Ero sivun ”Lähetyshiippakunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 66: Rivi 66:
* [[Iisalmi]]: [[Danielin luterilainen seurakunta]]
* [[Iisalmi]]: [[Danielin luterilainen seurakunta]]
* [[Joensuu]]: [[Pyhän Nehemian luterilainen seurakunta]]
* [[Joensuu]]: [[Pyhän Nehemian luterilainen seurakunta]]
*[[Jyväskylä]]: [[Jesajan luterilainen seurakunta]]
* [[Juankoski]]
* [[Jyväskylä]]: [[Jesajan luterilainen seurakunta]]
* [[Kitee]]
* [[Kitee]]
* [[Kuopio]]: [[Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta]]
* [[Kuopio]]: [[Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta]]
Rivi 73: Rivi 74:
[[File:Teppanalan rukoushuone 1.JPG|thumb|Imatran Joosuan seurakunnan käyttämä Teppanalan rukoushuone. Kuva on vuodelta 2011 ennen lähetyshiippakunnan perustamista.]]
[[File:Teppanalan rukoushuone 1.JPG|thumb|Imatran Joosuan seurakunnan käyttämä Teppanalan rukoushuone. Kuva on vuodelta 2011 ennen lähetyshiippakunnan perustamista.]]
* [[Imatra]]: [[Joosuan seurakunta]]
* [[Imatra]]: [[Joosuan seurakunta]]
* [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]
* [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]: Luterilainen Siilas-seurakunta
* [[Kouvola]]: [[Pauluksen seurakunta]]
* [[Kouvola]]: [[Pauluksen seurakunta]]
* [[Lappeenranta]]: [[Joonan luterilainen seurakunta]]
* [[Lappeenranta]]: [[Joonan luterilainen seurakunta]]
Rivi 85: Rivi 86:
* [[Pori]]: [[Sakkeuksen seurakunta]]
* [[Pori]]: [[Sakkeuksen seurakunta]]
* [[Rauma]]: [[Pyhän Marian seurakunta (Rauma)|Pyhän Marian seurakunta]]
* [[Rauma]]: [[Pyhän Marian seurakunta (Rauma)|Pyhän Marian seurakunta]]
*[[Salo]]
* [[Salo]]
* [[Turku]]: [[Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta]]
* [[Turku]]: [[Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta]]
* [[Turku]]: [[Sankt Gabriels församling]] (ruotsinkielinen)
* [[Turku]]: [[Sankt Gabriels församling]] (ruotsinkielinen)
Rivi 102: Rivi 103:
* [[Rovaniemi]]: [[Stefanoksen luterilainen seurakunta]]
* [[Rovaniemi]]: [[Stefanoksen luterilainen seurakunta]]
* [[Sodankylä]]: [[Elian luterilainen seurakunta]]
* [[Sodankylä]]: [[Elian luterilainen seurakunta]]
* [[Utsjoki]]: Joosefin luterilainen seurakunta (suomenkielinen, osa jumalanpalveluksesta [[pohjoissaame]]ksi)
* [[Utsjoki]]
;Uudenmaan rovastikunta
;Uudenmaan rovastikunta
* [[Espoo]]: [[Pyhän Tuomaksen seurakunta]]
* [[Espoo]]: [[Pyhän Tuomaksen seurakunta]]
Rivi 108: Rivi 109:
* [[Hyvinkää]]
* [[Hyvinkää]]
* [[Lohja]]: [[Pyhän Ristin luterilainen seurakunta]]
* [[Lohja]]: [[Pyhän Ristin luterilainen seurakunta]]
* [[Porvoo]]
* [[Vantaa]]: [[Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta]]
* [[Vantaa]]: [[Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta]]



Versio 1. lokakuuta 2019 kello 15.28

Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta
Suuntautuminen protestantismi
Teologia luterilaisuus
Johtaja piispa Risto Soramies
Yhteistyötahoja Kansainvälinen luterilainen neuvosto
Toiminta-alue Suomi
Perustettu 2013
Seurakuntia 33[1]
Jäseniä 1 952 (2017)[2]
Kotisivu Lähetyshiippakunta

Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta, lyhyesti Lähetyshiippakunta, (ruots. Evangelisk-lutherska missionsstiftet i Finland, englanniksi The Evangelical Lutheran Mission Diocese of Finland) on Luther-säätiön ja eräiden muiden hengellisten yhteisöjen perustama itsenäinen luterilainen kirkko. Sen toimintaa ohjaa oma hiippakuntajärjestys ja hallintoasioita toteuttaa hiippakuntaneuvosto. Lähetyshiippakunta ei perustamisasiakirjansa mukaan ole rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, jotta myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat kuulua siihen.[3]

