Ero sivun ”Boeing B-17 Flying Fortress” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Palveluskäyttö: -lisätty rauhan ajan lentoturma, joka voidaan luokitella vakavana.
→‎Rauhan ajan lento-onnettomuudet: -lisätty & täydennetty. myös CNN vahvistaa, jolla ei vielä olla vahvistettu tietoja.
Rivi 31: Rivi 31:


== Rauhan ajan lento-onnettomuudet ==
== Rauhan ajan lento-onnettomuudet ==
Konetyypille on sattunut ainakin yksi rauhan ajan vakava lento-onnettomuus. Museokoneiden ilmailunäytöksessä Connecticutissa Yhdysvalloissa menehtyi 7 henkilöä 2. lokakuuta 2019. Nine-O-Nine -niminen B-17 pommittaja syöksyi lähellä lentokentän lähellä matkustajia kyydissään.<ref>https://aviation-safety.net/ Viitattu 16.10.2019.</ref>
Konetyypille on sattunut ainakin yksi rauhan ajan vakava lento-onnettomuus. Museokoneiden ilmailunäytöksessä Connecticutissa Yhdysvalloissa menehtyi 7 henkilöä 2. lokakuuta 2019.<ref>https://www.cbsnews.com/news/plane-crash-at-bradley-airport-boeing-b-17-flying-fortress-crashes-connecticut-today-live-updates/ Viitattu 16.10.2019.</ref> ''Nine-O-Nine'' -niminen B-17 pommittaja syöksyi tuhoutuen, Bradley Airport-lentokentän lähellä Windsor Lockissa matkustajia kyydissään.<ref>https://aviation-safety.net/ Viitattu 16.10.2019.</ref>


== Mallit ja aseistus ==
== Mallit ja aseistus ==

Versio 16. lokakuuta 2019 kello 21.55

B-17 Flying Fortress
B-17E
B-17E
Tyyppi raskas pommikone
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Boeing
Ensilento 28. heinäkuuta 1935[1]
Valmistusmäärä 12 731
Kuuluisan Memphis Bellen miehistö 7. kesäkuuta 1943.

Boeing B-17 Flying Fortress (suom. lentävä linnoitus) oli ensimmäinen sarjatuotettu nelimoottorinen raskas pommikone. Sitä käytettiin pääasiassa Yhdysvaltain armeijan ilmajoukkojen USAAF:n (engl. United States Army Air Forces) suorittamiin Saksan teollisuuskohteiden päiväpommituksiin toisessa maailmansodassa. B-17 osoittautui yhdeksi toisen maailmansodan parhaista lentokoneista, vaikka ensimmäiset mallit ilmestyivät jo 1930-luvulla. Sitä valmistettiin muun muassa General Motorsin tehtailla henkilöautotuotannon loputtua 1942.

Nelimoottoristen pommikoneitten massakäyttö asetti Saksan ilmapuolustukselle kovia paineita ja pakotti nämä siirtämään hävittäjätoiminnan painopistettä itärintamalta valtakunnan ydinalueiden puolustamiseen.

Historia ja tuotekehitys

Alkuperäinen käyttötarkoitus koneelle piti olla pitkän matkan meripartiopommittaja; vihollislaivojen pommittaminen korkealta näiden ollessa vielä kaukana. Tästä käyttötarkoituksesta kuitenkin luovuttiin, kun huomattiin, ettei laivoihin pysty osumaan korkealta pommittaessa, ja konetta alettiin käyttää normaalina raskaana pommikoneena.

B-17:n prototyyppi lensi ensimmäisen kerran 28. heinäkuuta 1935 Boeing Model 299 -nimellä. Vuonna 1936 Yhdysvaltain armeijan ilmajoukot tilasivat kolmetoista YB-17-pommittajaa, joissa suurin muutos Model 299:ään nähden oli, että moottorit oli vaihdettu voimakkaampiin Wright R-1820-39 Cycloneihin.

Palveluskäyttö

Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön vuonna 1938. Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen 1941 koneiden tuotantoa huomattavasti kiihdytettiin. Koneet palvelivat kaikilla sotanäyttämöillä, ja niiden tuotanto loppui huhtikuussa 1945 12 700 koneen jälkeen.

Parasta B-17:ssä olivat sen nopeus ja kestävyys; kone pysyi ilmassa ja pystyi laskeutumaan vielä hyvinkin pahasti vaurioituneena.

Koneen puolustusaseistusta paranneltiin moneen otteeseen sodan aikana koneen joutuessa puolustautumaan saksalaisia torjuntahävittäjiä vastaan. Ensimmäisissä malleissa oli muutama konekivääri, viimeisissä peräti 13.

