Ero sivun ”Samuel Henley” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Elämäkerta: maininta kuolemasta
p →‎Elämäkerta: linkin korjaus
Rivi 3: Rivi 3:
== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==


Vuoden 1769 tienoilla Henley opetti [[Cambridge]]n seudulla, mistä hänet värvättiin [[Virginia]]n [[Williamsburg]]issa toimivaan [[College of William & Mary]]yn. Henley opetti yliopistossa vuodet 1770–1775 [[moraalifilosofia]]n professorin ominaisuudessa. Ennen lähtöään hänet vihittiin myös anglikaaniseksi papiksi, jolle [[Lontoon piispa]] antoi tehtäväksi opettaa virginialaista nuorisoa [[retoriikka|retoriikassa]], [[logiikka|logiikassa]], [[etiikka|etiikassa]] ja [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]]. Williamsburgissa Henley ystävystyi useiden paikallisten merkkihenkilöiden kanssa, heidän joukossaan tuleva presidentti [[Thomas Jefferson]].<ref name="Colonial_Williamsburg">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.history.org/Almanack/people/bios/biohenly.cfm | Nimeke = Samuel Henley | Julkaisu = Colonial Williamsburg | Julkaisija = The Colonial Williamsburg Foundation | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vuoden 1769 tienoilla Henley opetti [[Cambridge]]n seudulla, mistä hänet värvättiin [[Virginia]]n [[Williamsburg (Virginia)|Williamsburgissa]] toimivaan [[College of William & Mary]]yn. Henley opetti yliopistossa vuodet 1770–1775 [[moraalifilosofia]]n professorin ominaisuudessa. Ennen lähtöään hänet vihittiin myös anglikaaniseksi papiksi, jolle [[Lontoon piispa]] antoi tehtäväksi opettaa virginialaista nuorisoa [[retoriikka|retoriikassa]], [[logiikka|logiikassa]], [[etiikka|etiikassa]] ja [[kirjallisuus|kirjallisuudessa]]. Williamsburgissa Henley ystävystyi useiden paikallisten merkkihenkilöiden kanssa, heidän joukossaan tuleva presidentti [[Thomas Jefferson]].<ref name="Colonial_Williamsburg">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.history.org/Almanack/people/bios/biohenly.cfm | Nimeke = Samuel Henley | Julkaisu = Colonial Williamsburg | Julkaisija = The Colonial Williamsburg Foundation | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Henley saavutti mainetta miehenä, jolla oli paljon ja vahvoja mielipiteitä. Hänen [[saarna]]nsa sisälsivät usein [[liberaali|liberaaleja]] ajatuksia ja [[valistus]]vaikutteita, mikä herätti vastustusta ja syytöksiä harhaoppisuudesta. Henleyn vaikutusvaltaisin vastustaja oli tuleva senaattori [[Robert C. Nicholas]], jonka vaikutuksesta ennakkosuosikkina pidetty Henley jäi lopulta vaille paikallisen seurakunnan [[kirkkoherra]]n virkaa. Henley palasi Englantiin toukokuussa [[1775]], [[Yhdysvaltain itsenäisyyssota|Yhdysvaltain itsenäisyyssodan]] aattona.<ref name="Colonial_Williamsburg"/> Samoin menettelivät monet muutkin William & Maryssä opettavat tai opiskelevat [[Lojalisti (Amerikan vallankumous)|lojalistit]]. Muodollisesti Henley lähti [[virkavapaa]]lle, jolta ei milloinkaan palannut.<ref name="William_&_Mary">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wm.edu/about/history/chronology/1750to1799/index.php | Nimeke = William & Mary 1750 - 1799 | Julkaisu = William & Mary | Julkaisija = College of William & Mary | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Poliittisista erimielisyyksistään Jeffersonin ja Henleyn välit pysyivät ystävällisinä ja sodan jälkeen Jefferson mm. osti joukon Henleyn kokoelmaan kuuluneita kirjoja.<ref name="Jefferson">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.monticello.org/site/research-and-collections/samuel-henley | Nimeke = Samuel Henley | Julkaisu = Th. Jefferson Monticello | Julkaisija = Thomas Jefferson Foundation | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Henley saavutti mainetta miehenä, jolla oli paljon ja vahvoja mielipiteitä. Hänen [[saarna]]nsa sisälsivät usein [[liberaali|liberaaleja]] ajatuksia ja [[valistus]]vaikutteita, mikä herätti vastustusta ja syytöksiä harhaoppisuudesta. Henleyn vaikutusvaltaisin vastustaja oli tuleva senaattori [[Robert C. Nicholas]], jonka vaikutuksesta ennakkosuosikkina pidetty Henley jäi lopulta vaille paikallisen seurakunnan [[kirkkoherra]]n virkaa. Henley palasi Englantiin toukokuussa [[1775]], [[Yhdysvaltain itsenäisyyssota|Yhdysvaltain itsenäisyyssodan]] aattona.<ref name="Colonial_Williamsburg"/> Samoin menettelivät monet muutkin William & Maryssä opettavat tai opiskelevat [[Lojalisti (Amerikan vallankumous)|lojalistit]]. Muodollisesti Henley lähti [[virkavapaa]]lle, jolta ei milloinkaan palannut.<ref name="William_&_Mary">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wm.edu/about/history/chronology/1750to1799/index.php | Nimeke = William & Mary 1750 - 1799 | Julkaisu = William & Mary | Julkaisija = College of William & Mary | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Poliittisista erimielisyyksistään Jeffersonin ja Henleyn välit pysyivät ystävällisinä ja sodan jälkeen Jefferson mm. osti joukon Henleyn kokoelmaan kuuluneita kirjoja.<ref name="Jefferson">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.monticello.org/site/research-and-collections/samuel-henley | Nimeke = Samuel Henley | Julkaisu = Th. Jefferson Monticello | Julkaisija = Thomas Jefferson Foundation | Viitattu = 3.10.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Versio 3. lokakuuta 2019 kello 15.41

