Ero sivun ”Matti Rönkä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Harria (keskustelu | muokkaukset)
→‎Yksityiselämä: täydennetty
Rivi 30: Rivi 30:
Rönkä opiskeli toimittajaksi [[Sanoman toimittajakoulu]]sta ja valtiotieteiden maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta.<ref name="Gummerus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/matti-ronka/208/ | Nimeke = Matti Rönkä | Julkaisija = Gummerus | Viitattu = 8.8.2015}}</ref> Vuonna 2013 [[Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut]] valitsi hänet Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi.<reF>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yhteiskunta-ala.fi/?x72622=1103210 | Nimeke = Toimittaja-kirjailija Matti Rönkä on Vuoden yhteiskuntatieteilijä | Julkaisija = Yhteiskunta-alan korkeastikoulutetut ry | Ajankohta = 14.11.2013 | Viitattu = 8.10.2014}}</ref>
Rönkä opiskeli toimittajaksi [[Sanoman toimittajakoulu]]sta ja valtiotieteiden maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta.<ref name="Gummerus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/matti-ronka/208/ | Nimeke = Matti Rönkä | Julkaisija = Gummerus | Viitattu = 8.8.2015}}</ref> Vuonna 2013 [[Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut]] valitsi hänet Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi.<reF>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yhteiskunta-ala.fi/?x72622=1103210 | Nimeke = Toimittaja-kirjailija Matti Rönkä on Vuoden yhteiskuntatieteilijä | Julkaisija = Yhteiskunta-alan korkeastikoulutetut ry | Ajankohta = 14.11.2013 | Viitattu = 8.10.2014}}</ref>


[[Yleisradio]]ssa Rönkä aloitti uransa vuonna 1990 ja on toiminut muun muassa uutispäällikkönä.<ref name="Rönkä"/> Vuonna 2003 Rönkä korvasi eläkkeelle jääneen [[Arvi Lind]]in "Suomen äänenä" eli Yle TV1:n ''Puoliyhdeksän uutisten'' pääuutisankkurina. Ennen Yleä hän työskenteli muun muassa [[MTV3|Mainostelevisiossa]] ja eri lehdissä.
[[Yleisradio]]ssa Rönkä aloitti uransa vuonna 1990 ja on toiminut muun muassa uutispäällikkönä.<ref name="Rönkä"/> Vuonna 2003 Rönkä korvasi eläkkeelle jääneen [[Arvi Lind]]in "Suomen äänenä" eli Yle TV1:n ''Puoliyhdeksän uutisten'' pääuutisankkurina. Ennen Yleä hän työskenteli muun muassa sijaisankkurina [[MTV3|Mainostelevisiossa]], urheilutoimittajana [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]], sekä toimittajana [[Radio Ykkönen|Radio Ykkösessä]] ja [[Tekniikka&Talous|Insinööriuutisissa]].


=== Kirjailija ===
=== Kirjailija ===
Röngän esikoisromaani ''[[Tappajan näköinen mies]]'' ilmestyi vuonna 2002. Se valittiin saksalaisella KrimiWelt-dekkarilistalla vuoden 2007 kolmanneksi parhaaksi rikosromaaniksi kansainvälisessä luokassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.krimilexikon.de/dkp/08.html | Nimeke = 24. Deutscher Krimi Preis 2008 | Viitattu = 20.12.2008 | Kieli={{de}}}}</ref> Vuonna 2003 ilmestyi Röngän toinen romaani ''Hyvä veli, paha veli'' ja syksyllä 2005 kolmas teos nimeltään ''Ystävät kaukana''. [[Suomen dekkariseura]] palkitsi sen Vuoden johtolanka -palkinnolla. Vuonna 2007 Rönkä sai teoksesta myös parhaalle pohjoismaiselle dekkarille myönnettävän [[Lasiavain-palkinto|Lasiavain-palkinnon]].
Röngän esikoisromaani ''[[Tappajan näköinen mies]]'' ilmestyi vuonna 2002. Se valittiin saksalaisella KrimiWelt-dekkarilistalla vuoden 2007 kolmanneksi parhaaksi rikosromaaniksi kansainvälisessä luokassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.krimilexikon.de/dkp/08.html | Nimeke = 24. Deutscher Krimi Preis 2008 | Viitattu = 20.12.2008 | Kieli={{de}}}}</ref> Vuonna 2003 ilmestyi Röngän toinen romaani ''Hyvä veli, paha veli'' ja syksyllä 2005 kolmas teos nimeltään ''Ystävät kaukana''. [[Suomen dekkariseura]] palkitsi sen Vuoden johtolanka -palkinnolla vuonna 2006. Vuonna 2007 Rönkä sai teoksesta myös parhaalle pohjoismaiselle dekkarille myönnettävän [[Lasiavain-palkinto|Lasiavain-palkinnon]].


