Ero sivun ”Afganistanin sota (2001–2021)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
verbin aikamuoto |
|||
| Rivi 112: | Rivi 112: | ||
Tiedosto:Afghan Army supported by US forces.jpg|Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa |
Tiedosto:Afghan Army supported by US forces.jpg|Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa |
||
Tiedosto:Bala Baluk massacre by US troops.jpg|Yhdysvaltain ilmavoimien vuonna 2009 tekemän iskun siviiliuhri |
Tiedosto:Bala Baluk massacre by US troops.jpg|Yhdysvaltain ilmavoimien vuonna 2009 tekemän iskun siviiliuhri |
||
|Yhdysvaltalaissotilaiden Humvee juuttuneena hiekkaan Afganistanin eteläosassa (2004) |
|||
Tiedosto:Afghanistante.jpg|Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) |
Tiedosto:Afghanistante.jpg|Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) |
||
Tiedosto:Public Domain- Kicking in a Door Searching for Taliban KEITH A. MILKS USMC, 2004 (DOD 040603-M-8096M-004).jpg|Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas potkaisee oven auki kotietsinnässä |
Tiedosto:Public Domain- Kicking in a Door Searching for Taliban KEITH A. MILKS USMC, 2004 (DOD 040603-M-8096M-004).jpg|Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas potkaisee oven auki kotietsinnässä |
||
Versio 8. syyskuuta 2019 kello 15.21
| Afganistanin sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa terrorisminvastaista sotaa | |||||||||
 | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
 Pohjoinen liitto Yhdysvallat Afganistanin kansallinen armeija Kanada Nato ISAF (2006–2014) |
 Afganistanin islamilainen emiraatti Taliban Al-Qaida Hezb-e-Islami Uzbekistanin islamilainen liike | ||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
Tommy Franks David Fraser Mohammed Fahim |
Mullah Omar Osama bin Laden Ayman al-Zawahiri Mullah Dadullah Gulbuddin Hekmatyar Jalaluddin Haqqani Baitullah Mehsud | ||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
ISAF 150 000[1] | yli 120 000 | ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
Afganistanin turvallisuusjoukot: yli 10 086 kuoli Koalition haavoittuneet: yli 22 618 haavoittui (USA: 14 793[3], UK: 5 312[4] [5], Kanada: yli 1 850, muut: yli 2 500) Yhdysvaltain siviili-urakointi: 981 kuoli, 12 272 haavoittui[6] Yhteensä: yli 14 007 kuoli ja yli 25 000 haavoittui | n. 41 000 | ||||||||
Neuvostojoukkojen vetäydyttyä Afganistanista 1989 kymmenvuotisen sodan jälkeen taistelut jatkuivat maassa sisällissotana [7]. Pataanien muodostama sunnilainen Taliban-hallinto salli Al-Qaidan toimia alueellaan. Al-Qaidan tuhoisien syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Afganistanin sota laajeni kun 7. lokakuuta 2001 kun Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian ja Afganistanin pohjoisosaa hallinneen pohjoisen liiton joukot hyökkäsivät Afganistaniin syrjäyttääkseen maan Taliban-hallinnon ja tuhotakseen Talibanin suojissa toimineen Al-Qaidan.
Sodalla ei ole vakiintunutta nimeä, mutta se on osa 1978 alkanutta Afganistanin sisällissotaa. Yhdysvallat näkee sodan osana "terrorisminvastaista sotaa" – kenraalin Tommy Franksin johtama operaatio oli nimeltään Enduring Freedom.[8] Brittijoukkojen operaatio oli nimeltään Operation Veritas[9].
