Ero sivun ”Islamilainen taide” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5: Rivi 5:
Islam suhtautuu periaatteessa kielteisesti elävien olentojen kuvaamiseen, joten esittävät kuvat puuttuvat islamilaisesta taiteesta lähes kokonaan.<ref>Palva, 2016,446</ref> Kuvakieltoa ei löydy Koraanista (kulttipatsaitten kieltoa lukuunottamatta), mutta 800-luvulla kirjatuissa perimätietoa välittävissä ''haditheissa'' asia tulee selväksi. Siitä on esimerkkinä al-Bukharin ''hadith'':" ''Abu Talha kertoi Profeetan sanoneen: Enkelit eivät astu taloon, jossa on joko kuva tai koira''." <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/bukhari/59/128|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. Book 59, Hadith 128|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Keskiajalla laadittu ''shafi'i'' -koulukunnan šariakäsikirja Umdat al-Salik toteaa, että kuvakielto on äärimmäisen jyrkkä. Kuvantekijä joutuu helvettiin, jossa häntä kidutetaan jokaisesta tekemästään kuvasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=893, 958|Julkaisija=amana publications}}</ref> Kuvakieltoon suhtauduttiin kuitenkin vapaamielisesti muun muassa Osmanien valtakunnassa, missä tehtiin esittävää miniatyyritaidetta. Myös Muhammedia kuvattiin, mutta yleensä niin, että hänen kasvonsa oli peitetty hunnulla.
Islam suhtautuu periaatteessa kielteisesti elävien olentojen kuvaamiseen, joten esittävät kuvat puuttuvat islamilaisesta taiteesta lähes kokonaan.<ref>Palva, 2016,446</ref> Kuvakieltoa ei löydy Koraanista (kulttipatsaitten kieltoa lukuunottamatta), mutta 800-luvulla kirjatuissa perimätietoa välittävissä ''haditheissa'' asia tulee selväksi. Siitä on esimerkkinä al-Bukharin ''hadith'':" ''Abu Talha kertoi Profeetan sanoneen: Enkelit eivät astu taloon, jossa on joko kuva tai koira''." <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/bukhari/59/128|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Bukhari|julkaisu=Sahih al-Bukhari. Book 59, Hadith 128|ajankohta=|julkaisija=sunnah.com|viitattu=}}</ref> Keskiajalla laadittu ''shafi'i'' -koulukunnan šariakäsikirja Umdat al-Salik toteaa, että kuvakielto on äärimmäisen jyrkkä. Kuvantekijä joutuu helvettiin, jossa häntä kidutetaan jokaisesta tekemästään kuvasta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ahmad ibn Naqib al-Misri|Nimeke=Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik)|Vuosi=2017|Sivu=893, 958|Julkaisija=amana publications}}</ref> Kuvakieltoon suhtauduttiin kuitenkin vapaamielisesti muun muassa Osmanien valtakunnassa, missä tehtiin esittävää miniatyyritaidetta. Myös Muhammedia kuvattiin, mutta yleensä niin, että hänen kasvonsa oli peitetty hunnulla.