Lähetyshiippakunta on kansainvälisen luterilaisen neuvoston (International Lutheran Council, ILC) jäsen.[4]

Historia

Lähetyshiippakunta perustettiin 16. maaliskuuta 2013. Sen perustivat Suomen Luther-säätiön yhteydessä toimineet 22 seurakuntaa sekä itsenäiset Laitilan Aamoksen seurakunta, Rauman Pyhän Marian seurakunta sekä Sodankylän Elian luterilainen seurakunta.[5] Hiippakunnan piispaksi valittiin rovasti Risto Soramies, joka vihittiin tehtävään 4. toukokuuta 2013. Soramies sai ääniä 63, kun vastaehdokas Sakari Korpinen sai 19 ääntä. Vaaliin osallistuivat seurakuntien edustajat sekä pastorit.[6]

Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Soramiehen pappisvirasta elokuussa 2013 ensin tutkinnan ajaksi[7] ja erotti hänet 9.10.2013 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirasta, perusteena Soramiehen toimiminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolain vastaisesti ryhtyessään Lähetyshiippakunnan piispaksi ja käyttäessään oikeudettomasti piispanviran ulkoisia tunnusmerkkejä ilman kirkkolain suomaa oikeutusta, hiippakuntaa ja virkaa.[8] Oulun hiippakunnan tuomiokapituli erotti Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani Juhana Pohjolan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirasta 5.8.2014,[9] perusteena piispainkokouksen maaliskuussa 2013 laatiman paimenkirjeen ohjeistus, jonka mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon "papin toimiminen lähetyshiippakunnan tehtävissä on ilmeisessä ristiriidassa papilta odotettavan lojaalisuuden ja pappislupauksen kanssa" ja "Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua lähetyshiippakunnan papistoon."[10][11] Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli erotti 8. huhtikuuta 2015 pappisvirasta viisi Lähetyshiippakunnassa palvellutta evankelis-luterilaisen kirkon pastoria. Perusteluna erottamisille oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vastaan toimiminen työskentelemällä toisessa kirkossa, jonka kanssa evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole ekumeenista sopimusta.[12][13]

Lähetyshiippakunta ei kuulu Ruotsissa toimivan Missionsprovinsenin eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisuuteen, vaan se on itsenäinen luterilainen kirkko.[14] Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 1 1952 henkeä, jotka kuuluivat 32 järjestäytyneeseen seurakuntaan. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin muutamilla muillakin paikkakunnilla, joissa ei ollut järjestäytynyttä Lähetyshiippakunnan seurakuntaa.[2]

Lähetyshiippakunnan tiedotuslehti on Pyhäkön Lamppu, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta julkaisi virsi- ja rukouskirjan Luterilaisia virsiä hiippakunnan seurakuntien jumalanpalveluksia varten.[15]

Lokakuussa 2016 Lähetyshiippakunta avasi luterilaisen uskonpuhdistuksen juhlavuoden julkaisemalla luterilainen.net -verkkosivuston, joka on tarkoitettu tunnustuksellisen luterilaisuuden näyteikkunaksi Suomessa.[16]

Piispa

Oppi

Lähetyshiippakunta ilmoittaa noudattavansa sitä uskoa ja oppia, joka perustuu Vanhan ja Uuden testamentin profetaalisiin ja apostolisiin kirjoituksiin ja joka on julkilausuttu luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Lähetyshiippakunnan mukaan sen korkeimpana ohjeena toimii periaate, jonka mukaan "kaikki oppi, käytäntö ja elämä tulee koetella, toteuttaa ja ohjata Jumalan sanan perusteella."[17] Hiippakunnan perustamisasiakirjan mukaan se kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jatkumoon ja "jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut".[18] Samalla Lähetyshiippakunta toimii "täysin itsenäisesti kirkkona"[19].

