Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 85.76.109.201 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Ejs-80 tekemään versioon. |
Crt (keskustelu | muokkaukset) Päivitetty linkki. |
||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{ |
{{Viitteet|sarakkeet}} |
||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Wikisitaatit}} |
{{Wikisitaatit}} |
||
* [ |
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/02/viinan-salamyyntia Ylen Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla] |
||
* [http://raitis.fi/raitisfi/tag/viina Raitis.fi – Viina] |
* [http://raitis.fi/raitisfi/tag/viina Raitis.fi – Viina] |
||
* Laurila, Anne: [http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=153&article=456169&Title=Viina+muuttuu+elimist%F6ss%E4+sy%F6p%E4riskiksi Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi]. Pohjalainen 21.10.2009. |
* Laurila, Anne: [http://www.pohjalainen.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=153&article=456169&Title=Viina+muuttuu+elimist%F6ss%E4+sy%F6p%E4riskiksi Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi]. Pohjalainen 21.10.2009. |
||
Versio 12. lokakuuta 2019 kello 12.40
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]
Käyttö
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
- ruokakulttuurissa ruoan ohessa
- polttoaineena
- nautintoaineena
- humaltumistarkoitukseen
- lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
- maksuvälineenä[2]
Määrittelyjä
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[3].
Viinamerkkejä
- Finlandia Vodka (Suomi)
- Koskenkorva (Suomi)
- Leijona Viina (Suomi)
- Sisuviina (Suomi)
- Saunalahden Viina (Suomi)
- Suomi Viina (Ranska)
- Viru Valge (Viro)
- Absolut Vodka (Ruotsi)
- Smirnoff (Iso-Britannia)
- Stolitšnaja (Venäjä)
- Tapio (Suomi)
- Grey Goose (Ranska)
- Tasavalta (Suomi)
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.
Kirjallisuutta
- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
- Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
- Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.
Aiheesta muualla
- Ylen Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla
- Raitis.fi – Viina
- Laurila, Anne: Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi. Pohjalainen 21.10.2009.
- Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde. Helsingin Sanomat 1.11.2010.