Erityisesti [[Arabimaailma|arabimaailmassa]] kuvakielto on ehdoton ja kuvantekijä syyllistyy kuvainpalvontaan eli [[Idolatria|idolatriaan]], mikä rikkoo vain Jumalalle kuuluvaa kunniaa. Niinpä islamilaisessa taiteessa turvaudutaan muihin keinoihin kuten [[Kalligrafia|kalligrafiaan]], geometrisiiin muotoihin ja [[Arabeski (taide)|arabeske]]<nowiki/>ihin, jotka ovat usein [[Abstrakti taide|abstrakteja]], eivätkä [[Esittävä taide|esittäviä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John L. Esposito | Nimeke = The future of Islam | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 42 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://books.google.fi/books?id=-UxRoBmUnsYC&pg=PA42&dq=islam+depiction+of+the+human+form+is+idolatry&hl=fr&sa=X&ei=F6rsToKkBNP04QSbzOySCQ&redir_esc=y#v=onepage&q=islam%20depiction%20of%20the%20human%20form%20is%20idolatry&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.5.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Erityisesti [[Arabimaailma|arabimaailmassa]] kuvakielto on ehdoton ja kuvantekijä syyllistyy kuvainpalvontaan eli [[Idolatria|idolatriaan]], mikä rikkoo vain Jumalalle kuuluvaa kunniaa. Niinpä islamilaisessa taiteessa turvaudutaan muihin keinoihin. Huomattavin piirre on runsas [[Ornamentti|ornamentiikan]] käyttö.
kuten [[Kalligrafia|kalligrafiaan]], geometrisiiin muotoihin ja [[Arabeski (taide)|arabeske]]<nowiki/>ihin, jotka ovat usein [[Abstrakti taide|abstrakteja]], eivätkä [[Esittävä taide|esittäviä]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = John L. Esposito | Nimeke = The future of Islam | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 42 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oxford University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = https://books.google.fi/books?id=-UxRoBmUnsYC&pg=PA42&dq=islam+depiction+of+the+human+form+is+idolatry&hl=fr&sa=X&ei=F6rsToKkBNP04QSbzOySCQ&redir_esc=y#v=onepage&q=islam%20depiction%20of%20the%20human%20form%20is%20idolatry&f=false | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.5.2018 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Islamilaisen [[Kuvataide|kuvataiteen]] lähtökohta on [[ympyrä]], joka symboloi [[Jumala (islam)|Jumala]]a. Se on usein mukana kuvioiden [[Abstrakti|abstraktina]] perustana. Ympyrä jaetaan kuuteen tai kahdeksaan osaan, ja niin saadaan [[tähtikuvio]]. Geometrisista peruskuvioista [[kolmio]]sta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.<ref name="nba">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Nimeke = Minareetin kutsu| Julkaisija = Museovirasto| Arkisto = https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Arkistoitu = 11.12.2017| Viitattu = }}</ref> [https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1 Museovirasto (archive.org)]<nowiki></ref></nowiki> [[Tiedosto:Khamseh Nizami 001.jpg|thumb|''[[Nizami]]'', persialainen, 1539–1943.]]
Islamilaisen [[Kuvataide|kuvataiteen]] suosima aihe on [[ympyrä]], joka symboloi [[Jumala (islam)|Jumala]]a. Se on usein mukana kuvioiden [[Abstrakti|abstraktina]] perustana. Ympyrä jaetaan kuuteen tai kahdeksaan osaan, ja niin saadaan [[tähtikuvio]]. Geometrisista peruskuvioista [[kolmio]]sta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.<ref name="nba">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Nimeke = Minareetin kutsu| Julkaisija = Museovirasto| Arkisto = https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1| Arkistoitu = 11.12.2017| Viitattu = }}</ref> [https://web.archive.org/web/20171211002931/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kulttuurien-museo/opetus/islam-1 Museovirasto (archive.org)]<nowiki></ref></nowiki> [[Tiedosto:Khamseh Nizami 001.jpg|thumb|''[[Nizami]]'', persialainen, 1539–1943.]]
Huomattavin piirre on runsas [[Ornamentti|ornamentiikan]] käyttö. Koristeaiheista tärkeimpiä on [[Arabeski (taide)|arabeski]], joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisista muodoista sommiteltu ornamentti.<ref name="nba"/> Siihen lisätään usein vielä [[Liljat|liljoja]], [[Ruusut|ruusuja]] tai tyyliteltyjä [[Ruusuke|ruusukkeita]], [[granaattiomena|granaattiomenoiden]] kuvia, [[pinja]]n käpyjä tai muita kasviaiheita. Islamin kuvataide tulee näkyvästi esiin uskonnollisessa arkkitehtuurissa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330"/> Mosaiikit ovat yleinen koristelutekniikka.
Koristeaiheista tärkeimpiä on [[Arabeski (taide)|arabeski]], joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisista muodoista sommiteltu ornamentti.<ref name="nba"/> Siihen lisätään usein vielä [[Liljat|liljoja]], [[Ruusut|ruusuja]] tai tyyliteltyjä [[Ruusuke|ruusukkeita]], [[granaattiomena|granaattiomenoiden]] kuvia, [[pinja]]n käpyjä tai muita kasviaiheita.
Islamilainen koristeaiheiden käyttö tulee näkyvästi esiin varsinkin uskonnollisessa arkkitehtuurissa.<ref name="Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330" />
Mosaiikit ovat yleinen koristelutekniikka.