Taistelut Afganistanissa jatkuvat edelleen.milloin?Vuoden 2002 tammikuussa maahan saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot (International Security Assistance Force), joiden tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen ja turvallisuuden ylläpitäminen, jotta jälleenrakentamisen olisi mahdollista. Vuonna 2006 Naton ISAF-operaatio yhdistettiin Yhdysvaltain Enduring Freedom -operaation kanssa. Syyskuussa 2008 Yhdysvaltojen operaatiot laajenivat Pakistanin puolelle heidän joukkojensa iskiessä sinne ohjuksin ja erikoisjoukoin.[10]
Afganistanin sota on pakottanut useat eurooppalaispoliitikot eroamaan tehtävistään. Saksan työministeri Franz Josef Jung pakotettiin eroamaan marraskuussa 2009, koska hän salaili saksalaisjoukkojen aiheuttamia siviiliuhreja.[11] Saksan presidentti Horst Köhler joutui eroamaan kytkettyään Saksan taloudelliset intressit ja Afganistanin sodan toisiinsa.[12] Hollannissa hallitus hajosi Afganistanin sotaa koskeviin erimielisyyksiin.[13]
Al-Qaidan johtaja Osama bin Laden surmattiin toukokuussa 2011 Pakistanin Abbottabadissa. Presidentti Barack Obama asetti joukkojen vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[14]
Sodan tausta
Afganistan on käynyt sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Afganistanilaisen islamilaisen valtion ajauduttua Talibanin hallintoon, se perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin vuonna 1996. Emiraatti tuki mujahideenia ja salli muun muassa Al-Qaida-verkoston toiminnan maassa. Talibania vastustanut Pohjoinen liitto säilytti hallussaan 10 prosenttia Afganistanin pinta-alasta.
Yhdysvaltojen johtaman invaasion taustalla olivat syyskuun 11. päivän terrori-iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin. Iskuihin osallisuutensa myöntänyt Osama bin Laden Al-Qaida-ryhmineen piti tukikohtaansa Afganistanissa ystävällismielisen Taliban-hallinnon suojissa. YK:n turvallisuusneuvosto oli vaatinut terroristiksi epäillyn Osama bin Ladenin luovuttamista jo joulukuussa 2000. Syyskuun 11. iskujen tekijöiden selvittyä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush vaati talibaneja luovuttamaan Osama bin Ladenin ja Al-Qaidan johtajat sekä sulkemaan terroristien koulutusleirit. Kaksi päivää ennen hyökkäystä Taliban tarjosi bin Ladenin asettamista afganistanilaiseen tuomioistuimeen ja mahdollisesti harkitsevansa myös hänen luovuttamistaan ulkopuoliselle maalle, jos Yhdysvallat ensin luovuttaisi bin Ladenia koskevan todistusaineiston. Yhdysvallat ei suostunut todistusaineiston luovuttamiseen talibaneille eikä afganistanilaiseen oikeuskäsittelyyn,[15] ja 7. lokakuuta 2001 klo 16.30 UTC yhdysvaltalais- ja brittijoukot aloittivat taliban- ja Al-Qaida -kohteiden pommitukset Kabulissa, Kandaharissa ja Jalalabadissa.[16]
Sodan kulku
Ensimmäisen kahden viikon strategiset pommitukset johtoa ja viestiyhteyksiä vastaan eivät tuottaneet juurikaan tulosta, mutta tämän jälkeen painopisteen siirto rynnäköintiin Talibanin taistelujoukkoja vastaan sekä Yhdysvaltain erikoisjoukkojen hyökkäys Kandahariin marraskuun alussa mahdollistivat Pohjoisen liiton joukkojen etenemisen. Mazar-i-Sharif vallattiin 9. marraskuuta ja sitä puolustaneet taliban-taistelijat teloitettiin. Mazar-i-Sharifin menetyksen jälkeen monet pohjoiset maakunnat antautuivat ilman vastarintaa talibanien tukijoiden vaihtaessa puolta. Yöllä 12. marraskuuta talibanjoukot vetäytyivät Kabulista kohti etelää. Kaupunkia jäi puolustamaan vain kourallinen ulkomaalaisia al-Qaidan taistelijoita, jotka 13. marraskuuta saapuneet Pohjoisen liiton joukot voittivat nopeasti. Seuraavan 24 tunnin aikana kaikki Iranin rajan vastaiset maakunnat antautuivat, mukaan lukien tärkeä Heratin kaupunki.
