Ero sivun ”Kaatuneitten muistopäivä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kaatuneiden muistopäivä''' on kaikissa [[Suomi|Suomen]] aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa [[sota|sodissa]] tai muissa [[taistelu]]luonteisissa toimissa, [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaamistehtävissä]] kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten [[teloitus|teloitettujen]] ja [[vankileiri|vankileireillä]] menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä: [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimien]] [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]], [[sotamarsalkka]] [[Gustaf Mannerheim]] määräsi [[päiväkäsky]]ssään [[talvisota|talvisodan]] jälkeen keväällä 1940 [[toukokuu]]n kolmatta [[sunnuntai]]ta vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.<ref name="Veteraaniperinne">[http://www.veteraaniperinne.fi/sivu.php?id=166 Kaatuneiden muistopäivä] Veteraaniperinne</ref> |
'''Kaatuneiden muistopäivä''' (virallinen nimitys: kaatuneitten muistopäivä) on kaikissa [[Suomi|Suomen]] aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa [[sota|sodissa]] tai muissa [[taistelu]]luonteisissa toimissa, [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaamistehtävissä]] kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten [[teloitus|teloitettujen]] ja [[vankileiri|vankileireillä]] menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä: [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimien]] [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]], [[sotamarsalkka]] [[Gustaf Mannerheim]] määräsi [[päiväkäsky]]ssään [[talvisota|talvisodan]] jälkeen keväällä 1940 [[toukokuu]]n kolmatta [[sunnuntai]]ta vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.<ref name="Veteraaniperinne">[http://www.veteraaniperinne.fi/sivu.php?id=166 Kaatuneiden muistopäivä] Veteraaniperinne</ref> |
||
Päivään kuuluvat käynnit [[sankarihauta|sankarihaudoilla]]. Alkuvuosikymmeninä [[Suomen lippu]]a pidettiin kello 10–14 [[suruliputus|suruliputuksen]] tapaan puolitangossa, muun osan päivästä (klo 8–10 ja klo 14–21) kokotangossa. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneiden muistopäivä on ollut vakiintuneena [[liputuspäivä]]nä. Kun [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa. |
Päivään kuuluvat käynnit [[sankarihauta|sankarihaudoilla]]. Alkuvuosikymmeninä [[Suomen lippu]]a pidettiin kello 10–14 [[suruliputus|suruliputuksen]] tapaan puolitangossa, muun osan päivästä (klo 8–10 ja klo 14–21) kokotangossa. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneiden muistopäivä on ollut vakiintuneena [[liputuspäivä]]nä. Kun [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa. |
Versio 16. syyskuuta 2019 kello 12.09
Kaatuneiden muistopäivä (virallinen nimitys: kaatuneitten muistopäivä) on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä: puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.[1]
Päivään kuuluvat käynnit sankarihaudoilla. Alkuvuosikymmeninä Suomen lippua pidettiin kello 10–14 suruliputuksen tapaan puolitangossa, muun osan päivästä (klo 8–10 ja klo 14–21) kokotangossa. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneiden muistopäivä on ollut vakiintuneena liputuspäivänä. Kun toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1995 tuli kuluneeksi 50 vuotta, ohjeita muutettiin niin, että liputetaan normaaliin tapaan koko päivän kokotangossa.
Kaatuneiden muistopäivän historiaa
Muistopäivän viettäminen Suomessa sai alkunsa huhtikuussa 1940 järjestetystä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksesta, jossa oli ehdotettu suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodassa kaatuneiden muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940.[1] Mannerheimin antamassa päiväkäskyssä ilmoitettiin, ettei 16. toukokuuta, sisällissodassa Suomen tasavallan joukkojen (valkoiset) kapinallisista suomalaisista (punaiset) saavuttaman voiton paraatin muisto- ja siihenastisena sotaväen lippujuhlan päivänä järjestetä juhlallisuuksia. Tällä Mannerheim pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä. Päiväkäsky koski vain puolustusvoimia, mutta sitä alettiin noudattaa myös armeijan ulkopuolella. Toukokuun kolmatta sunnuntaita nimitettiin yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäiväksi ja nykyinen nimi sillä on ollut vuodesta 1947 alkaen.[1]
Sankarivainajien muistopäivän kansallisesta viettämisestä vastasi Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä Suomen Aseveljien Liiton kanssa vuodesta 1942. Kun jatkosodan jälkeen Moskovan välirauhan tuloksena aseveliyhdistykset oli lakkautettava, työn jatkajaksi tuli 1945 Sotaleskien Huolto, joka yhdistyi 1946 kahden muun yhdistyksen kanssa Sotaleskien ja kaatuneitten omaisten huolloksi, vuodesta 1958 Kaatuneitten Omaisten Liitto.
Sodissa kaatuneiden muistopäiviä muissa maissa
- Britanniassa ja muualla Kansainyhteisössä vietetään muistamispäivää (engl. Remembrance Day) 11. marraskuuta
- Israelissa on Israelin kaatuneiden sotilaiden ja terrorismin uhrien muistamispäivä (hepr. יום הזכרון לחללי מערכות ישראל ונפגעי פעולות האיבה, Jom Hazikaron l'Chalalei Ma'arachot Jisrael v'l'Nifgaei Peulot Ha'eivah), lyh. muistamispäivä (יום הזיכרון, Jom Hazikaron) huhti-toukokuussa[2]
- Saksassa vietetään kansan surupäivää (saks. Volkstrauertag) marraskuun sunnuntaina kaksi viikkoa ennen ensimmäistä adventtia
- Venäjällä ja venäjänkielisten keskuudessa maailmalla järjestetään Kuolemattoman rykmentin (ven. Бессмертный полк) kulkuetta Suuren isänmaallisen sodan loppupäivänä 9. toukokuuta
- Yhdysvalloissa on muistopäivä (engl. Memorial Day) toukokuun viimeisenä maanantaina
Lähteet
- ↑ a b c Kaatuneiden muistopäivä Veteraaniperinne
- ↑ Matkailijan Israel Suomen suurlähetystö Israelissa
Viralliset |
suomalaisen kulttuurin päivä · suomalaisen työn päivä · äitienpäivä · puolustusvoimain lippujuhlan päivä · Suomen lipun päivä · isänpäivä · itsenäisyyspäivä · vaalipäivä · tasavallan presidentin toimeenastumispäivä |
---|---|
Vakiintuneet |
J. L. Runebergin päivä · tasa-arvon päivä · suomen kielen päivä · kansallinen veteraanipäivä · Eurooppa-päivä · suomalaisuuden päivä · kaatuneitten muistopäivä · runon ja suven päivä · suomalaisen kirjallisuuden päivä · Yhdistyneiden kansakuntien päivä · ruotsalaisuuden päivä · suomalaisen musiikin päivä |