=== Islamilainen arkkitehtuuri ===
=== Islamilainen arkkitehtuuri ===

Versio 28. syyskuuta 2019 kello 22.34

Islamilainen taide on islamilaisen kulttuurialueen taidetta, joka on saanut vaikutteita muslimien historiallisesta kulttuuriyhteydestä ja islamin muovaamasta taidekäsityksestä.[1] Islamin kulttuuripiiriin kuuluvat Etu-Aasia, Pohjois-Afrikka, Somalia, Pakistan, Indonesia, osia Balkanista sekä entisen Neuvostoliiton alueet Keski-Aasiassa. Koska islamilaisen maailman taide on aina ollut voimakkaasti sidoksissa uskontoon, se on ilmaisultaan monin osin yhtenäistä koko islamilaisessa maailmassa.[2]

Islamin kuvataiteen erityispiirteitä

Islam suhtautuu periaatteessa kielteisesti elävien olentojen kuvaamiseen, joten esittävät kuvat puuttuvat islamilaisesta taiteesta lähes kokonaan.[3] Kuvakieltoa ei löydy Koraanista (kulttipatsaitten kieltoa lukuunottamatta), mutta 800-luvulla kirjatuissa perimätietoa välittävissä haditheissa asia tulee selväksi. Siitä on esimerkkinä al-Bukharin hadith:" Abu Talha kertoi Profeetan sanoneen: Enkelit eivät astu taloon, jossa on joko kuva tai koira." [4] Keskiajalla laadittu shafi'i -koulukunnan šariakäsikirja Umdat al-Salik toteaa, että kuvakielto on äärimmäisen jyrkkä. Kuvantekijä joutuu helvettiin, jossa häntä kidutetaan jokaisesta tekemästään kuvasta.[5] Kuvakieltoon suhtauduttiin kuitenkin vapaamielisesti muun muassa Osmanien valtakunnassa, missä tehtiin esittävää miniatyyritaidetta. Myös Muhammedia kuvattiin, mutta yleensä niin, että hänen kasvonsa oli peitetty hunnulla.

Erityisesti arabimaailmassa kuvakielto on ehdoton ja kuvantekijä syyllistyy kuvainpalvontaan eli idolatriaan, mikä rikkoo vain Jumalalle kuuluvaa kunniaa. Niinpä islamilaisessa taiteessa turvaudutaan muihin keinoihin. Huomattavin piirre on runsas ornamentiikan käyttö.


kuten kalligrafiaan, geometrisiiin muotoihin ja arabeskeihin, jotka ovat usein abstrakteja, eivätkä esittäviä.[6]

Islamilaisen kuvataiteen suosima aihe on ympyrä, joka symboloi Jumalaa. Se on usein mukana kuvioiden abstraktina perustana. Ympyrä jaetaan kuuteen tai kahdeksaan osaan, ja niin saadaan tähtikuvio. Geometrisista peruskuvioista kolmiosta ja ympyrästä saadaan viivoja jatkamalla ja väriä lisäämällä toistuvia muotoja.[7] Museovirasto (archive.org)</ref>

Nizami, persialainen, 1539–1943.

Koristeaiheista tärkeimpiä on arabeski, joka on tyylitellyistä kasvikuvioista ja geometrisista muodoista sommiteltu ornamentti.[7] Siihen lisätään usein vielä liljoja, ruusuja tai tyyliteltyjä ruusukkeita, granaattiomenoiden kuvia, pinjan käpyjä tai muita kasviaiheita.

Islamilainen koristeaiheiden käyttö tulee näkyvästi esiin varsinkin uskonnollisessa arkkitehtuurissa.[2]

Mosaiikit ovat yleinen koristelutekniikka.

Islamilainen arkkitehtuuri

Taj Mahal.

Islamilaisen arkkitehtuurin ensimmäinen kukoistuskausi, Umaijadien aika (661–750) synnytti islamilaisen arkkitehtuurin tärkeimmän rakennustyypin, moskeijan, jonka yläpuolelle kohoaa kapea ja korkea torni, minareetti.[2]

Abbasidien aikana (750–1258) moskeijat säilyivät miltei samanlaisina.[2]

Mamelukkien ajan (1258–1517) moskeijat muuttuivat korostetun sirorakenteisiksi ja koristeellisiksi. Tältä ajalta on esimerkiksi sulttaani Hasanin mausoleumi Kairossa.[2]

Vuodesta 1300 lähtien osmaanien aikana Konstantinopolin valloituksen jälkeen vuonna 1453 alkoi kehittyä uusi kupolin hallitsema moskeijamuoto, jonka esikuvana oli Hagia Sofia -kirkko.[2]

Intiassa ja Afganistanissa paikallinen perinne muokkasi islamilaista taidetta. Molemmissa maissa rakennustaide oli hyvin loisteliasta ja kasviaiheisia ornamentteja käytettiin runsaasti rakennusten koristelemiseen.[8]

Intiassa Delhissä ja Lahoressa loistelias ja kallisarvoisten materiaalien käyttö oli ominaista mogulityylisille rakennuksille kuten esimerkiksi Agran Taj Mahal.[8]