Pohjoisessa Afganistanissa 10 000 Taliban-taistelijaa vetäytyi Kondozin kaupunkiin, joka saarrettiin 16. marraskuuta mennessä. Tällöin talibanjoukot olivat perääntyneet etelässä jo Kandahariin asti. 13. marraskuuta lähtien noin 2000 Al-Qaida-taistelijaa, joukossa melko varmasti myös Osama bin Laden, oli linnoittautunut Tora Boran vuoristoon 50 kilometriä lounaaseen Jalalabadista. Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat massiiviset pommitukset linnoitusten tuhoamiseksi. Konduz antautui 25. marraskuuta, ja noin 2 000 taistelijaa teloitettiin välittömästi tai tukehtui kuoliaaksi kuljetuksen aikana. Qala-e-Jangin vankilassa alkoi samana päivänä kapina noin 600 vangin noustua vangitsijoitaan vastaan. Kapinan tukahduttaminen kesti kolme päivää ja merkitsi taisteluiden loppua pohjoisessa Afganistanissa.
Etelässä Kandahar oli vielä Talibanin hallinnassa. Ensimmäinen suurempi Yhdysvaltain joukko, noin 1 000 merijalkaväen sotilasta, taisteli täällä ensi kertaa talibanjoukkoja vastaan. Raskaan pommituksen alla Taliban oli valmis antautumaan 6. joulukuuta, mutta Yhdysvallat ei hyväksynyt armahdusta Talibanin tai Al-Qaidan johtajille ja 7. joulukuuta Talibanin johtaja Mullah Omar nähtiin viimeisen kerran moottoripyöräsaattueessa pakenemassa Kandaharista kohti Uruzganin maakunnan vuoristoa. Muut Taliban-johtajat pakenivat Pakistaniin Paktian ja Paktikan maakuntien kautta ja kaupunki jäi Pohjoisen liiton joukkojen käsiin.
Taistelut jatkuivat vielä Tora Borassa, jossa Al-Qaidan taistelijat puolustautuivat luolissa ja bunkkereissa heimopäälliköiden joukkoja, Yhdysvaltain erikoisjoukkoja sekä ilmaiskuja vastaan. Taistelut jatkuivat vaikeassa maastossa 17. joulukuuta asti, jolloin viimeinen luolakompleksi vallattiin. Osama bin Ladenin tai hänen ruumiinsa etsinnät jatkuivat tammikuulle asti, mutta hänestä tai muista Al-Qaidan johtajista ei löydetty merkkejä.
Vielä maaliskuussa 2002 Yhdysvaltain ja Afganistanin heimojen joukot joutuivat hyökkäämään 1 000–5 000 uudelleen ryhmittynyttä Taliban-taistelijaa vastaan yli 3 000 metrin korkeudessa Paktian maakunnassa (Operaatio Anaconda).[17] Hyökkäykseen osallistui noin kaksi tuhatta sotilasta. Kahdeksan amerikkalaista kuoli, 82 haavoittui.[18] Afgaanien tappioista ei ole tietoja.
Arviot sodan ensimmäisenä vuonna kuolleiden siviilien määrästä liikkuvat 1 000:n ja 3 600:n välillä.lähde? Sodan vuoksi epäsuorasti kuolleiden siviilien määriä ei ilmeisesti ole tutkittu tarkasti. Brittiläisen Guardian-lehden artikkeli puhuu muutamista kymmenistä tuhansista.lähde tarkemmin? Sodan aikana monet humanitääriset järjestöt pelkäsivät suurkatastrofia, mikäli sota jatkuisi kiivaana vielä lähestyvänä talvena. Tämän vuoksi Yhdysvalloille esitettiin vaatimuksia keskeyttää sotatoimet humanitäärisen tilanteen helpottamiseksi.
Vältettyään taisteluja kesän 2002 talibanjoukkojen rippeet aloittivat syksyllä värväyksen pastualueilla Afganistanissa ja Pakistanissa. Taistelut jatkuivat hajanaisina. Lyödyksi luultu Taliban keräsi voimia ja aktivoitui uudelleen keväällä 2006. Kesällä 2006 ISAF:in vastuualue laajennettiin koko maahan ja se siirrettiin NATO-johtoon ja siihen liitettiin myös Yhdysvaltain terrorismin vastaiset joukot. Länsimaisten joukkojen vastaiset taistelijat alkoivat hyödyntää tienvarsipommeja ja itsemurhapommituksia. Kesällä 2006 NATO suoritti kaksi suurta operaatiota, kesäkuussa Operaatio Mountain Thrustin ja syyskuussa Operaatio Meduusan.
