Ero sivun ”Eerik Pyhä” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Aiheesta muualla: lisätään malline:auktoriteettitunnisteet using AWB |
mitä selvennettävää tuossa nyt on? |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Stockholms stads tredje sigill.png|pienoiskuva|Eerik Pyhän kuva [[Tukholma]]n kolmannessa sinetissä, 1376.]] |
[[Tiedosto:Stockholms stads tredje sigill.png|pienoiskuva|Eerik Pyhän kuva [[Tukholma]]n kolmannessa sinetissä, 1376.]] |
||
'''Eerik Pyhä''' ({{k-sv|Erik Jedvardsson den Helige}}; k. |
'''Eerik Pyhä''' ({{k-sv|Erik Jedvardsson den Helige}}; k. [[18. toukokuuta]] [[1160]] [[Uppsala]]) oli [[Ruotsin kuningas]] noin vuosina 1156–1160.{{lähde|20.3.2016}} Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi. |
||
Erikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. [[Muistitieto|Muistitietoon]] perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.<ref name=yle /> Sen mukaan Eerik oli [[uplanti]]laista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai [[tanska]]laisen prinsessan Kristiinan (''Christina Björnsdotter''), joka oli [[Inge vanhempi|Inge I:n]], erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan |
Erikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. [[Muistitieto|Muistitietoon]] perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.<ref name=yle /> Sen mukaan Eerik oli [[uplanti]]laista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai [[tanska]]laisen prinsessan Kristiinan (''Christina Björnsdotter''), joka oli [[Inge vanhempi|Inge I:n]], erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan, tyttärentytär. |
||
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun [[ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisen ristiretken]] Suomeen [[piispa Henrik]]in kanssa. On epävarmaa tekikö Eerik tosiasiassa retkeä ja jos tekikin, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään. |
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun [[ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisen ristiretken]] Suomeen [[piispa Henrik]]in kanssa. On epävarmaa tekikö Eerik tosiasiassa retkeä ja jos tekikin, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään. |
||
Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi [[Maunu II Henrikinpoika|Maunu Henrikinpoika]] (Magnus Henriksson) [[Uppsala]]n kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallis[[pyhimys]]. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi [[Aleksanteri III (paavi)|Aleksanteri III:n]] kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä{{selvennä|Onko uudempi tutkimus luopunut tästä?}} |
Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi [[Maunu II Henrikinpoika|Maunu Henrikinpoika]] (Magnus Henriksson) [[Uppsala]]n kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallis[[pyhimys]]. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi [[Aleksanteri III (paavi)|Aleksanteri III:n]] kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.{{selvennä|Onko uudempi tutkimus luopunut tästä?}} |
||
Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee [[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkossa]].<ref name="ft2">{{Kirjaviite | Nimeke=Fokus taide. Osa 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Sivut=575| Tunniste= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_avataan_pyhimyskuninkaan_arkku__totuus_ja_legenda_halutaan_erottaa_toisistaan/7201926 | Nimeke = Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä=Nurminen, Jussi | Ajankohta = 23.4.2014 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/keskiaikaisen_kuninkaan_kallon_vammat_vahvistavat_legendaa_ristiretkesta_suomeen/8750240 | Nimeke =Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen | Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 18.3.2013| Julkaisu = Yle uutiset| Viitattu = 18.3.2016 }}</ref> |
Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee [[Uppsalan tuomiokirkko|Uppsalan tuomiokirkossa]].<ref name="ft2">{{Kirjaviite | Nimeke=Fokus taide. Osa 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1974 | Sivut=575| Tunniste= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_avataan_pyhimyskuninkaan_arkku__totuus_ja_legenda_halutaan_erottaa_toisistaan/7201926 | Nimeke = Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä=Nurminen, Jussi | Ajankohta = 23.4.2014 | Viitattu = 23.4.2014}}</ref> Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.<ref name=yle>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/keskiaikaisen_kuninkaan_kallon_vammat_vahvistavat_legendaa_ristiretkesta_suomeen/8750240 | Nimeke =Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen | Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 18.3.2013| Julkaisu = Yle uutiset| Viitattu = 18.3.2016 }}</ref> |
||
Versio 17. lokakuuta 2019 kello 23.42
Eerik Pyhä (ruots. Erik Jedvardsson den Helige; k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160. Jälkimaailma on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.
Erikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. Muistitietoon perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.[1] Sen mukaan Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai tanskalaisen prinsessan Kristiinan (Christina Björnsdotter), joka oli Inge I:n, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan, tyttärentytär.
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. On epävarmaa tekikö Eerik tosiasiassa retkeä ja jos tekikin, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.
Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Uppsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.
Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee Uppsalan tuomiokirkossa.[2][3] Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.[1]
Lähteet
- ↑ a b Wallius, Anniina: Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen Yle uutiset. 18.3.2013. Viitattu 18.3.2016.
- ↑ Fokus taide. Osa 2, s. 575. Helsinki: Otava, 1974.
- ↑ Nurminen, Jussi: Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan Yle Uutiset. 23.4.2014. Viitattu 23.4.2014.
Kirjallisuutta
- Ågren, Henrik: Erik den helige – landsfader eller beläte? En rikspatrons öde i svensk historieskrivning från reformationen till och med upplysningen. Lund: Sekel, 2012. ISBN 978-91-85767-96-0. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerik Pyhä Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Sverker vanhempi |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja: Maunu Henrikinpoika |
| ||||||||||||||||||