Lähetyshiippakunta katsoo tehtäväkseen toteuttaa Jumalalta saatua lähetystehtävää tukemalla seurakuntiaan, niiden pastoreita sekä jäseniään oikean uskon levittämisessä, säilymisessä ja uudistumisessa, kristillisen elämän elpymisessä ja vahvistumisessa ja kristillisen rakkaudenpalvelun ja diakonian toteuttamisessa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Lähetyshiippakunta tarjoaa hallinnolliset puitteet, joitten sisällä sen seurakunnat pastoreineen ja vastuunkantajineen toimivat, minkä lisäksi Lähetyshiippakunta johtaa seurakuntien yhteistä sisä- ja ulkolähetystyötä.[20]

Lähetyshiippakunta perustelee tarvetta perustamiselleen sillä, että sen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkon virallinen tunnustus ja oppi ovat muuttuneet monin osin asemaltaan muodolliseksi ja näennäiseksi, samalla kun kirkon rakenteita on alettu käyttää niitä vastaan, jotka haluavat pitäytyä tunnustuksessa. Lähetyshiippakunnan mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätökset eivät enää kaikilta osiltaan pohjaudu Raamatun sanaan, vaan voivat olla sen kanssa jopa ristiriidassa. Lisäksi kirkon ei katsota riittävästi edellyttävän papistoltaan pappislupausten noudattamista.[18]

Tämän vuoksi Lähetyshiippakunta katsoo Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vallitsevan tilanteen, jossa se voi kirkollisen hätätilaoikeuden perusteella rakentaa rinnakkaisen rakenteen turvaamaan kirkollisen jatkuvuuden ja kirkon tuntomerkkien mukaisen elämän. Lähetyshiippakunta ei halua ainakaan toistaiseksi järjestäytyä rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, sillä se haluaa mahdollistaa seurakuntayhteyden sisällään sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pitäytyville jäsenille että muille luterilaiseen tunnustukseen pitäytyville kristityille. Järjestäytymismuotoa voidaan arvioida uudelleen joko siinä tapauksessa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko palaa keskeisissä tunnustus- ja järjestymiskysymyksissä Lähetyshiippakunnan noudattamiin näkemyksiin tai silloin, mikäli näissä kysymyksissä yhteisymmärryksen saavuttaminen todetaan mahdottomaksi.[18]

Organisaatio

Lähetyshiippakunta on sen jäseninä toimivien seurakuntien muodostama itsenäinen luterilainen kirkko. Hiippakuntaa johtaa piispa, jonka valitsevat seurakuntien edustajat ja papisto. Piispan ohella päätöksentekoon osallistuvat hiippakunnan toimielimet. Näiden toimintaa ohjaa hiippakuntakokouksen vahvistama hiippakuntajärjestys. Hiippakuntakokouksen muodostavat seurakuntien pastorit sekä seurakuntalaisten parista valitut edustajat. Hiippakunnan seurakuntien taloudenhoidosta sekä niiden pastorien työnantajavastuusta huolehtivat taustayhteisö, jotka ovat myös Lähetyshiippakunnan tukijäseniä.[21] Näitä taustayhteisöjä ovat Suomen Luther-säätiö ja Vakka-Suomen luterilainen jumalanpalvelusyhdistys.[22][23]

Aiemmin Lähetyshiippakunnan seurakunnat olivat järjestäytyneet kolmeen alueeseen sekä kuuteen piiriin. 17.3.2015 tuli käyttöön uusi rovastikuntajako. Tällöin seurakunnat jakautuivat kolmeen alueeseen ja seitsemään rovastikuntaan. Alueiden esimiehinä toimivat aluerovastit. Jaon tarkoituksena oli jäsentää seurakuntien yhteistyötä toiminnallisesti ja hallinnollisesti. Rovastikunnista tuli alueellisen toiminnan perusyksikköjä. Niistä tehtiin seurakuntamäärältään pieniä, jotta niiden olisi helpompi tarvittaessa kasvaa. Niille ei myöskään nimitetty omia rovasteja, vaan aluerovastit vastaavat useasta rovastikunnasta.[24]

Lähetyshiippakunnan talous perustuu vapaaehtoiseen kannatukseen, eikä se saa taloudellista tukea valtiolta tai Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta. Seurakuntien työn rahoittaminen toteutetaan niiden taustayhteisöjen kautta kolehdein ja vapaaehtoisin maksuin. Hiippakunnalla ei ole omaa taloudenpitoa, vaan sen tukemisesta ja kulujen kattamisesta vastaa Suomen Luther-säätiö.[25]

Seurakunnat

Lähetyshiippakuntaan kuuluu vuoden 2017 lopussa 32 seurakuntaa, jotka on jaettu seitsemään rovastikuntaan ja kolmeen alueeseen. Lisäksi messuja vietetään seitsemällä muulla paikkakunnalla.[2]