Rakennustaiteessa vallitsee yleensä jokin koristelutapa. Se voi olla mosaiikki, esimerkiksi Damaskoksen Umaijadimoskeijan mosaiikki tai stukko, kuten Kairon Ibn Tulun -moskeijassa. Stukkokuvioissa käytetään muun muassa kipsiä, kalkkia ja hiekkaa, josta kuviot muotoillaan. Myös puuhun ja kiveen voidaan kaivertaa stukkoreliefejä. Koristelutapa voi myös olla värillinen kivi ja kaakeli kuten Tunisian Kairouanin Uqba-moskeijassa.[7]

Mosaiikkia.

Tekstiilit ja matot

Maton kuviointia.

Koska moskeijoiden lattiat on peitetty rukousmatoilla, tuli matonkudonta tärkeäksi myös elinkeinona. Rukousmatoilla on moskeijoissa myös suuri uskonnolinen merkitys.[7]

Katso myös: Itämainen matto

Kirjamaalaus, miniatyyrit ja kalligrafia

Sivu noin vuodelta 1425 peräisin olevasta Majma' al-tawarikhista.

Persia oli myös islamilaisen kirjamaalauksen kärkimaita. Tämä islamin taiteen muoto saavutti huippunsa 1300–1400-luvulla.[2]. Intiassa islamilainen miniatyyrimaalaus kukoisti hindulaisen miniatyyrimaalauksen ohella 1500–1700-luvuilla. Muotokuvilla oli huomattava osuus.[8]

Ornamentiikan muodoista arabialainen kalligrafia on islamilaisin. Tyypillisiä ovat myös kalligrammit, kuvan muotoon tehdyt kirjoitukset.[7]

Kuvasymbolit

Joskus kuva-aihe on helppo tunnistaa. Se voi olla Fatiman käsi, profeetta Muhammedin tyttären pystyssä oleva käsi, joka suojaa pahalta, Kaaba, Islamin keskus, Medinan moskeija eli Muhammedin hautapaikka, myyttinen ratsu Buraq, jolla Muhammedin kerrotaan lentäneen taivaaseen, tai vaikkapa profeetan sandaali, jonka uskotaan parantavan. Viiniköynnös on myös hyvin yleinen kuvio, sekä palmu tai lehtikiehkura, jotka kaikki ovat elämän symboleja. Kruunu, jalokivi ja maljakko ovat vallan merkkejä. Turkoosi väri samoin kuin kukko suojaa pahalta, samoin silmä, käsi tai viisi pistettä.[7]

Kaakelit

Turkin Anatoliassa kehitettiin tiilimosaiikkitekniikka 1200-luvulla, mistä se levisi muun muassa Iraniin. Lasitettu tiili on islamin taiteessa ollut käytössä rakennusten koristelussa abbasididynastian ajoista saakka (750–1258). Iranissa tiilikoristelu on kehittynyt hyvin hienoksi tekniikaksi.[7]

Islamilainen kirjallisuus

Maxfield Parrishin kuvitusta Ali Babaan, Cassim luolassa, 1909.


Islamin kulttuurialueen tärkein kirja on Koraani.

Tuhat ja yksi yötä, Tuhannen ja yhden yön tarinat on tunnetuimpia arabialaisia kertomuksia, jonka persiasta arabiaksi käännetty versio 900-luvulta on nimeltään Hezär afsäneh, Tuhat kertomusta.

Persian kirjallisuuden tunnetuimpia runoilijoita on Omar Khaijam.

Islamin taiteen vaikutus

Islamin taide on vaikuttanut voimakkaasti varsinkin Espanjan rakennustaiteeseen. Maurilaisen tyylin huippusaavutuksia ovat Córdoban ja Sevillan moskeijat sekä Granadan Alhambra.[8]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. Heikki Palva: Taiteet ja arkkitehtuuri. Teoksessa: Heikki Palva ja Irmeli Perho (toim.) Islamilainen kulttuuri, s. 415. Otava, 2016.
  2. a b c d e f g Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1330
  3. Palva, 2016,446
  4. al-Bukhari: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips Sahih al-Bukhari. Book 59, Hadith 128. sunnah.com.
  5. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 893, 958. amana publications, 2017.
  6. John L. Esposito: The future of Islam, s. 42. Oxford University Press, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.5.2018). (englanniksi)
  7. a b c d e f g Minareetin kutsu Museovirasto. Arkistoitu 11.12.2017.
  8. a b c d Otavan Iso Fokus, Osa 3, s. 1336