Ero sivun ”Pjotr Tšaikovski” versioiden välillä

Pjotr Tšaikovski
	; Nikolai Kuznetsov, Pjotr Tšaikovski, 1893.
Henkilötiedot
Koko nimi	Pjotr Iljitš Tšaikovski
Syntynyt	7. toukokuuta (25. huhtikuuta) 1840; Votkinsk, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut	6. marraskuuta 1893 (53 vuotta) (25. lokakuuta); Pietari, Venäjän keisarikunta
Ammatti	taidemusiikin säveltäjä, kapellimestari
Muusikko
Tyylilajit	taidemusiikki
Soittimet	piano
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Selaa historiaa interaktiivisesti

(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Inline

Versio 15. lokakuuta 2019 kello 19.59

Hakusana ”Tšaikovski” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.

Pjotr Iljitš Tšaikovski (ven. Пётр Ильи́ч Чайко́вский ( kuuntele ääntämys^(ohje)) 7. toukokuuta (J: 25. huhtikuuta) 1840 Votkinsk, Venäjän keisarikunta – 6. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1893 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen romantiikan ajan säveltäjä. Hän on Venäjän tunnetuimpia ja 1800-luvun merkittävimpiä säveltäjiä, jonka kunniaksi Moskovassa järjestetään joka neljäs vuosi Tšaikovskin mukaan nimetty Kansainvälinen Tšaikovski-kilpailu.

Tšaikovskin kuuluisimpia teoksia ovat muun muassa kuusi sinfoniaa, baletit Joutsenlampi, Prinsessa Ruusunen ja Pähkinänsärkijä, kymmenen oopperaa, joista tunnetuimpia Jevgeni Onegin ja Patarouva, kolme pianokonserttoa, viulukonsertto ja juhla-alkusoitto Vuosi 1812.

Elämä

Tšaikovski aloitti pianotunnit nelivuotiaana, ja hänen musiikillinen lahjakkuutensa havaittiin jo varhain. Hän opiskeli aluksi lakia ja valmistui vuonna 1859 Pietarin lainopillisesta koulusta. Valmistumisen jälkeen Tšaikovski sai viran oikeusministeriöstä, jossa hän työskenteli kaksi vuotta ja matkusteli kuukausia muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Myöhemmin hän siirtyi kuitenkin Pietarin konservatorioon, jossa hän opiskeli musiikkia vuosina 1861–65 opettajanaan muun muassa Anton Rubinstein.^[1]

Vuonna 1866 Tšaikovskista tuli harmonian professori vastaperustettuun Moskovan konservatorioon,^[1] jossa hän oli noin vuoteen 1878 saakka. Siellä hän tapasi kansallismielisten säveltäjien viisikon, johon kuuluivat muun muassa Nikolai Rimski-Korsakov ja Modest Musorgski. Viisikko oli saanut innoitusta Tšaikovskin toisesta sinfoniasta (Vähävenäläinen), mutta muutoin he pitivät tätä liian konservatiivisena ja eurooppalaistyylisenä säveltäjänä, vaikka hänen musiikkinsa pohjimmiltaan olikin hyvin venäläistä. Hän ihaili Wolfgang Amadeus Mozartia, ja myös muu länsimainen taidemusiikki vaikutti merkittävästi hänen tuotantoonsa.

Tšaikovskin elämää varjostivat mielenterveysongelmat.^[2] Huolimatta erakkomaisesta ja ujosta luonteestaan sekä salatusta homoseksuaalisuudestaan hän meni naimisiin naispuolisen oppilaansa Antonina Miljukovan kanssa vuonna 1877. Liitto kesti yhdeksän viikkoa ja päättyi, kun Tšaikovski yritti hukuttautua jokeen. Yritys epäonnistui: hänen veljensä Modest Tšaikovski pelasti hänet ja vei Pietariin, jossa hän sai hermoromahduksen. Näihin aikoihin Tšaikovski solmi paremman tuttavuuden – rikkaan lesken Nadežda von Meckin, joka ihastui hänen musiikkiinsa ja tuki häntä merkittävillä rahasummilla, vaikka ei koskaan halunnutkaan tavata säveltäjää henkilökohtaisesti.^[1] Tšaikovski saattoi jättää opetustyönsä ja aloittaa mukavan maalaiselämän, mikä ei kuitenkaan vienyt hänen ongelmiaan: hän kärsi päänsäryistä, neurooseista ja alkoholismista.

