Ero sivun ”Behmin koulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
10 638 muokkausta
p clean up, typos fixed: painoit → painot, ttin → ttiin using AWB
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 20: Rivi 20:
Lukuisat Behmin koulun oppilaat nousivat myöhemmin merkittävään asemaan sekä Suomessa että Venäjällä. Heidän joukossaan oli erityisesti liikemiehiä ja talouselämän vaikuttajia, kuten teollisuusmies [[Arthur Sommer]],<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id=185|nimi=Arthur Sommer|tekijä=Rasila, Viljo|vapaa=maksullinen|ajankohta=5.9.2009}} Viitattu 8.6.2016.</ref> kauppaneuvos ja valtiopäivämies [[Albert Oskar Snellman]],<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id=147|nimi=Albert Oskar Snellman|tekijä=Karonen, Petri|vapaa=maksullinen|ajankohta=5.9.2009}} Viitattu 8.6.2016.</ref> vuorineuvos [[Johan Albert Edvard von Julin]],<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kuolleita | Julkaisu = Karjala | Ajankohta = 9.6.1906 | Numero = 129 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655867#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> pääjohtaja [[Wilhelm Hackman]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kauppaneuvos Wilhelm Hackman täyttää tänään 60 wuotta | Julkaisu = Wiipurin Sanomat. Supistus | Ajankohta = 5.7.1902 | Numero = 54 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/806175#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> sekä useita Viipurin saksalaisten kauppiassukujen jäseniä. Koulua käyneiden kuuluisien venäläisten joukossa olivat muun muassa valtioneuvos [[Petr Shtshukin]]<ref name=novosjolova/> sekä [[Moskova]]sta asti saapunut [[Alexander Roediger]], joka myöhemmin toimi Venäjän sotaministerinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://libbabr.com/?book=2364 | Nimeke = История моей жизни | Tekijä = Roediger, Alexander | Julkaisija = Бабротека | Ajankohta = | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref>
Lukuisat Behmin koulun oppilaat nousivat myöhemmin merkittävään asemaan sekä Suomessa että Venäjällä. Heidän joukossaan oli erityisesti liikemiehiä ja talouselämän vaikuttajia, kuten teollisuusmies [[Arthur Sommer]],<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id=185|nimi=Arthur Sommer|tekijä=Rasila, Viljo|vapaa=maksullinen|ajankohta=5.9.2009}} Viitattu 8.6.2016.</ref> kauppaneuvos ja valtiopäivämies [[Albert Oskar Snellman]],<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|id=147|nimi=Albert Oskar Snellman|tekijä=Karonen, Petri|vapaa=maksullinen|ajankohta=5.9.2009}} Viitattu 8.6.2016.</ref> vuorineuvos [[Johan Albert Edvard von Julin]],<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kuolleita | Julkaisu = Karjala | Ajankohta = 9.6.1906 | Numero = 129 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655867#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> pääjohtaja [[Wilhelm Hackman]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kauppaneuvos Wilhelm Hackman täyttää tänään 60 wuotta | Julkaisu = Wiipurin Sanomat. Supistus | Ajankohta = 5.7.1902 | Numero = 54 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/806175#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> sekä useita Viipurin saksalaisten kauppiassukujen jäseniä. Koulua käyneiden kuuluisien venäläisten joukossa olivat muun muassa valtioneuvos [[Petr Shtshukin]]<ref name=novosjolova/> sekä [[Moskova]]sta asti saapunut [[Alexander Roediger]], joka myöhemmin toimi Venäjän sotaministerinä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://libbabr.com/?book=2364 | Nimeke = История моей жизни | Tekijä = Roediger, Alexander | Julkaisija = Бабротека | Ajankohta = | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref>