Samuel Henley (1740–1815) oli englantilainen kirkonmies, opettaja, antikvaari ja oppinut. Hän teki uraa professorina, rehtorina ja Englannin kirkon pappina. Akateemisen uransa ulkopuolella Henley harrasti kirjallisuutta ja kirjeenvaihtoa ja toimitti muutamia kirjallisia teoksia. Hänet tunnettiin kärkkäänä ja vapaamielisenä ajattelijana.

Elämäkerta

Vuoden 1769 tienoilla Henley opetti Cambridgen seudulla, mistä hänet värvättiin Virginian Williamsburgissa toimivaan College of William & Maryyn. Henley opetti yliopistossa vuodet 1770–1775 moraalifilosofian professorin ominaisuudessa. Ennen lähtöään hänet vihittiin myös anglikaaniseksi papiksi, jolle Lontoon piispa antoi tehtäväksi opettaa virginialaista nuorisoa retoriikassa, logiikassa, etiikassa ja kirjallisuudessa. Williamsburgissa Henley ystävystyi useiden paikallisten merkkihenkilöiden kanssa, heidän joukossaan tuleva presidentti Thomas Jefferson.[1]

Henley saavutti mainetta miehenä, jolla oli paljon ja vahvoja mielipiteitä. Hänen saarnansa sisälsivät usein liberaaleja ajatuksia ja valistusvaikutteita, mikä herätti vastustusta ja syytöksiä harhaoppisuudesta. Henleyn vaikutusvaltaisin vastustaja oli tuleva senaattori Robert C. Nicholas, jonka vaikutuksesta ennakkosuosikkina pidetty Henley jäi lopulta vaille paikallisen seurakunnan kirkkoherran virkaa. Henley palasi Englantiin toukokuussa 1775, Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aattona.[1] Samoin menettelivät monet muutkin William & Maryssä opettavat tai opiskelevat lojalistit. Muodollisesti Henley lähti virkavapaalle, jolta ei milloinkaan palannut.[2] Poliittisista erimielisyyksistään Jeffersonin ja Henleyn välit pysyivät ystävällisinä ja sodan jälkeen Jefferson mm. osti joukon Henleyn kokoelmaan kuuluneita kirjoja.[3]

Kotiinpaluunsa jälkeen Henley sai opettajanpaikan Harrow Schoolista ja hieman myöhemmin kappalaisen viran Northallin pikkukaupungista Middlesexistä. Vuonna 1778 hänestä tuli Society of Antiquaries -seuran jäsen, ja hän kävi laajaa kirjeenvaihtoa kirjallisuuteen ja antiikkiin erikoistuneiden oppineiden kanssa. Vuonna 1779 Henley toimitti Henry Swinburnen matkakertomuksen Travels in the Two Sicilies. Hän kirjoitti säännöllisesti Monthly Magazine -lehteen ja kirjoitti toisinaan lyhyitä runoja ystäviensä iloksi. Lisäksi häneltä julkaistiin muutamia tieteellisiä tekstejä, poleemisia ja teologisia esseitä sekä saarnoja.[4]