Rauhan ajan lento-onnettomuudet

Konetyypille on sattunut ainakin yksi rauhan ajan vakava lento-onnettomuus. Museokoneiden ilmailunäytöksessä Connecticutissa Yhdysvalloissa menehtyi 7 henkilöä 2. lokakuuta 2019.[2] Nine-O-Nine -niminen B-17 pommittaja syöksyi tuhoutuen, Bradley Airport-lentokentän lähellä Windsor Lockissa matkustajia kyydissään.[3]

Mallit ja aseistus

B-17C

C-mallissa konekiväärejä oli viisi kappaletta, raskaat konekiväärit rungon ylä- ja alapuolilla sekä kyljissä, ja kevyt konekivääri nokassa. Koska yksikään näistä ei ollut pyrstössä ja peräsin esti rungon yläpuolen konekivääriä ampumasta suoraan taaksepäin, kone oli haavoittuvainen suoraan takaa tulevia hyökkäyksiä vastaan.

B-17D

D-mallissa rungon ylä- ja alapuolelle vaihdettiin yksittäisten konekiväärien tilalle konekivääripari ja panssarointia paranneltiin.

B-17E

E-mallissa koneen perään sekä rungon yläpuolelle lisättiin konekivääritornit ja rungon alapuolen vain taaksepäin ampuva gondoli vaihdettiin kääntyvään konekivääritorniin. Kaikki uudet konekivääritornit sisälsivät raskaammat .50 kaliiperin (12,7 mm) konekiväärit. Lisäksi nokan molemmille puolille lisättiin ikkunat, joihin voitiin asentaa raskaat konekiväärit. Tulivoiman lisäys oli huomattava sekä määrällisesti että ampumasektorillisesti. Ilmeisesti myös toinen rungon yläpuolen konekivääreistä poistettiin. Tyynellämerellä E-malli oli erittäin ikävä yllätys panssaroimattomille japanilaishävittäjille, Euroopassa E-malli lähinnä teki koneesta kelvollisen suojelemaan itseään kohtuullisesti.

Boeing B-17F-27-BO Flying Fortress (41-24639)

B-17F

F-mallissa aseistus oli melkein sama kuin E:ssä, ainoana erona oli, että nokan sivujen konekiväärit olivat vakiovaruste. Sen sijaan koneessa oli lukuisia muita muutoksia kuten suuremmat polttoainesäiliöt, parempi panssarointi sekä mahdollisuus kuljettaa suurempaa pommikuormaa.

B-17G

Ennen G-mallia koneen puolustusaseistuksen suurin heikkous oli tulivoima suoraan eteenpäin; G-mallissa nokan alapuolelle lisättiin konekivääritorni, jossa oli kaksi raskasta konekivääriä. Lisäksi perän konekivääritornia paranneltiin ja rungon yläpuolen yksittäinen konekivääri poistettiin; se oli osoittautunut turhaksi rajallisen ampumasektorinsa vuoksi. Tämä malli sai lisänimen ”siili” joka suuntaan ampuvien konekivääriensä takia. Myöhemmin se muuttui myös ”lentäväksi linnoitukseksi”, joka on säilynyt tähän päivään asti.

Tekniset tiedot (B-17G)

Boeing B-17 Flying Fortress

Lähde:[4]

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&022.070000022,7 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&031.062000031,62 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&05.08200005,82 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0131.0920000131,92 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&013488.&&&&0013 488 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&029737.&&&&0029 737 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × Wright R-1820-97 -tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&&0895.&&&&00895 kW (&&&&&&&&&&&01200.&&&&001 200 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0462.&&&&00462 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03220.&&&&003 220 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&010920.&&&&0010 920 m

Aseistus

  • 13 × 12,7 mm konekivääri
  • enintään 7 990 kg pommeja

Lähteet

  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 154−155. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)

Viitteet

  1. History: B-17 Flying Fortress. Boeing. Viitattu 23.7.2013. (englanniksi)
  2. https://www.cbsnews.com/news/plane-crash-at-bradley-airport-boeing-b-17-flying-fortress-crashes-connecticut-today-live-updates/ Viitattu 16.10.2019.
  3. https://aviation-safety.net/ Viitattu 16.10.2019.
  4. Crosby, Francis: The Complete Guide to Fighters and Bombers of the World, s. 306-307. Lontoo: Hermes House, 2010. ISBN 978-1-84681-001-5. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta B-17.