Ero sivun ”Ehkäisypilleri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Linkki aiheesta muualle osioon. Ylen artikkeli e-pillereistä ja parinvalinnasta.
Rivi 33: Rivi 33:


== Riskit ==
== Riskit ==

Vuonna 2016 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan ehkäisypillerit aiheuttavat keskimäärin 20 prosentille käyttäjistään hoitoa vaativan masennuksen. Vaikutus oli suurin teini-ikäisten ryhmässä, jossa ehkäisypillereiden käyttö kaksinkertaisti riskin sairastua masennukseen. Tutkimuksen otoksena oli miljoona naista.<ref>Association of Hormonal Contraception With Depression. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2552796</ref>


Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia kuten hormonihoito [[vaihdevuodet|vaihdevuosienkin]] aikana. Ulkoa annosteltujen hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin [[syöpä|syöpien]] vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Yhdistelmäpillereiden käytön tiedetään vähentävän kohdunrungon syövän, paksusuolisyövän ja munasarjasyövän riskiä - etenkin viimeksi mainitussa suojavaikutus ilmenee jo alle vuoden käytöllä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Luis Bahamondes, M. Valeria Bahamondes, Lee P. Shulman|Otsikko=Non-contraceptive benefits of hormonal and intrauterine reversible contraceptive methods|Julkaisu=Human Reproduction Update|Ajankohta=September 2015|Numero=5|Sivut=640–651|Pmid=26037216|Doi=10.1093/humupd/dmv023|Issn=1460-2369|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26037216}}</ref> Käyttö ennen ensimmäistä raskautta vähentää munasarjasyövän elinikäistä riskiä 9 % vuodessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Linda S. Cook, Claire R. Pestak, Andy Cy Leung, Helen Steed, Jill Nation, Kenneth Swenerton|Otsikko=Combined oral contraceptive use before the first birth and epithelial ovarian cancer risk|Julkaisu=British Journal of Cancer|Ajankohta=2017-01-17|Numero=2|Sivut=265–269|Pmid=27959890|Doi=10.1038/bjc.2016.400|Issn=1532-1827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27959890}}</ref> Toisaalta ne lisäävät hiukan rintasyövän ja kohdunkaulasyövän riskiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/naisille/|nimeke=Naisille - Ilman syöpää|tekijä=Syöpäjärjestöt|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.
Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia kuten hormonihoito [[vaihdevuodet|vaihdevuosienkin]] aikana. Ulkoa annosteltujen hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin [[syöpä|syöpien]] vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Yhdistelmäpillereiden käytön tiedetään vähentävän kohdunrungon syövän, paksusuolisyövän ja munasarjasyövän riskiä - etenkin viimeksi mainitussa suojavaikutus ilmenee jo alle vuoden käytöllä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Luis Bahamondes, M. Valeria Bahamondes, Lee P. Shulman|Otsikko=Non-contraceptive benefits of hormonal and intrauterine reversible contraceptive methods|Julkaisu=Human Reproduction Update|Ajankohta=September 2015|Numero=5|Sivut=640–651|Pmid=26037216|Doi=10.1093/humupd/dmv023|Issn=1460-2369|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26037216}}</ref> Käyttö ennen ensimmäistä raskautta vähentää munasarjasyövän elinikäistä riskiä 9 % vuodessa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Linda S. Cook, Claire R. Pestak, Andy Cy Leung, Helen Steed, Jill Nation, Kenneth Swenerton|Otsikko=Combined oral contraceptive use before the first birth and epithelial ovarian cancer risk|Julkaisu=British Journal of Cancer|Ajankohta=2017-01-17|Numero=2|Sivut=265–269|Pmid=27959890|Doi=10.1038/bjc.2016.400|Issn=1532-1827|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27959890}}</ref> Toisaalta ne lisäävät hiukan rintasyövän ja kohdunkaulasyövän riskiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ilmansyopaa.fi/tunne-syopariskit/naisille/|nimeke=Naisille - Ilman syöpää|tekijä=Syöpäjärjestöt|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.

Versio 23. lokakuuta 2019 kello 02.52

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Asioita sekoitettu keskenään, lähteistys ym.
Ehkäisypillereitä folioliuskassa; pillerin ottamisen muistamisen helpottamiseksi liuskaan on merkitty ottamisjärjestys ja kullekin pillerille vastaavat viikonpäivät.