Neljäs Kärppä-romaani, ''Isä, poika ja paha henki'' ilmestyi vuonna 2008 ja viides romaani, ''Tuliaiset Moskovasta'', vuonna 2009. Vuonna 2009 Gummerus myönsi Röngälle [[Kalle Päätalo -palkinto|Kalle Päätalo -palkinnon]] tunnustuksena kansainvälisestä menestyksestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/2009/01/30/gummerus-palkitsi-matti-rongan-ja-anneli-kannon | Nimeke = Gummerus palkitsi Matti Röngän ja Anneli Kannon | Julkaisu = ESS.fi | Ajankohta = 30.1.2009 | Viitattu = 8.8.2015}}</ref>
Neljäs Kärppä-romaani, ''Isä, poika ja paha henki'' ilmestyi vuonna 2008 ja viides romaani, ''Tuliaiset Moskovasta'', vuonna 2009. Samana vuonna Gummerus myönsi Röngälle [[Kalle Päätalo -palkinto|Kalle Päätalo -palkinnon]] tunnustuksena kansainvälisestä menestyksestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/2009/01/30/gummerus-palkitsi-matti-rongan-ja-anneli-kannon | Nimeke = Gummerus palkitsi Matti Röngän ja Anneli Kannon | Julkaisu = ESS.fi | Ajankohta = 30.1.2009 | Viitattu = 8.8.2015}}</ref>


Vuonna 2015 julkaistiin hänen romaaninsa ''Eino'' ja vuonna 2017 romaani ''Yyteet''.
Röngän kirjojen käännösoikeuksia on myyty kymmeneen maahan, ja 15 saksalaistoimittajan ryhmä matkusti helmikuussa 2010 Suomeen Viktor Kärpän jalanjäljillä. Röngän romaaneja on kääntänyt saksaksi Gabriele Schrey-Vasara.

Röngän kirjojen käännösoikeuksia on myyty kahteenkymmeneen maahan, ja 15 saksalaistoimittajan ryhmä matkusti helmikuussa 2010 Suomeen Viktor Kärpän jalanjäljillä. Röngän romaaneja on kääntänyt saksaksi Gabriele Schrey-Vasara.


Rönkä on osuuskuntamuotoisen kustantamo [[Crime Time]]n perustajajäsen.
Rönkä on osuuskuntamuotoisen kustantamo [[Crime Time]]n perustajajäsen.


== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==
Röngän entinen puoliso on [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kulttuuritoimittaja ja [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]] [[Suvi Ahola]]. Heillä on kolme lasta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2011040613499212_vi.shtml | Nimeke=IS: Uutisankkuri Matti Rönkä: Avioero | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=6.4.2011 | Viitattu=6.4.2011}}</ref> joista [[Otto Rönkä]] ja [[Reetta Rönkä]] ovat myös toimittajia.<ref>[http://www.iltalehti.fi/viihde/2016090222243911_vi.shtml Matti Röngän tytär Reetta: Televisioura oli kaatua paniikkihäiriöön]</ref>
Röngän entinen puoliso on [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kulttuuritoimittaja ja [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]] [[Suvi Ahola]]. He erosivat vuonna 2011. Heillä on kaksi omaa lasta,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/viihde/2011040613499212_vi.shtml | Nimeke=IS: Uutisankkuri Matti Rönkä: Avioero | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=6.4.2011 | Viitattu=6.4.2011}}</ref> joista [[Otto Rönkä]] ja [[Reetta Rönkä]] ovat myös toimittajia<ref>[http://www.iltalehti.fi/viihde/2016090222243911_vi.shtml Matti Röngän tytär Reetta: Televisioura oli kaatua paniikkihäiriöön]</ref> ja vuonna 1997 [[Venäjä|venäläisestä]] lastenkodista adoptoitu [[CP-vamma|CP-vammainen]] poika. Rönkä on seurustellut useita vuosia [[ohjaaja]] [[Johanna Vuoksenmaa|Johanna Vuoksenmaan]] kanssa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006229840.html|nimeke=Matti Rönkä tapasi lastenkodissa CP-vammaisen pojan ja hänen elämänsä muuttui kertaheitolla – tällainen on 60 vuotta täyttävän uutisankkurin tarina|tekijä=Eeva-Kaarina Kolsi|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2019-09-08|viitattu=2019-09-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Teokset ==
== Teokset ==

Versio 8. syyskuuta 2019 kello 10.11

Matti Rönkä
Henkilötiedot
Syntynyt9. syyskuuta 1959 (ikä 64)
Kuusjärvi
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti toimittaja
uutisankkuri
kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Tappajan näköinen mies (2002)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Rönkä Akateemisessa kirjakaupassa kirjan ja ruusun päivänä 2006.

