Ero sivun ”Munasolu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Munasolu”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18441221 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 1. lokakuuta 2019 kello 18.35 (UTC)) |
lisäsin tietoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on [[kantasolu]]ja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.<ref>Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1</ref> |
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on [[kantasolu]]ja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.<ref>Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1</ref> |
||
Munasolut ovat usein isoja, koska |
Munasolut ovat usein isoja, koska ne varastoivat lisäravinteita. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 30. syyskuuta 2019 kello 18.21
Munasolu (lat. ovum) on naaraseläinten sukusolu. Se on ihmisen suurimpia soluja. Munasolu syntyy meioosissa. Toisin kuin siittiöiden muodostumisessa, yhdestä kantasolusta tulee vain yksi munasolu ja muut kolme surkastuvat pois. Munasolut kypsyvät munasarjassa ennen ovulaatiota ja poistuvat kuukautisten yhteydessä elimistöstä, ellei siittiö ehdi hedelmöittää sitä. Hedelmöityneestä munasolusta tulee tsygootti.
Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on kantasoluja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.[1]
Munasolut ovat usein isoja, koska ne varastoivat lisäravinteita.
Lähteet
- ↑ Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1