Behmin koulu tunnettiin myös laadukkaasta piirustusopetuksesta, jota antoi baltiansaksalainen taidemaalari [[Theodor Albert Sprengel]]. Hänen opissaan oli muun muassa kuvanveistäjä [[Johannes Takanen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://johannestakanenseura.fi/data/documents/Takasen-lyhyt-elamakerta.pdf | Nimeke = Takasen lyhyt elämäkerta | Tekijä = Liukkonen, Jarkko | Julkaisija = Johannes Takanen Seura | Ajankohta = 2009 | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref> Muita merkittäviä opettajia olivat musiikinopettajat [[Heinrich Wächter]] ja [[Richard Faltin]]<ref name=pajamo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pamaus.fi/pdf/Reijo_Pajamon_esitelma_171008.pdf | Nimeke = Viipuri musiikkikaupunkina | Tekijä = Pajamo, Reijo | Julkaisija = Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry | Ajankohta = 17.10.2008 | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref> sekä kieltenopettajana toiminut filologi [[Arvid Fritiof Nordqvist]].<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|id=16416|nimi=Arvid Fritiof Nordqvist }} Viitattu 8.6.2016.</ref> Koulun rehtoreita ja tarkastajia olivat muun muassa oppikirjojen tekijänä tunnettu [[Alexander Edvard Modeen]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Muistosanoja vainajasta | Julkaisu = Päivälehti | Ajankohta = 4.4.1899 | Numero = 87 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/559315#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> ja [[Carl Wilhelm Ahrenberg]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hiippakuntain-sanomia | Julkaisu = Tähti | Ajankohta = 24.6.1864 | Numero = 25 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/456312#?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>
Behmin koulu tunnettiin myös laadukkaasta piirustusopetuksesta, jota antoi baltiansaksalainen taidemaalari [[Theodor Albert Sprengel]]. Hänen opissaan oli muun muassa kuvanveistäjä [[Johannes Takanen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://johannestakanenseura.fi/data/documents/Takasen-lyhyt-elamakerta.pdf | Nimeke = Takasen lyhyt elämäkerta | Tekijä = Liukkonen, Jarkko | Julkaisija = Johannes Takanen Seura | Ajankohta = 2009 | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref> Muita merkittäviä opettajia olivat musiikinopettajat [[Heinrich Wächter]] ja [[Richard Faltin vanhempi|Richard Faltin]]<ref name=pajamo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pamaus.fi/pdf/Reijo_Pajamon_esitelma_171008.pdf | Nimeke = Viipuri musiikkikaupunkina | Tekijä = Pajamo, Reijo | Julkaisija = Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry | Ajankohta = 17.10.2008 | Viitattu = 8.6.2016 }}</ref> sekä kieltenopettajana toiminut filologi [[Arvid Fritiof Nordqvist]].<ref>{{Ylioppilasmatrikkeli|id=16416|nimi=Arvid Fritiof Nordqvist }} Viitattu 8.6.2016.</ref> Koulun rehtoreita ja tarkastajia olivat muun muassa oppikirjojen tekijänä tunnettu [[Alexander Edvard Modeen]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Muistosanoja vainajasta | Julkaisu = Päivälehti | Ajankohta = 4.4.1899 | Numero = 87 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/559315#?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref> ja [[Carl Wilhelm Ahrenberg]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hiippakuntain-sanomia | Julkaisu = Tähti | Ajankohta = 24.6.1864 | Numero = 25 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/456312#?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 9.6.2016}}</ref>


== Muuta ==
== Muuta ==

Versio 19. syyskuuta 2019 kello 23.42

Behmin koulu 1860-luvun piirroksessa taustallaan Papulanvuori.

Behmin koulu (saks. Behmschen Privat-Lehranstalt zu Wiborg) oli vuosina 1853–1881 Viipurissa toiminut saksankielinen poikien sisäoppilaitos, jonka perusti teologi Karl Gottlieb Behm. Papulan kaupunginosassa sijainneesta kosmopoliittisesta koulusta tuli nopeasti Viipurin arvostetuin oppilaitos, jonne saapui opiskelijoita Suomen suuriruhtinaskunnan ohella myös Venäjältä ja Baltiasta.

Historia

Karl Gottlieb Behm (1823–1857).

Koulun perusti Pietarista Viipuriin muuttanut saksalaistaustainen teologi Karl Gottlieb Behm. Kaupungissa oli aikaisemmin 1840-luvulta saakka toiminut Peter Wilhelm Nokelinin sisäoppilaitos, joka kuitenkin suljettiin 1852. Behmin seuraavana vuonna perustama uusi koulu oli aluksi tarkoitettu lähinnä Viipurin saksankieliselle väestölle, mutta siitä tuli nopeasti suosittu myös suomen-, ruotsin- ja venäjänkielisten keskuudessa. Hyvän maineen saavuttaneeseen kouluun saavuttiin pian opiskelemaan myös muualta Suomesta sekä pietarin- ja baltiansaksalaisten keskuudesta.[1][2]