Vuonna 1890 lesken rahallinen tuki loppui äkillisesti.^[3] Tšaikovski matkusti vuonna 1891 Amerikkaan, jossa ei kuitenkaan viihtynyt. Palattuaan takaisin Venäjälle hän sävelsi baletin Pähkinänsärkijä sekä kuudennen sinfoniansa (Pateettinen), jonka tekemiseen hän omien sanojensa mukaan "antoi sielunsa".^lähde? Tšaikovski kuoli vain kymmenen päivää sinfonian ensiesityksen jälkeen. Virallinen kuolinsyy on juomavedestä tarttunut kolera, mutta kuolemaa on jälkeenpäin spekuloitu myös itsemurhaksi.^[1]^[4]

Musiikki

Tšaikovskin monet teokset kuuluvat taidemusiikin suosituimpiin. Tšaikovski tunnetaan mieleenpainuvien melodioiden säveltäjänä. Hänen musiikissaan on sanottu yhdistyvän syvä tunteellisuus, dramaattisuus ja mestarillisuus sekä pienissä muodoissa että sinfonisissa kokonaisuuksissa. ^[5] Traagisista elämänvaiheista huolimatta hänen musiikkinsa on usein täynnä iloa ja patarumpujen voimaa.

Tšaikovskia voidaan pitää merkittävimpänä balettimusiikin säveltäjänä; Pähkinänsärkijä, Prinsessa Ruusunen ja Joutsenlampi kuuluvat arvostetuimpiin baletin mestariteoksiin. Lisäksi hän sävelsi muun muassa kymmenen oopperaa, kuusi sinfoniaa, kolme pianokonserttoa, viulukonserton, alkusoittoja, jousikvartettoja, serenadeja ja lauluja.

Teosluettelo

Op. 1: Pikkukappaleita pianolle (Nro 1, Scherzo à la Russe, nro 2, Impromptu, es-molli)
Op. 2: Souvenir de Hopsal pianolle
Op. 3: Sonaatti cis-molli pianolle
Op. 4: Nocturne F-duuri pianolle
Op. 5: Romanssi g-molli pianolle
Op. 6: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 7: Ooppera Vojevoda
Op. 8: Ooppera Undine

