Ero sivun ”Opioidireseptori” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet|viitteet= |
{{Viitteet|viitteet= |
||
<ref name= "Duodecimlehti">[ |
<ref name= "Duodecimlehti">[https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/8/duo94225 Opiaattiriippuvuuden neurobiologiaa] Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2004;120(8):951-9</ref> |
||
}} |
}} |
||
Versio 11. syyskuuta 2019 kello 20.33
Opioidireseptorit ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja, joihin sitoutuvia aineita kutsutaan opioideiksi. Kehon endogeenisiä opioideja ovat: endorfiinit, dynorfiinit ja enkefaliinit. Opioidireseptorit ovat noin 40 % samankaltaisia somatostatiinireseptorien (SSTR) kanssa.
Kolmenlaisia opioidireseptoreita on löydetty: μ (myy), κ (kappa) ja δ (delta). Muutamia alatyyppejä on löydetty ihmiskudoksesta (μ1, μ2; κ1, κ2, κ3; δ1, δ2), mutta niitä ei ole onnistuttu varmentamaan.
μ (myy)-reseptori
μ-reseptoriin kiinnittyvät hyvin enkefaliinit ja betaendorfiini, mutta heikosti dynorfiinit. Morfiini, hydrokodoni ja metadoni kiinnittyvät myös μ-reseptoriin.
μ-reseptoriin kiinnittyminen lievittää kipua, vähentää verenpainetta, aiheuttaa rauhallisuutta, kutinaa, pahoinvointia, euforiaa, hengitysvoimakkuuden laskua ja pupillien pienenemistä. Opioidin yliannostus tapahtuu μ-reseptorin kautta, koska hengitysvoimakkuus laskee liiaksi ja aiheuttaa tukehtumisen.
κ (kappa)-reseptori
κ-reseptori on osallisena kivunlievityksessä, mutta aiheuttaa myös pahoinvointia ja dysforiaa. Sen endogeeninen ligandi on dynorfiini.
δ (delta)-reseptori
δ-reseptori on osallisena kivunlievityksessä. Sen endogeeninen ligandi on enkefaliini.
Myyreseptori | Deltareseptori | Kappareseptori | |
---|---|---|---|
Agonistit | endorfiinit, opioidit | enkefaliinit | dynorfiinit, salvinoriini A |
Antagonistit | naloksoni, naloksonatsiini | naloksoni, naltrindoli | naloksoni, norbinaltorfimiini |
Esiintymisalueet aivoissa | useat eri aivoalueet, kuten frontaalinen aivokuori, striatum, limbiset rakenteet (esim. accumbenstumake, mantelitumake, hippokampus), talamus, hypotalamus, locus caeruleus | eräät aivokuoren alueet sekä ainakin substantia nigra, striatum ja eräät limbiset rakenteet (accumbenstumake, mantelitumake) | eräät aivokuoren alueet sekä ainakin striatum, mantelitumake, talamus, hypotalamus ja aivolisäke |
Reseptoriin liitettyjä vaikutuksia |
riippuvuus, vieroitusoireet, analgesia, sedaatio, ruokahalun ja suolen toiminnan muutokset, hengityslama, verenkierron muutokset, endokrinologiset muutokset | riippuvuus, vieroitusoireet, analgesia, sedaatio, ruokahalun ja suolen toiminnan muutokset | dysforia, analgesia, sedaatio, ruokahalun muutokset, endokrinologiset muutokset |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Opiaattiriippuvuuden neurobiologiaa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2004;120(8):951-9