Hämeen rovastikunta
Tampereen Johanneksen seurakunnan käyttämä Tampereen Adventtikirkko.
Itäinen rovastikunta
Kaakon rovastikunta
Imatran Joosuan seurakunnan käyttämä Teppanalan rukoushuone. Kuva on vuodelta 2011 ennen lähetyshiippakunnan perustamista.
Lounainen rovastikunta
Pohjanmaan rovastikunta
Pohjoinen rovastikunta
Oulun Timoteuksen seurakunnan käyttämä Oulun adventtikirkko.
Uudenmaan rovastikunta

Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä vuosittain

Vuosi Järjestäytyneet seurakunnat Jäsenmäärä yhteensä
2013[26] 25 1 473
2014[27] 28 1 668
2015[28] 30 1 792
2016[2] 32 1 842
2017[2] 32 1 952
2018[2] 34 2 099

Kansainväliset yhteydet

Lähetyshiippakunnalla on kansainvälistä yhteistyötä useiden eri luterilaisten kirkkojen ja liikkeiden kanssa. Näihin yhteistyötahoihin kuuluvat Lähetyshiippakunnan sisarkirkot Ruotsin Missionsprovinsen ja Norjan Det evangelisk-lutherske stift i Norge.[29] Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta solmi sopimuksen kirkollisesta yhteydestä edellä mainittujen pohjoismaisten luterilaisten hiippakuntien kanssa.[30] Vuonna 2017 kirkko solmi viralliset yhteydet kanadalaiseen Luterilainen kirkko - Kanadaan.[31]

20. tammikuuta 2016 Lähetyshiippakunta neuvotteli yhdessä pohjoismaisten sisarhiippakuntiensa kanssa Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (ILC) johtokunnan kanssa yhteistyömahdollisuuksista. Hiippakunnat päätyivät pyrkimään ILC:n jäseniksi. ILC on tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen kansainvälinen järjestö, jonka jäsenkirkkoihin kuuluu noin 3,5 miljoonaa jäsentä, joista suurin on yhdysvaltalainen Missouri-synodi 2,1 miljoonalla jäsenellään.[32]

Huhtikuussa 2016 Lähetyshiippakunta yhdessä pohjoismaisten sisarhiippakuntien kanssa kävi kirkolliseen yhteyteen tähtäävät oppineuvottelut saksalaisen Itsenäisen evankelisluterilaisen kirkon ja Englannin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.[33][34] Neuvotteluja käydään myös suomalaisen Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton kanssa.[35]

Amerikkalainen Lutheran Heritage Foundation tukee Lähetyshiippakunnan ja Suomen Luther-säätiön tekemää julkaisutyötä. Lähetyshiippakunta tukee Lutherans in Africa -järjestön kautta tehtävää lähetystyötä Afrikassa.[36]

Joulukuussa 2014 Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramies vihki Sambiassa piispaksi Robert Kaumban paikalliseen Afrikan evankelis-luterilaisen kirkon Sambian hiippakuntaan.[37]

Joulukuussa 2016 piispa Soramies vihki Etiopiassa pastoriksi Mohamed Gurhanin palvelemaan vasta perustettua Etiopian luterilaista somalikirkkoa, joka on yksi Lähetyshiippakunnan ulkolähetyskohteista.[38]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon reaktiot

Pian hiippakunnan perustamisen jälkeen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ilmoittivat papeille, etteivät Lähetyshiippakunnassa vihityt papit ole kirkon pappeja eivätkä heidän toimittamansa toimitukset kirkon toimituksia. Samassa kirjeessä piispat totesivat, ettei liikkeen toimintaan tulisi luovuttaa seurakunnan tiloja eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi voi kuulua Lähetyshiippakunnan papistoon.[39] Kirkon tiedotuspäällikköselvennä kertoi, ettei piispojen kirjettä pidä ottaa uhkauksena vaan toiveena ja vetoomuksena pappien omaantuntoon.[40]

Viideltä Lähetyshiippakunnan papilta poistettiin huhtikuussa 2015 pappisoikeudet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli katsoo, että miehet ovat rikkoneet pappislupaustaan. Arkkihiippakunnan näkemyksen mukaan Lähetyshiippakunta muodostaa oman kirkkonsa. Tätä ennen on kolme Lähetyshiippakunnan pappia menettänyt pappisoikeutensa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.[41] Tuomiokapitulin reaktiosta huolimatta papit jatkavat Lähetyshiippakunnan seurakuntien palveluksessa.[42]

