Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parempi selitys määritelmäksi, johdannon rakenne yhä kämänen
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p l
Rivi 35: Rivi 35:
* [http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/ Kirjoittajan ABC-kortti]. Oulun yliopisto.
* [http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/ Kirjoittajan ABC-kortti]. Oulun yliopisto.


[[Luokka:Kirjoittaminen]]
[[Luokka:Kirjoitus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Versio 5. syyskuuta 2019 kello 14.16

Teksti eli kirjoitelma on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, jolla ilmaistu sisältö muodostaa asiakokonaisuuden, kuten artikkelin, novellin, runon tai romaanin. Tekstejä voidaan lajitella eri tekstityyppeihin niiden esteettisten normien tai esimerkiksi käyttötarkoitusten mukaan.

Esimerkiksi sanomalehdissä olevat artikkelit noudattavat yleensä tiettyjä yleiseisesti käytössä olevia rakenteita ja tehokeinoja, kuten oitsikkoa, ingressiä ja leipätekstiä, mutta se tarkoittaa myös ei-fiktiivistä tekstiä, joka on usein uutinen. Vastaavasti esimerkiksi proosa on fiktiivistä ja vapaamuotoista tekstiä ja runous pyrkii tyypillisesti maksimaaliseen estetiikkaan yli kieliopillisten sääntöjen ja määritteiden. Eri tekstilajeilla voi siis olla erilaisia rakenteita ja painotuksia.

Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä voi olla aineksia useammasta tekstilajista, josta yksi esimerkki on esimerkiksi proosaruno. Yhdestä aiheesta on myös mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstejä.[1] Myös puheesta voidaan tehdä tekstiä translitteroimalla ja koostamalla se luettavaan muotoon.

Kirjoitettu teksti

Otsikko

On tekstin tärkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siitä. Sanomalehdissä otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Markkinointitekstillä sillä pyritään yleensä havahduttamaan lukija. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suurudesta ja tärkeydesä.[1]

Leipäteksti

Leipäteksti on varsinaista tekstiä. Nimi leipäteksti johtuu siitä, että toimittajien ajatellaan saavan siitä varsinainen palkka, eli raha leipään[1]

Ingressi

Ingressi eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta mistä artikkelin leipätekstin on tarkoitus kertoa.

Ladonta

Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia.lähde? Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.

Tekstitetty puhe

Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sanatlähde? alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielenlähde? sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.lähde?

Lähteet

  1. a b c Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 30,338,352. Otava, 2016. ISBN 978-9511-28914-2.

Aiheesta muualla