Sylvi-Kyllikki Kilpi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Kirjallisuutta
- Kalemaa, Kalevi: Sylvi-Kyllikki Kilpi: Sörnäisten tyttö. 1992.
- Kalemaa, Kalevi: ”Kilpi, Sylvi-Kyllikki (1899–1987)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 159–161. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Kilpi, Sylvi-Kyllikki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|