Merkittävä itsemurhapommi-isku tapahtui helmikuussa 2007 Yhdysvaltain hallussa olevalle Bagramin lentokentälle, samaan aikaan kun varapresidentti Dick Cheney vieraili maassa. Kesän 2007 suurimmat taistelut käytiin Choran kylästä Orūzgānin maakunnassa ja Musa Qulasta. Toinen merkittävä Talibanin isku oli hyökkäys vankilaan Kandaharissa 13. kesäkuuta 2008, jossa vapautettiin 400–1 000 vankia.
Yhdysvaltojen erikoisjoukot surmasivat Al-Qaidan johtajan Osama bin Ladenin sotilasoperaatiossa Pakistanin puolella Abbottabadin kaupungissa. Presidentti Barack Obama asetti myöhemmin Yhdysvaltojen kaikkien joukkojen maasta vetäytymisen takarajaksi vuoden 2014 lopun. Lopulta päävastuu sodasta luovutettiin Afganistanin turvallisuusjoukoille 28. joulukuuta 2014.[14]
Afganistanin sota ei kuitenkaan päättynyt Yhdysvaltojen vetäydyttyä. Levottomuudet ja talibanien hyökkäykset alkoivat lisääntyä heti Yhdysvaltojen joukkojen vetäytymisen alettua. Maaliskuussa 2015 kasvaneet väkivaltaisuudet pakottivat Yhdysvallat hidastamaan joukkojen lopullista vetäytymistä.[19] Vetäytymisestä huolimatta Yhdysvallat on jatkuvasti tehnyt sotilasoperaatioita ja ilmaiskuja Afganistanissa. Lisäksi maassa on useita erikoisjoukkojen yksiköitä.[20]
Liittouman joukot: kuolemantapauksia vuosittain
| Vuosi | Iso-Britannia |
Kanada |
Yhdysvallat |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| 2001 | - | - | 12 | - | 12 |
| 2002 | 3 | 4 | 49 | 13 | 69 |
| 2003 | - | 2 | 48 | 7 | 57 |
| 2004 | 1 | 1 | 52 | 6 | 60 |
| 2005 | 1 | 1 | 99 | 30 | 131 |
| 2006 | 39 | 36 | 98 | 18 | 191 |
| 2007 | 42 | 30 | 117 | 43 | 232 |
| 2008 | 51 | 32 | 155 | 57 | 295 |
| 2009 | 108 | 32 | 317 | 64 | 521 |
| 2010 | 103 | 16 | 499 | 93 | 711 |
| 2011 | 46 | 4 | 418 | 98 | 566 |
| 2012 | 44 | .. | 310 | 48 | 402 |
| 2013 | 9 | .. | 127 | 25 | 161 |
| 2014 | 6 | .. | 55 | 14 | 75 |
| 2015 | 2 | .. | 22 | 3 | 27 |
| Yhteensä | 455 | 158 | 2 378 | 521 | 3512 |
Päivitetty viimeksi 21. joulukuuta 2015.[21]
-
Yhdysvaltain ja Afganistanin armeijan joukkoja yhteisessä operaatiossa -
Yhdysvaltain ilmavoimien vuonna 2009 tekemän iskun siviiliuhri -
Yhdysvaltalaiset ja Talibanin sotilaat keskinäisessä kahakassa (2007) -
Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas potkaisee oven auki kotietsinnässä
Siviiliuhrit
- Pääartikkeli: Afganistanin sodan siviiliuhrit
Arviot siviiliuhrien määristä vaihtelevat noin 14 000 ja 31 000 välillä. Hyökkäyksen alussa koalition ilmaiskut toivat huolen siviiliuhreista, ja koalition sotatoimet ovatkin vaatineet lukuisia siviiliuhreja. Sodan edetessä Taliban-taistelijoiden osuus Afganistanin sodan siviiliuhreista on noussut selvästi liittoutuman lukuja korkeammaksi. Vuonna 2011 YK:n mukaan sodassa kuoli heinäkuuhun mennessä 1 462 siviiliä, joiden kuolemista 80 % oli islamistikapinallisten aiheuttamia.[22]
Siviiliuhrien määrä vuosittain
(Luvuista puuttuu runsaasti kirjaamattomia uhreja. Sodan eri osapuolten aiheuttamia kuolemantapauksia ei ole eritelty.)
