Ero sivun ”Kohopaino” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p w |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Kohopainotekniikka''' on [[kirjapainotaito|painomenetelmistä]] perinteisin. Sen kehitti [[Johannes Gutenberg|Johann Gensfleisch zum Gutenberg]] 1400-luvulla [[Saksa|Saksassa]]. Kohopainotekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohollaan olevat painopinnat telataan [[painoväri]]llä ja puristetaan paperille. |
'''Kohopainotekniikka''' on [[kirjapainotaito|painomenetelmistä]] perinteisin. Sen kehitti [[Johannes Gutenberg|Johann Gensfleisch zum Gutenberg]] 1400-luvulla [[Saksa|Saksassa]]. Kohopainotekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohollaan olevat painopinnat telataan [[painoväri]]llä ja puristetaan paperille. |
||
Tekstin painopinta tehdään joko metallisista irtokirjakkeista käsin [[ladonta|latomalla]] tai [[latomakone]]ella, joka luo tekstin riveinä. Kuvat tehdään kuvalaattoina syövyttämällä tai kaivertamalla. Kuvat, tekstit ja ladelman muut osat yhdistetään kehilöksi, joka kiinnitetään painokoneeseen. Painopinta on yleensä metallia, mutta myös puuta on käytetty varsinkin isoissa otsikkokirjasimissa. Nykyisin voidaan käyttää myös muovista tehtyä painopintaa. |
Tekstin painopinta tehdään joko metallisista [[Kirjake|irtokirjakkeista]] käsin [[ladonta|latomalla]] tai [[latomakone]]ella, joka luo tekstin riveinä. Kuvat tehdään kuvalaattoina syövyttämällä tai kaivertamalla. Kuvat, tekstit ja ladelman muut osat yhdistetään kehilöksi, joka kiinnitetään painokoneeseen. Painopinta on yleensä metallia, mutta myös puuta on käytetty varsinkin isoissa otsikkokirjasimissa. Nykyisin voidaan käyttää myös muovista tehtyä painopintaa. |
||
[[Offsetpaino]]tekniikka on syrjäyttänyt kohopainotekniikan lähes täysin. Kohopainoa käytetään nykyään lähes pelkästään joissakin erikoistöissä, kuten [[Korkopuristus|preeglauksissa]], numeroinneissa, sokeapainatuksissa ja [[Kultaus|kultauksissa]]. Kohopainotekniikkaa käytettiin Gutenbergin ajoista 1400-luvulta 1970-luvulle asti, jolloin [[Sanomalehti|sanomalehdet]] siirtyivät laajasti käyttämään offsetpainomenetelmää. |
[[Offsetpaino]]tekniikka on syrjäyttänyt kohopainotekniikan lähes täysin. Kohopainoa käytetään nykyään lähes pelkästään joissakin erikoistöissä, kuten [[Korkopuristus|preeglauksissa]], numeroinneissa, sokeapainatuksissa ja [[Kultaus|kultauksissa]]. Kohopainotekniikkaa käytettiin Gutenbergin ajoista 1400-luvulta 1970-luvulle asti, jolloin [[Sanomalehti|sanomalehdet]] siirtyivät laajasti käyttämään offsetpainomenetelmää. |
||
Nykyinen versio 4. syyskuuta 2019 kello 15.55
Kohopainotekniikka on painomenetelmistä perinteisin. Sen kehitti Johann Gensfleisch zum Gutenberg 1400-luvulla Saksassa. Kohopainotekniikassa väriä luovuttava pinta on muita osia korkeammalla. Kohollaan olevat painopinnat telataan painovärillä ja puristetaan paperille.
Tekstin painopinta tehdään joko metallisista irtokirjakkeista käsin latomalla tai latomakoneella, joka luo tekstin riveinä. Kuvat tehdään kuvalaattoina syövyttämällä tai kaivertamalla. Kuvat, tekstit ja ladelman muut osat yhdistetään kehilöksi, joka kiinnitetään painokoneeseen. Painopinta on yleensä metallia, mutta myös puuta on käytetty varsinkin isoissa otsikkokirjasimissa. Nykyisin voidaan käyttää myös muovista tehtyä painopintaa.
Offsetpainotekniikka on syrjäyttänyt kohopainotekniikan lähes täysin. Kohopainoa käytetään nykyään lähes pelkästään joissakin erikoistöissä, kuten preeglauksissa, numeroinneissa, sokeapainatuksissa ja kultauksissa. Kohopainotekniikkaa käytettiin Gutenbergin ajoista 1400-luvulta 1970-luvulle asti, jolloin sanomalehdet siirtyivät laajasti käyttämään offsetpainomenetelmää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hendell-Vuorio: Kirja ja kirjapainotaito, Otava 1957, 3. painos