Behm käytti oman koulunsa mallina Viron Kaserahussa ja Võrussa toimineita yleisiä kouluja.[3] Se sai myös pientä valtionavustusta, jota ei ennen 1870-lukua myönnetty kuin muutamalle yksityiselle oppilaitokselle.[4] Behmin koulussa pystyi suorittamaan klassis- tai reaalipainotteisen oppimäärän. Koulusta valmistuneet omasivat saksan lisäksi hyvät taidot myös venäjän kielessä, koska sen opiskeluun kiinnitettiin paljon enemmän huomiota, kuin yleisissä suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa.[1] Myöhemmin opetuksen painopiste siirtyi yleisten humanististen aineiden sijasta kauppasivistykseen, minkä vuoksi koulusta tuli erityisen suosittu kauppias- ja liikemiesperheiden poikien keskuudessa.[5]

Carl Gottlieb Behm kuoli jo kolme vuotta koulun perustamisen jälkeen, mutta hän onnistui luomaan sille niin vankan maineen, että oppilaitosta kutsuttiin toimintansa loppuun saakka Behmin nimellä.[1] Hänen kuolemansa aikaan koulussa oli noin 80 oppilasta, joista kymmenkunta oli suomalaisia ja loput Pietarista.[6] Myös myöhemmin oppilasmäärä pysyi samoissa lukumäärissä, esimerkiksi lukuvuonna 1862–1863 koulussa oli 85 oppilasta.[7]

Behmin kuoleman jälkeen koulun johtajaksi tuli aluksi opettajiston vanhin Ernst Ziemssen (1823–1901[8]), joka oli Behmin opiskelutovereita,[9] sekä hänen jälkeensä tehtävää koulun lopettamiseen saakka hoitanut saksalainen matemaatiikanopettaja Ferdinand Friedrich Zeidler.[10] Vuonna 1878 Behmin koulu muutettiin lyseoksi,[11][12] mutta lakkautettiin jo 1881, kun se ei enää pystynyt kilpailemaan 1870-luvun koulu-uudistusten jälkeen perustettujen uusien koulujen kanssa.[1] Seuraavana lukuvuonna Behmin koulun toimintaa jatkoi kaupungin venäläisten kauppiaiden aloitteesta perustettu kuusiluokkainen venäjänkielinen reaalikoulu.[5]

Koulurakennus

Karl Gottlieb Behm perusti koulunsa kilometrin päässä Viipurin keskustasta sijainneen Papulan kartanon eli Marienhoffin maille.[13] Lääninrakennuskonttorin konduktöörin Anders Sandellin suunnittelema uusi koulurakennus valmistui vuonna 1856. Suuressa puurakennuksessa oli opetusluokkien ja opettajien työhuoneiden lisäksi musiikki- ja liikuntasalit, kirjasto, oleskelutila, keittiö, leipomo, ruokala, sairastupa ja sauna. Lisäksi rakennuksessa oli asuintiloja koulun palvelushenkilökunnalle. Rakennukseen kuului myös korkea kuusikulmainen torni. Pihamaalla oli erilaisia talousrakennuksia sekä ryytimaa ja puutarha koulun keittiön tarpeisiin.[1][2]

Uuden koulun siipirakennus tuhoutui elokuussa 1857 raivonneessa tulipalossa, jolloin opettajana toiminut säveltäjä Richard Faltin menetti lähes koko omaisuutensa. Mukana oli useita arvokkaita instrumentteja sekä hänen omia sävellyksiään.[9] Koulun sulkemisen jälkeen rakennus oli Ferdinand Zeidlerin lesken omistuksessa, kunnes senaatti osti sen vuonna 1897 Viipurin pataljoonan kasarmialueen laajentamista varten.[14] Koulurakennus oli jonkin aikaa pataljoonan esikunnan käytössä, mutta nykyään sitä ei enää ole.[13]

Oppilaita ja opettajia

Lukuisat Behmin koulun oppilaat nousivat myöhemmin merkittävään asemaan sekä Suomessa että Venäjällä. Heidän joukossaan oli erityisesti liikemiehiä ja talouselämän vaikuttajia, kuten teollisuusmies Arthur Sommer,[15] kauppaneuvos ja valtiopäivämies Albert Oskar Snellman,[16] vuorineuvos Johan Albert Edvard von Julin,[17] pääjohtaja Wilhelm Hackman[18] sekä useita Viipurin saksalaisten kauppiassukujen jäseniä. Koulua käyneiden kuuluisien venäläisten joukossa olivat muun muassa valtioneuvos Petr Shtshukin[1] sekä Moskovasta asti saapunut Alexander Roediger, joka myöhemmin toimi Venäjän sotaministerinä.[19]