Ehkäisypilleri (e-pilleri, ehkäisytabletti) on pillerimuotoinen lääke, jota käytetään raskauden ehkäisyyn.

Ehkäisypillereitä on ollut tähän asti vain naisille. Perinteisten ehkäisypillereiden toiminta perustuu naisen luontaista estrogeenia eli estradiolia jäljitteleviin estrogeeninmatkijoihin, jotka saavat naisen aivot luulemaan, että veressä olisi runsaasti estrogeeniä. Tämä aiheuttaa elimistön oman estrogeenintuotannon loppumisen, mikä estää ovulaation ja raskaaksi tulemisen[1]. Markkinoilla on nykyisin myös luonnollista estrogeenia eli estradiolia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä.

Ehkäisypilleri on länsimaisten naisten käytetyin ehkäisymenetelmä. Myös miehille on yritetty kehittää ehkäisypilleriä, mutta hankkeet ovat kaatuneet hankalien sivuvaikutusten vuoksi. Vuonna 2017 ennustettiin, että miesten ehkäisypillerit tulisivat markkinoille viiden vuoden sisällä.[2] The Economist -lehti valitsi ehkäisypillerin 1900-luvun tärkeimmäksi keksinnöksi. Toisin kuin kondomit, ehkäisypillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta.

Yhdistelmävalmisteet

Perinteisten ehkäisypillereiden toiminta perustuu estrogeenia jäljitteleviin estrogeeninmatkijoihin, jotka saavat aivot luulemaan, että veressä on runsaasti estrogeeniä. Tämä johtaa elimistön estrogeenintuotannon loppumiseen ja ovulaation estymiseen[3]. Perinteiset yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin[4][5].

Nykyisin markkinoilla on myös luonnollista estrogeenia eli estradiolia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä, joita suositellaan etenkin yli 40-vuotiaille tai niille yli 35-vuotiaille, joille etinyyliestradioli ei sovi. Nykykäsityksen mukaan terveiden, tupakoimattomien naisten ei tarvitse vaihtaa luonnon estrogeenia sisältävään ehkäisyvalmisteeseen, vaan he voivat jatkaa normaalien matalahormonisten ehkäisyvalmisteiden käyttöä vaihdevuosi-ikään asti.[6]

Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen. Ehkäisypillerit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti: oikein käytettynä menetelmän pettämisen todennäköisyys on vain 0,1 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin esimerkiksi kondomilla tai kuparikierukalla.[4][7]

Ehkäisypillereitä syödään tavallisesti 21 päivää peräkkäin joka päivä samaan aikaan. Pillerin otto voi myöhästyä alle 12 tuntia normaalista ottoajasta, jolloin myöhästyminen ei vaikuta ehkäisytehoon. 21 päivän syömisen jälkeen pidetään seitsemän päivän tauko. Tästä on kuitenkin merkkikohtaisia poikkeuksia. Seitsemän päivän tauon aikana alkaa kuukautisvuodon tapainen tyhjennysvuoto. Ehkäisypillerien teho säilyy myös tauon aikana. Ei ole mitään terveydellistä syytä, miksi tauko pitäisi pitää joka kuukausi. Kiinteäannoksisia pillereitä, renkaita ja laastareita voidaan käyttää yhtäjaksoisesti jopa kuukausia ja vasta sitten pitää tauko, jolloin tyhjennysvuoto tulee. Näin voidaan vähentää kuukautisvuodon määrää ja vuotoon liittyviä oireita kuten kipua tai päänsärkyä.[8]

Yhdistelmäpillereitä on kiinteäannoksisia (kaikissa tableteissa on sama määrä hormonia) ja vaihtuva-annoksisia (hormonien määrä vaihtuu kierron aikana). Se kumman tyyppinen yhdistelmäpilleri valitaan, riippuu pitkälti naisen kokemista hyödyistä tai haitoista. Kiinteäannoksinen pilleri saattaa vähentää kiertoon liittyviä mielialavaihteluita joillain naisilla, mutta osa taas kokee tasaisen hormonipitoisuuden liiankin tasaiseksi. Vaihtuva-annoksinen yhdistelmäpilleri voi estää paremmin läpivuotoa, etenkin jos estrogeenina on estradioli. Myös progestiiniosaa vaihtamalla voidaan vaikuttaa sivuvaikutusriskeihin sekä koettuihin hyötyihin ja haittoihin. Esimerkiksi antiandrogeeniset progestiinit kuten drospirenoni vähentävät ihon rasvoittumista ja karvankasvua, kun taas levonorgestreeli taas lisää ihon rasvoittumista ja voi lisätä aknea.