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on myös keskusteltu, onko kirkon pappisoikeudet menettäneillä Lähetyshiippakunnan pappeina toimivilla henkilöillä oikeutta kastaa lapsia kirkon jäseniksi.[43]

Katso myös

Lähteet

  1. UKK Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.11.2018.
  2. a b c d e f Tilastot Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.11.2018.
  3. Perustamisasiakirja (pdf) Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 6.4.2013.
  4. Seurakuntalainen - Lähetyshiippakunta jäseneksi tunnustuksellisten luterilaisten kirkkojen yhteistyöelimeen. 27.09.2018
  5. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta perustettu Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 1.11.2016.
  6. Murto, Esko: ”Tie hiippakunnaksi”, Vuosikirja 2013, s. 15–26. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta ja Suomen Luther-säätiö, 2013. ISBN 978-952-5409-49-9.
  7. Luther-säätiön piispa pidätettiin pappisvirasta 8.8.2013. Ylen uutiset.
  8. Risto Soramies erotettiin pappisvirasta 14.10.2013. Valomerkki. Viitattu 29.10.2016.
  9. Juhana Pohjola menettää pappisvirkansa Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2017.
  10. Piispojen kirje papistolle 22.3.2013 arkkihiippakunta.fi. Turun arkkihiippakunta. Viitattu 25.3.2017.
  11. Juhana Pohjola menetti pappisvirkansa Seurakuntalainen. 5.8.2014. Viitattu 25.3.2017.
  12. Pappisoikeudet pois viideltä Lähetyshiippakunnan pastorilta Seurakuntalainen. 8.4.2015. Viitattu 25.3.2017.
  13. Tuomiokapituli riisti kapinallisten Luther-pappien pappisoikeudet Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2017.
  14. Usein kysyttyä Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 29.11.2018.
  15. Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Luettu 11.11.2015.
  16. Uusi luterilainen verkkosivu Luterilainen.net avataan Lähetyshiippakunta. 27.10.2016. Viitattu 25.3.2017.
  17. Tunnustus Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 23.1.2014.
  18. a b c Perustamisasiakirja Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
  19. Kirkoksi kasvava kirkko? Lähetyshiippakunta. 9.2.2015. Viitattu 25.3.2017.
  20. Hiippakunnan perusteet Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
  21. Hiippakunta Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 22.1.2014.
  22. Taustayhteisöt Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.11.2018.
  23. Organisaatio Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 29.11.2018.
  24. Lähetyshiippakunnan rovastikuntajako Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 2.11.2016.
  25. Kannatus Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 23.1.2014.
  26. Tilastot 2013 Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta.
  27. Tilastot 2014 Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta.
  28. Tilastot 2015 Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta.
  29. Yhteydet Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 1.11.2016.
  30. Uutiset Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 11.11.2015.
  31. Hiippakuntakokous 2017 Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 28.3.2018.
  32. Yhdessä kohti ILC:n jäsenyyttä Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 1.11.2016.
  33. Neuvottelut kirkollisesta yhteydestä käyntiin SELK:n ja ELCE:n kanssa Lähetyshiippakunta. 15.4.2016. Viitattu 25.3.2017.
  34. Mathew Block: Nordic Lutheran Dioceses enter fellowship talks with German and English Lutherans International Lutheran Council. 18.5.2016. Viitattu 25.3.2017.
  35. Yhteydet Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 28.3.2018.
  36. Lähetys Lähetyshiippakunta. Viitattu 25.3.2017.
  37. Piispan virkaan asettaminen Sambiassa Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.7.2015.
  38. Pappisvihkimys Addis Abebassa Lähetyshiippakunta. 20.12.2016. Viitattu 25.3.2017.
  39. Hiippakuntiemme papistolle (pdf) 21.3.2013. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat. Viitattu 6.4.2013.
  40. Saara Koho: Piispat vaativat Luther-säätiön papistolta valintoja. Aamulehti, 23.3.2013, s. 8.
  41. Antti Laakso: Tuomiokapituli riisti kapinallisten Luther-pappien pappisoikeudet Ylen uutiset. 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  42. Kapitulin erottamat papit jatkavat Lähetyshiippakunnassa www.lhpk.fi. 8.4.2015. Viitattu 4.6.2015.
  43. Pappisoikeudet menettänyt kastaa lapsia yle.fi. Viitattu 7.7.2016.

Aiheesta muualla