| Vuosi | Uhreja | Lisätietoja |
|---|---|---|
| 2001 | 1 100–1 300 | Yhdysvaltojen pommitusoperaatiot |
| 2002 | 3 300 | Erityisesti alkuvuonna |
| 2003 | 71 | |
| 2004 | 11 | |
| 2005 | 20 | |
| 2006 | 130 | |
| 2007 | 14 000 | |
| 2008 | 370 | |
| 2009 | 7 500 | |
| 2010 | 9 000 | |
| 2011 | 3 021 | YK:n raportin mukaan |
| 2012 | 62 | YK:n raportin mukaan |
| 2013 | 1 340 | YK:n raportin mukaan |
| 2014 | .. |
Lähde: En-wiki, Civilian_casualties_in_the_War_in_Afghanistan
Katso myös
Lähteet
- ↑ International Security Assistance Force and Afghan National Army strength & laydown NATO. Viitattu 31.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Operation Enduring Freedom, Afghanistan iCasualties. 2009. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Operation Iraqi Freedom (OIF) U.S. Casualty Status Defenselink.mil. 27.11.2009. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ http://www.mod.uk/DefenceInternet/AboutDefence/CorporatePublications/DoctrineOperationsandDiplomacyPublications/OperationsInAfghanistan/OpHerrickCasualtyAndFatalityTables.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.mod.uk/NR/rdonlyres/03645441-065E-4E0A-9F62-B8AEBDAC8151/0/opherrickcasualtytablesto15june2010.pdf[vanhentunut linkki]
- ↑ Miller, T. Christian: U.S. Government Private Contract Worker Deaths and Injuries ProPublica. 23.9.2009. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Afghanistan profile - Timeline 31.1.2018. BBC - News. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Franks runs the day-to-day operations of the Afghan campaign 24.10.2001. CNN. Viitattu 13.5.2008 (englanniksi).
- ↑ Operation Veritas UK Ministry of Defence. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Ten Said Killed In U.S. Missile Attack In Pakistan Radio Free Europe / Radio Liberty. 12.9.2008. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Saksan työministeri eroaa Afganistan-kohun vuoksi Yle - Uutiset. 27.11.2009. Viitattu 6.8.2010.
- ↑ Saksan presidentti eroaa Afganistan-lausuntojen takia Yle - Uutiset. 31.5.2010. Viitattu 6.8.2010.
- ↑ Hollanti ennenaikaisiin vaaleihin Afganistan-kiistan takia Yle - Uutiset. 20.02.2010. Viitattu 6.8.2010.
- ↑ a b O'Donnell, Lynne: US Formally Ends War Huffingtonpost. 28.12.2014. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Taliban 'will try Bin Laden if US provides evidence' The Guardian. 5.10.2001. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Summary reports - October 2001 to December 2001 Operation Veritas. 3.12.2001. UK Ministry of Defence. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi).
- ↑ Operation Anaconda costs 8 U.S. lives CNN.com. 4.3.2002. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Pike, John: Military - Operation Anaconda GlobalSecurity.org. 5.7.2011. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Lederman, Josh: US to slow troop withdrawal from Afghanistan Apnews.myway.com. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Ahmed, Azam & Goldstein, Joseph: Taliban Gains Pull U.S. Units Back Into Fight in Afghanistan The New York Times. Viitattu 13.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Operation Enduring Freedom, Afghanistan: Fatalities By Year iCasualties. 2009. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Afghan civilian deaths rise, insurgents responsible for most casualties – UN 14.7.2011. U.N. News Centre. Viitattu 10.1.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afganistanin sota (2001–2021) Wikimedia Commonsissa
| Tapahtumat (2001–2004) | Tapahtumat (2005–) | Erityisartikkelit | Operaatioiden osanottajat | Terroristijärjestöt |
|
2001:
2002: 2003: 2004: |
2005: 2006:
2007:
2008: |