Minipilleri

Eräät ehkäisypillerit, niin kutsutut minipillerit, sisältävät vain progestiinia. 15 prosentilla käyttäjistä ne estävät ovulaation ja osalla häiritsevät sitä. Muilla minipillerin teho perustuu sen aiheuttamiin kohdun limakalvon ja kohdunsuun liman muutoksiin, jotka vaikeuttavat siittiöiden etenemistä, ja mikäli hedelmöitys silti tapahtuu, limakalvon muutokset estävät alkion kiinnittymisen. Minipillereitä otetaan päivittäin ilman taukoja.[7]

Minipillereiden ehkäisyteho on alhaisempi kuin yhdistelmäpillerien.[9] Toisin kuin yhdistelmäpillereitä, minipillereitä voi käyttää raskauden ehkäisyyn myös imetyksen aikana.[10]

Käyttöaiheet

Ehkäisypillereitä saa Suomessa vain lääkärin määräyksestä. Jälkiehkäisypillereitä voi nykyään ostaa myös alle 15-vuotiaat ilman reseptiä apteekista. Vielä vuonna 2014 alle 15-vuotiaat saivat ne lääkärin luvalla.

Ehkäisypillereitä voidaan käyttää myös aknen, hirsutismin, runsaiden ja/tai epäsäännöllisten kuukautisvuotojen ja kuukautiskipujen sekä endometrioosin hoitoon. Ovulaation ehkäisevät yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät toiminnallisten munasarjakystien ilmaantumista, ja suojaavat myös kohdunulkoiselta raskaudelta.[11]

Riskit

Vuonna 2016 julkaistun laajan väestötutkimuksen mukaan ehkäisypillerit aiheuttavat keskimäärin 20 prosentille käyttäjistään hoitoa vaativan masennuksen. Vaikutus oli suurin teini-ikäisten ryhmässä, jossa ehkäisypillereiden käyttö kaksinkertaisti riskin sairastua masennukseen. Tutkimuksen otoksena oli miljoona naista.[12]

Hormonien käyttö ehkäisyyn on kiistelty asia kuten hormonihoito vaihdevuosienkin aikana. Ulkoa annosteltujen hormonien on todettu liittyvän toisaalta joidenkin syöpien vähenemiseen ja joidenkin lisääntymiseen. Yhdistelmäpillereiden käytön tiedetään vähentävän kohdunrungon syövän, paksusuolisyövän ja munasarjasyövän riskiä - etenkin viimeksi mainitussa suojavaikutus ilmenee jo alle vuoden käytöllä.[13] Käyttö ennen ensimmäistä raskautta vähentää munasarjasyövän elinikäistä riskiä 9 % vuodessa.[14] Toisaalta ne lisäävät hiukan rintasyövän ja kohdunkaulasyövän riskiä.[15] Nykyiset ehkäisypillerit sisältävät kuitenkin huomattavasti pienempiä hormonimääriä kuin ensimmäiset pillerit 1960-luvulla.

On pieni riski, että estrogeenia sisältävät ehkäisypillerit aiheuttavat naiselle syvän laskimoveritulpan, joka saattaa johtaa keuhkoemboliaan ja jopa kuolemaan. On muistettava, että ei-toivotun raskauden aiheuttama veritulppariski on moninkertainen verrattuna yhdistelmäehkäisypillereiden käytön aiheuttamaan riskiin. Veritulpan riski on suurin muutaman kuukauden sisällä pillereiden käytön aloittamisesta ja laskee vuoden sisällä.[16] Tämän takia taukojen pitäminen e-pilleriehkäisyssä esimerkiksi vuosittain ei ole järkevää. Yhdistelmäpillereitä ei pitäisi määrätä naiselle, jolla on kohonnut riski laskimoveritulppiin (esim. sairastettu laskimoveritulppa tai perinnöllinen alttius). Tupakointi lisää laskimoveritulppien riskiä eikä yli 35-vuotiaalle tupakoivalle naiselle sen takia yleensä määrätä synteettistä estrogeenia sisältäviä pillereitä. Myös ylipaino lisää yhdistelmäpillereiden käytön aikaista laskimoveritulppariskiä.[17] Aurallinen migreeni lisää aivotapahtumien riskiä, ja on myös yhdistelmäehkäisyn ehdoton vasta-aihe.[11] Myös pillerin progestiiniosa vaikuttaa veritulppariskiin. Turvallisimpia keltahormoneja ovat levonorgestreeli, norgestimaatti ja noretisteroni. Korkein riski on gestodeenillä, desogestreelillä ja drospirenonilla.[18]