Op. 9: Masurkka Es-duuri pianolle
Op. 10: Pikkukappaleita pianolle
Op. 11: Jousikvartetto nro 1 D-duuri
Op. 12: Impromptu C-duuri pianolle
Op. 13: Sinfonia nro 1 g-molli Talviunelmia
Op. 14: Ooppera Opritšnik
Op. 15: Ooppera Seppä Vakula
Op. 16: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 17: Sinfonia nro 2 c-molli Vähävenäläinen
Op. 18: Sinfoninen fantasia Myrsky orkesterille
Op. 19: Pikkukappaleita pianolle
Op. 20: Baletti Joutsenlampi
Op. 21: Pikkukappaleita pianolle
Op. 22: Jousikvartetto nro 2 F-duuri
Op. 23: Pianokonsertto nro 1 b-molli
Op. 24: Ooppera Jevgeni Onegin
Op. 25: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 26: Melankolinen serenadi viululle ja orkesterille
Op. 27a: Musiikkia näytelmään Lumikki
Op. 27b: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 28: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 29: Sinfonia nro 3 D-duuri Puolalainen
Op. 30: Jousikvartetto nro 3 es-molli
Op. 31: Slaavilainen marssi orkesterille
Op. 32: Sinfoninen fantasia Francesca da Rimini orkesterille
Op. 33: Rokokoo-muunnelmat sellolle ja orkesterille
Op. 34: Valse Scherzo sooloviululle ja jousiorkesterille
Op. 35: Viulukonsertto D-duuri
Op. 36: Sinfonia nro 4 f-molli
Op. 37a: Vuodenajat pianolle
Op. 37b: Sonaatti G-duuri pianolle
Op. 38: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 39: Lastenalbumi pianolle
Op. 40: Pikkukappaleita pianolle
Op. 41: Liturgia sekakuorolle a cappella
Op. 42: Souvenir d'un lieu cher viululle ja pianolle
Op. 43: Orkesterisarja nro 1 d-molli
Op. 44a: Ooppera Orleansin neitsyt
Op. 44b: Pianokonsertto nro 2 G-duuri
Op. 45: Italialainen kapriisi orkesterille
Op. 46: 7 duettoa pianosäestyksellä
Op. 47: 7 laulua pianosäestyksellä
Op. 48: Serenadi C-duuri jousiorkesterille
Op. 49: Juhla-alkusoitto 1812 orkesterille
Op. 50: Pianotrio a-molli Suuren taiteilijan muistolle
Op. 51: Pikkukappaleita pianolle
Op. 52: Ooppera Mazepa
Op. 53: Orkesterisarja nro 2 C-duuri
Op. 54: 16 lastenlaulua pianosäestyksellä
Op. 55: Orkesterisarja nro 3 G-duuri
Op. 56: Konserttifantasia G-duuri pianolle ja orkesterille
Op. 57: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 58: Manfred-sinfonia orkesterille
Op. 59: Seppä Vakula -oopperan uudistettu laitos Tohvelit
Op. 60: 12 laulua pianosäestyksellä
Op. 61: Orkesterisarja nro 4 Es-duuri Mozartiana
Op. 62: Pezzo capriccioso sellolle ja orkesterille
Op. 63a: Ooppera Lumoajatar
Op. 63b: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 64: Sinfonia nro 5 e-molli
Op. 65: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 66: Baletti Prinsessa Ruusunen
Op. 67: Alkusoittofantasia Hamlet orkesterille
Op. 68: Ooppera Patarouva
Op. 69a: Musiikkia näytelmään Hamlet
Op. 69b: Ooppera Jolanta
Op. 70: Jousisekstetto d-molli Muistoja Firenzestä
Op. 71: Baletti Pähkinänsärkijä
Op. 72: Pikkukappaleita pianolle
Op. 73: 6 laulua pianosäestyksellä
Op. 74: Sinfonia nro 6 h-molli Pateettinen
Op. 75: Pianokonsertto nro 3 Es-duuri
Op. 76: Impromptu B-duuri pianolle
Op. 77: Sinfoninen runo Fatum orkesterille
Op. 78: Sinfoninen balladi Vojevoda orkesterille
Op. 79: Andante ja finaali pianolle ja orkesterille (alun perin 3. pianokonserton 2. ja 3. osa)
ilman opusnumeroa mm. alkusoittofantasia Romeo ja Julia

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Robert Cummings: Biography all music guide. Viitattu 30.12.2014.
↑ Mountfield, David: Tšaikovski, s.20. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 978-951-30-9780-6.
↑ Piotr Ilyitch Tchaikovsky Classical.net. Viitattu 30.12.2014.
↑ Pyotr Ilyich Tchaikovsky Biography.com. Viitattu 30.12.2014.
↑ Sävelten maailma, osa 2, s. 155. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 978-951-0-15765-7.

Aiheesta muualla

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pjotr Tšaikovski.

Heikki Poroila: Yhtenäistetty Pjotr Tšaikovski (koko sävellystuotanto listattuna, mukana myös venäjänkieliset nimet kyrillisin kirjaimin)
Tsaikovski -tutkimuksen sivusto. (englanniksi)
Pjotr Tšaikovskin virallinen kotisivu. (venäjäksi)
Classic Cat - Tchaikovsky mp3s. (englanniksi)
Pjotr Tšaikovski International Music Score Library Project (englanniksi)
Vapaasti käytettävissä olevia Tšaikovskin partituureja Mutopia Project

[AMG-1] Robert Cummings: Biography all music guide. Viitattu 30.12.2014.

[2] Mountfield, David: Tšaikovski, s.20. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 978-951-30-9780-6.