Henleyn todennäköisesti tunnetuin toimitustyö on William Beckfordin itämainen romanssi Hirmuvaltias. Beckford kirjoitti teoksen alkuaan ranskaksi, mistä Henley käänsi sen englanniksi vuosina 1783–1786. Samalla Henley teki muutamia parannusehdotuksia kertomuksen juoneen, ja vastaavasti Beckford korjaili hänen käännöstyötään. Toimitustyönsä osana Henley lisäsi Hirmuvaltiaan loppuun suuren määrän huomautuksia, joissa selitti teoksen miljöötä ja viittauksia Lähi-idän kulttuuriin ja kirjallisuuteen. Sekä viitteet että leipäteksti olivat tiiviin yhteistyön tulosta. Henley julkaisi käännöksensä vuonna 1786 anonyyminä laitoksena, jonka hän väitti olevan käännös arabiankielisestä kertomuksesta. Tästä johtuen Henleyä luultiin toisinaan Hirmuvaltiaan kirjoittajaksi, minkä hän kuitenkin kiisti.[5] Henleyn toimitustyö oli varsin vaikutusvaltainen: Hirmuvaltiaan englanninkielinen käännös oli aikansa menestysteoksia ja sen sisältämien viitteiden jäljittelystä tuli itämaishenkisen kirjallisuuden klišee.[6]

Vuonna 1780 Henley avioitui[4] ja sai sittemmin myös lapsia.[1] Vuonna 1805 Henley sai viran East India Collegen rehtorina. Hänelle myönnettiin myös teologian tohtorin arvo.[7] Henley irtisanoutui rehtorinpestistään tammikuussa 1815 ja hän kuoli saman vuoden joulukuussa.[4]

Teoksia

Artikkeleja ja esseitä

  • A Candid Refutation of the Heresy imputed by R. C. Nicholas to the Revd. Samuel Henley Williamsburg, 1774.
  • Dissertation on the Controverted Passages of St. Peter and St. Jude concerning the Angels that Sinned. Lontoo, 1778.
  • Observations on the subject of the Fourth Eclogue, the Allegory in the third Georgic, and the primary design of the Aeneid of Virgil, with incidental Remarks on some Coins of the Jews. Lontoo, 1788.
  • Essay towards a New Edition of the Elegies a Tibullus. with Translation and Notes. 1792.
  • Ad Anglos … ode gratulatoria. 1793.
  • ”Explanation of the Inscription on a Brick from the Site of Ancient Babylon”. Archaeologia, 1803, xiv. 205.

Lisäksi Henleyltä julkaistiin painetussa muodossa kolme hänen Williamsburgissa pitämäänsä saarnaa.

Toimituksia

Lähteet

Kirjallisuus

  • Graham, Kenneth W.: ”Vathek in English and French”, Studies in Bibliography Vol. 28, s. 153-166. Charlottesville: Bibliographical Society of the University of Virginia, 1975. (englanniksi)
  • Graham, Kenneth W. (toim.): Vathek; with The Episodes of Vathek. Sisältää Beckfordin vaiheiden aikajanan, johdannon, selittäviä viitteitä sekä liitteitä. Peterborough, Ontario: Broadview Press Ltd., 2001. ISBN 1-55111-281-7. (englanniksi)
  • Irwin, Robert: ”Children of the Nights”, The Arabian Nights: A Companion, s. 297–292. Lontoo & New York: Tauris Parke Paperbacks (2017), 1994. ISBN 978-1-86064-983-7. (englanniksi)
  • Landry, Donna: ”William Beckford’s Vathek and the Uses of Oriental Re-enactment”, The Arabian Nights in Historical Context: Between East and West, s. 167–194. Toim. Saree Makdisi & Felicity Nussbaum. Los Angeles: Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-955415-7. (englanniksi)
  • Moriarty, Gerald Patrick: ”Henley, Samuel”, Dictionary of National Biography, 1885-1900, Volume 25. Stephen, Leslie & Lee, Sidney (toim.). Lontoo: Smith, Elder & Co., 1891. Wikisource (viitattu 9.9.2019). (englanniksi)

Verkkosivut

  • Samuel Henley Colonial Williamsburg. The Colonial Williamsburg Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  • Samuel Henley Th. Jefferson Monticello. Thomas Jefferson Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)

Viitteet

  1. a b c Samuel Henley Colonial Williamsburg. The Colonial Williamsburg Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  2. William & Mary 1750 - 1799 William & Mary. College of William & Mary. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  3. Samuel Henley Th. Jefferson Monticello. Thomas Jefferson Foundation. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  4. a b c Moriarty 1891.
  5. Graham 2001, 12–22, 374–380; Graham 1975; Moriarty 1891.
  6. Irwin 1994, 252; Landry 2008, 185.
  7. Graham 2001, 374–380; Moriarty 1891.