Ero sivun ”Epidemia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Epidemioita ehkäistään esimerkiksi [[rokotus|rokotuksin]], käsienpesukampanjoin sekä kampanjoilla [[sukupuolitauti]]en ehkäisemiseksi. |
Epidemioita ehkäistään esimerkiksi [[rokotus|rokotuksin]], käsienpesukampanjoin sekä kampanjoilla [[sukupuolitauti]]en ehkäisemiseksi. |
||
Myös muita kuin tartuntatauteja esimerkiksi itsemurhia, sanotaan esiintyvän epidemioina. |
Myös muita kuin tartuntatauteja esimerkiksi itsemurhia,skrrt sanotaan esiintyvän epidemioina. |
||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Versio 24. syyskuuta 2019 kello 14.15
Epidemia on tartuntasairaus, joka esiintyy poikkeuksellisen suurella osalla jonkin tietyn alueen väestöstä.[1] Epidemiaksi kutsutaan myös muualta tullutta kulkutautia tai taudin merkittävää leviämistä.[2]
Epidemia voi levitä esimerkiksi pisaratartuntana tai juomaveden välityksellä. Epideemisesti esiintyviä tauteja ovat esimerkiksi influenssa, kolera, rutto ja tuhkarokko. Epidemia rajoittuu tiettyyn maahan tai maanosaan. Epidemioiksi nimitetään myös joitain sellaisia tapauksia, joissa on kyse vain muutamasta tartunnan saaneesta, kuten esimerkiksi armeijassa leviävä aivokalvontulehdus tai lastentarhassa leviävä vatsatauti.
Erityisen suurta ihmisjoukkoa tai suurta maantieteellistä aluetta koettelevaa epidemiaa kutsutaan pandemiaksi.[1]
Epidemioita ehkäistään esimerkiksi rokotuksin, käsienpesukampanjoin sekä kampanjoilla sukupuolitautien ehkäisemiseksi.
Myös muita kuin tartuntatauteja esimerkiksi itsemurhia,skrrt sanotaan esiintyvän epidemioina.
Historiaa
Paleoliittisella kivikaudella kulkutaudit olivat melko harvinaisia, sillä ihmisiäkin oli vähän ja harvassa. Väkiluvun kasvaessa kulkutaudit yleistyivät voimakkaasti. Uusi kulkutauti pyyhkäisi aaltona maan yli aina, kun edellisestä epidemiasta oli kulunut riittävän kauan, ja se saattoi viedä lapsista kolmanneksen. Vielä 1900-luvun alun molemmin puolin koleraepidemiat ja 1900-luvun alussa espanjantauti ja "historian suurin tappaja" isorokko herättivät suurta kauhua. 1900-luvun aikana kulkutaudit saatiin hallintaan, ja nykyisin länsimaisen ihmisen riski kuolla kulkutauteihin on pienintä kivikauden jälkeen.[3]
Suomen historiassa tautien aiheuttamat väestökatastrofit ovat liittyneet nälänhätiin, sillä heikkokuntoiset ovat olleet kulkutaudeille helppoa riistaa. Esimerkiksi 1690-luvun suurten kuolonvuosien aikana 30-40 % suomalaisista menehtyi, ja 1860-luvun nälkävuosina alle kahden miljoonan väestöstä kuoli yli satatuhatta.[3]