[CLASS-3] Piotr Ilyitch Tchaikovsky Classical.net. Viitattu 30.12.2014.

[BIO-4] Pyotr Ilyich Tchaikovsky Biography.com. Viitattu 30.12.2014.

[5] Sävelten maailma, osa 2, s. 155. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 978-951-0-15765-7.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 Tšaikovskin elämää varjostivat mielenterveysongelmat.<ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Mountfield, David | Nimeke = Tšaikovski, s.20 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 1991 | Tunniste = ISBN 978-951-30-9780-6}}</ref> Huolimatta erakkomaisesta ja ujosta luonteestaan sekä salatusta [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuudestaan]] hän meni naimisiin naispuolisen oppilaansa Antonina Miljukovan kanssa vuonna 1877. Liitto kesti yhdeksän viikkoa ja päättyi, kun Tšaikovski yritti hukuttautua jokeen. Yritys epäonnistui: hänen veljensä [[Modest Tšaikovski]] pelasti hänet ja vei Pietariin, jossa hän sai hermoromahduksen. Näihin aikoihin Tšaikovski solmi paremman tuttavuuden – rikkaan lesken [[Nadežda von Meck]]in, joka ihastui hänen musiikkiinsa ja tuki häntä merkittävillä rahasummilla, vaikka ei koskaan halunnutkaan tavata säveltäjää henkilökohtaisesti.<ref name="AMG"/>  Tšaikovski saattoi jättää opetustyönsä ja aloittaa mukavan maalaiselämän, mikä ei kuitenkaan vienyt hänen ongelmiaan: hän kärsi päänsäryistä, neurooseista ja alkoholismista.
-Vuonna 1890 lesken rahallinen tuki loppui äkillisesti.<ref name="CLASS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.classical.net/music/comp.lst/tchaikovsky.php | Nimeke = Piotr Ilyitch Tchaikovsky | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Classical.net | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref> Tšaikovski matkusti vuonna 1891 Amerikkaan, jossa ei kuitenkaan viihtynyt. Palattuaan takaisin Venäjälle hän sävelsi [[Baletti|baletin]] ''[[Pähkinänsärkijä]]'' sekä kuudennen [[sinfonia]]nsa (''Pateettinen''), jonka tekemiseen hän omien sanojensa mukaan "antoi sielunsa".{{lähde}}  Tšaikovski menehtyi vain kymmenen päivää sinfonian ensiesityksen jälkeen. Virallinen kuolinsyy on  juomavedestä tarttunut [[kolera]], mutta kuolemaa on jälkeenpäin spekuloitu myös itsemurhaksi.<ref name="AMG"/><ref name="BIO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biography.com/people/pyotr-ilyich-tchaikovsky-9503375#personal-life | Nimeke = Pyotr Ilyich Tchaikovsky  | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Biography.com | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref>
+Vuonna 1890 lesken rahallinen tuki loppui äkillisesti.<ref name="CLASS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.classical.net/music/comp.lst/tchaikovsky.php | Nimeke = Piotr Ilyitch Tchaikovsky | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Classical.net | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref> Tšaikovski matkusti vuonna 1891 Amerikkaan, jossa ei kuitenkaan viihtynyt. Palattuaan takaisin Venäjälle hän sävelsi [[Baletti|baletin]] ''[[Pähkinänsärkijä]]'' sekä kuudennen [[sinfonia]]nsa (''Pateettinen''), jonka tekemiseen hän omien sanojensa mukaan "antoi sielunsa".{{lähde}}  Tšaikovski kuoli vain kymmenen päivää sinfonian ensiesityksen jälkeen. Virallinen kuolinsyy on  juomavedestä tarttunut [[kolera]], mutta kuolemaa on jälkeenpäin spekuloitu myös itsemurhaksi.<ref name="AMG"/><ref name="BIO">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biography.com/people/pyotr-ilyich-tchaikovsky-9503375#personal-life | Nimeke = Pyotr Ilyich Tchaikovsky  | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Biography.com | Viitattu = 30.12.2014 }}</ref>
 ==Musiikki==