Minipillereiden käyttö ei lisää laskimoveritulpan riskiä.[10]

Historiaa

Ajatus ehkäisypillerin kaltaisesta lääkkeestä lähti yhdysvaltalaiselta sairaanhoitajalta Margaret Sangerilta[19]. Ehkäisypillerin ”isiksi” on nimetty Carl Djerassi ja Gregory Pincus. Ensimmäiset ehkäisypillerit saivat Yhdysvalloissa myyntiluvan 1960, tosin vain kuukautiskipujen hoitoon.[19]

Lähteet

  1. ↑ Linda Pelkonen: E-pilleri voi hämätä naista – seurauksena “väärä” mies. UUsi Suomi 11.6.2012. https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/51261-e-pilleri-voi-hamata-naista-seurauksena-vaara-mies
  2. ↑ Uudet ehkäisymenetelmät www.terve.fi. Viitattu 9.12.2017.
  3. ↑ Linda Pelkonen: E-pilleri voi hämätä naista – seurauksena “väärä” mies. UUsi Suomi 11.6.2012. https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/51261-e-pilleri-voi-hamata-naista-seurauksena-vaara-mies
  4. ↑ a b Hormonaalisen ehkäisyn mekanismit. www.tohtori.fi
  5. ↑ Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat. www.medicina.fi (pdf)
  6. ↑ Yhdistelmäehkäisytabletit www.terve.fi. Viitattu 9.12.2017.
  7. ↑ a b Ylikorkala, Olavi ja Kauppila, Antti: Naistentaudit ja synnytykset, s. 156–157, 159–160. 4., uudistettu painos. Duodecim, 2004. ISBN 978-951-656-165-6.
  8. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2017.
  9. ↑ Koulu, Mervaala: Farmakologia ja toksikologia, s. 760. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Medicina, 2013. ISBN 978-951-97316-5-0.
  10. ↑ a b Kustannus Oy Duodecim: Minipillerit ja muut pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisymenetelmät Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2017.
  11. ↑ a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 9.12.2017.
  12. ↑ Association of Hormonal Contraception With Depression. https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2552796
  13. ↑ Luis Bahamondes, M. Valeria Bahamondes, Lee P. Shulman: Non-contraceptive benefits of hormonal and intrauterine reversible contraceptive methods. Human Reproduction Update, September 2015, nro 5, s. 640–651. PubMed:26037216. doi:10.1093/humupd/dmv023. ISSN 1460-2369. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Linda S. Cook, Claire R. Pestak, Andy Cy Leung, Helen Steed, Jill Nation, Kenneth Swenerton: Combined oral contraceptive use before the first birth and epithelial ovarian cancer risk. British Journal of Cancer, 17.1.2017, nro 2, s. 265–269. PubMed:27959890. doi:10.1038/bjc.2016.400. ISSN 1532-1827. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Syöpäjärjestöt: Naisille - Ilman syöpää ilmansyopaa.fi.
  16. ↑ Jos haluat välttää veritulpan, käytä ehkäisyä Väestöliiton blogi. 13.6.2013. Viitattu 9.12.2017.
  17. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 9.12.2017.
  18. ↑ E-pillereiden riskit syynissä | Hankala potilas vai hankala sairaus www.hankalapotilas.net. Viitattu 9.12.2017. (englanniksi)
  19. ↑ a b Ehkäisypilleri täytti pyöreät 50 vuotta Lääkärilehti. Viitattu 18.2.2017.

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ehkäisypilleri&oldid=18488888”