Matti Rönkä (s. 9. syyskuuta 1959 Kuusjärvi)[1] on suomalainen toimittaja ja Yle TV1:n uutisankkuri. 2000-luvulta lähtien hän on tullut tunnetuksi myös kirjailijana.

Ura

Toimittaja

Rönkä opiskeli toimittajaksi Sanoman toimittajakoulusta ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta.[2] Vuonna 2013 Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut valitsi hänet Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi.[3]

Yleisradiossa Rönkä aloitti uransa vuonna 1990 ja on toiminut muun muassa uutispäällikkönä.[1] Vuonna 2003 Rönkä korvasi eläkkeelle jääneen Arvi Lindin "Suomen äänenä" eli Yle TV1:n Puoliyhdeksän uutisten pääuutisankkurina. Ennen Yleä hän työskenteli muun muassa sijaisankkurina Mainostelevisiossa, urheilutoimittajana Helsingin Sanomissa, sekä toimittajana Radio Ykkösessä ja Insinööriuutisissa.

Kirjailija

Röngän esikoisromaani Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Se valittiin saksalaisella KrimiWelt-dekkarilistalla vuoden 2007 kolmanneksi parhaaksi rikosromaaniksi kansainvälisessä luokassa.[4] Vuonna 2003 ilmestyi Röngän toinen romaani Hyvä veli, paha veli ja syksyllä 2005 kolmas teos nimeltään Ystävät kaukana. Suomen dekkariseura palkitsi sen Vuoden johtolanka -palkinnolla vuonna 2006. Vuonna 2007 Rönkä sai teoksesta myös parhaalle pohjoismaiselle dekkarille myönnettävän Lasiavain-palkinnon.

Neljäs Kärppä-romaani, Isä, poika ja paha henki ilmestyi vuonna 2008 ja viides romaani, Tuliaiset Moskovasta, vuonna 2009. Samana vuonna Gummerus myönsi Röngälle Kalle Päätalo -palkinnon tunnustuksena kansainvälisestä menestyksestä.[5]

Vuonna 2015 julkaistiin hänen romaaninsa Eino ja vuonna 2017 romaani Yyteet.

Röngän kirjojen käännösoikeuksia on myyty kahteenkymmeneen maahan, ja 15 saksalaistoimittajan ryhmä matkusti helmikuussa 2010 Suomeen Viktor Kärpän jalanjäljillä. Röngän romaaneja on kääntänyt saksaksi Gabriele Schrey-Vasara.

Rönkä on osuuskuntamuotoisen kustantamo Crime Timen perustajajäsen.

Yksityiselämä

Röngän entinen puoliso on Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja ja kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola. He erosivat vuonna 2011. Heillä on kaksi omaa lasta,[6] joista Otto Rönkä ja Reetta Rönkä ovat myös toimittajia[7] ja vuonna 1997 venäläisestä lastenkodista adoptoitu CP-vammainen poika. Rönkä on seurustellut useita vuosia ohjaaja Johanna Vuoksenmaan kanssa. [8]

Teokset

  • Viktor Kärppä -sarja
  1. Tappajan näköinen mies. Helsinki: Gummerus, 2002. ISBN 951-20-6093-0.
  2. Hyvä veli, paha veli. Helsinki: Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6440-5.
  3. Ystävät kaukana. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6981-4.
  4. Isä, poika ja paha henki. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7525-6.
  5. Tuliaiset Moskovasta. Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-7988-9.
  6. Väärän maan vainaja. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8584-2.
  7. Levantin kyy. Helsinki: Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9310-6.

Lähteet

  • Apu 29/2007, s. 37, Matti Rönkä.

Viitteet

  1. a b Uutismies ja dekkaristi Matti Rönkä Elävä arkisto. 9.9.2009. Yle. Viitattu 8.8.2015.
  2. Matti Rönkä Gummerus. Viitattu 8.8.2015.
  3. Toimittaja-kirjailija Matti Rönkä on Vuoden yhteiskuntatieteilijä 14.11.2013. Yhteiskunta-alan korkeastikoulutetut ry. Viitattu 8.10.2014.
  4. 24. Deutscher Krimi Preis 2008 krimilexikon.de. Viitattu 20.12.2008. (saksaksi)
  5. Gummerus palkitsi Matti Röngän ja Anneli Kannon ESS.fi. 30.1.2009. Viitattu 8.8.2015.
  6. IS: Uutisankkuri Matti Rönkä: Avioero Iltalehti. 6.4.2011. Viitattu 6.4.2011.
  7. Matti Röngän tytär Reetta: Televisioura oli kaatua paniikkihäiriöön
  8. Eeva-Kaarina Kolsi: Matti Rönkä tapasi lastenkodissa CP-vammaisen pojan ja hänen elämänsä muuttui kertaheitolla – tällainen on 60 vuotta täyttävän uutisankkurin tarina Ilta-Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 8.9.2019.

Aiheesta muualla