Behmin koulu tunnettiin myös laadukkaasta piirustusopetuksesta, jota antoi baltiansaksalainen taidemaalari Theodor Albert Sprengel. Hänen opissaan oli muun muassa kuvanveistäjä Johannes Takanen.[20] Muita merkittäviä opettajia olivat musiikinopettajat Heinrich Wächter ja Richard Faltin[21] sekä kieltenopettajana toiminut filologi Arvid Fritiof Nordqvist.[22] Koulun rehtoreita ja tarkastajia olivat muun muassa oppikirjojen tekijänä tunnettu Alexander Edvard Modeen[23] ja Carl Wilhelm Ahrenberg.[24]

Muuta

Behmin kouluun opettajaksi saapunut Ferdinand Zeidler toi vuonna 1859 mukanaan Pohjois-Saksasta ruusulajikkeen, jota hän alkoi puolisonsa kanssa kasvattamaan koulun puutarhassa. Nykyään se tunnetaan nimellä Papulanruusu.[25]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Novosjolova, Zinaida: CARL GOTTLIEB BEHM, TUNNETTU KOULUMIES 8.8.2008. Viipurin kaupunki. Viitattu 8.6.2016.
  2. ↑ a b Зинаида Новоселова. Карл Готлиб Бем Zelenogorskin kunta. Viitattu 8.6.2016.
  3. ↑ Schweitzer, Robert: Die Wiborger Deutschen, s. 64–65. Helsinki: Saksalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1993. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Salminen, Jari: Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys – Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920, s. 75. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2002. ISBN 952-10045-0-9. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ a b Wiipurin wenäläisestä reaalikoulusta. Wiipurin Sanomat, 29.12.1893, nro 302, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  6. ↑ Wiborg. Dödsfall. Wiborg, 3.7.1857, nro 51, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  7. ↑ Maaseuduilta. Hiippakunnan sanomia. Suomen Julkisia Sanomia, 22.2.1864, nro 15, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  8. ↑ Ernst Friedrich Wilhelm ZIEMSSEN 19.3.2016. Verein für Computergenealogie. Viitattu 10.6.2016.
  9. ↑ a b Siltanen, Riikka: Richard Faltinin (1835 – 1918) elämä - ja katsaus yksinlauluihin, s. 10. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2010. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ Prussian-Russian Zeidlers Pietarin Karl May -koulu. Viitattu 10.6.2016.
  11. ↑ Kirje Helsingistä. Ilmarinen, 1.3.1879, nro 17, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  12. ↑ Lyseo Wiipurissa. Suomalainen Wirallinen Lehti, 25.2.1879, nro 24, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  13. ↑ a b Papulan kaupunginosa 30.11.2006. VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 8.6.2016.
  14. ↑ Uutisia Helsingistä. Uusi Suometar, 12.11.1897, nro 282, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  15. ↑ Rasila, Viljo: Arthur Sommer. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.6.2016.
  16. ↑ Karonen, Petri: Albert Oskar Snellman. Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.6.2016.
  17. ↑ Kuolleita. Karjala, 9.6.1906, nro 129, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  18. ↑ Kauppaneuvos Wilhelm Hackman täyttää tänään 60 wuotta. Wiipurin Sanomat. Supistus, 5.7.1902, nro 54, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  19. ↑ Roediger, Alexander: История моей жизни Бабротека. Viitattu 8.6.2016.
  20. ↑ Liukkonen, Jarkko: Takasen lyhyt elämäkerta 2009. Johannes Takanen Seura. Viitattu 8.6.2016.
  21. ↑ Pajamo, Reijo: Viipuri musiikkikaupunkina 17.10.2008. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry. Viitattu 8.6.2016.
  22. ↑ Kotivuori, Yrjö: Arvid Fritiof Nordqvist. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 8.6.2016.
  23. ↑ Muistosanoja vainajasta. Päivälehti, 4.4.1899, nro 87, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  24. ↑ Hiippakuntain-sanomia. Tähti, 24.6.1864, nro 25, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.6.2016.
  25. ↑ Hartikainen, Merja: Wendlan puutarha kasviesittelyt ja kartat: Kartano- ja geenivarakasvit 15.5.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Viitattu 8.6.2016.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Behmin_koulu&oldid=18421860”