Ero sivun ”Sefardijuutalaiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ei liene tynkä enää
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 79: Rivi 79:


== Tunnettuja sefardijuutalaisia ==
== Tunnettuja sefardijuutalaisia ==
[[Nobel-palkinto|Nobel]]-palkittuja sefarditaustaisia ovat olleet [[Baruj Benacerraf]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pr.princeton.edu/pwb/98/1123/benacer.htm|nimeke=Princeton - PWB 112398 - Paul Benacerraf came to Princeton as an undergraduate and stayed for 50 years so far|julkaisu=pr.princeton.edu|viitattu=2019-08-29}}</ref> [[Elias Canetti]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jta.org/1981/10/16/archive/bulgarian-born-sephardic-jew-wins-1981-nobel-prize-for-literature|nimeke=Bulgarian-born Sephardic Jew Wins 1981 Nobel Prize for Literature|julkaisu=Jewish Telegraphic Agency|ajankohta=1981-10-16|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[René Cassin]],<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Ariel Evan Mayse|Otsikko=MAKERS OF JEWISH MODERNITY: THINKERS, ARTISTS, LEADERS AND THE WORLD THEY MADE. Edited by JacquesPicard, JacquesRevel, Michael P.Steinberg, and IdithZertal. Princeton, NJ: Princeton University Press, 2016. Pp. vii + 680 pages; illustrations. $39.50.|Julkaisu=Religious Studies Review|Ajankohta=2018-06|Numero=2|Sivut=231–231|Doi=10.1111/rsr.13491|Issn=0319-485X|www=http://dx.doi.org/10.1111/rsr.13491}}</ref> [[Claude Cohen-Tannoudji]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nobelprize.org/?np-content-type=biographical|nimeke=Claude Cohen-Tannoudji – Biographical|julkaisu=NobelPrize.org|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Serge Haroche]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nobelprize.org/prizes/physics/2012/haroche/biographical/|nimeke=The Nobel Prize in Physics 2012|julkaisu=NobelPrize.org|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Rita Levi-Montalcini]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blue-stocking.org.uk/2018/09/22/nobel-laureate-rita-levi-montalcini-the-discovery-of-nerve-growth-factor/|nimeke=Nobel Laureate Rita Levi-Montalcini: the discovery of Nerve Growth Factor|tekijä=BluestockingOxford|julkaisu=Bluestocking Oxford|ajankohta=2018-09-22|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en}}</ref> [[Salvador Luria]],<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Spencer Weart|Otsikko=Half-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or SpyHalf-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or Spy, Frank Close, Basic Books, 2015. $29.99 (384 pp.). ISBN 978-0-465-06998-9 Buy at Amazon|Julkaisu=Physics Today|Ajankohta=2015-03|Numero=3|Sivut=48–48|Doi=10.1063/pt.3.2721|Issn=0031-9228|www=http://dx.doi.org/10.1063/pt.3.2721}}</ref> [[Patrick Modiano]],<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://forward.com/news/breaking-news/207102/patrick-modiano-french-sephardic-novelist-wins-nob/|nimeke=Patrick Modiano, French Sephardic Novelist, Wins Nobel for Literature|tekijä=Niklas Pollard, Alistair ScruttonOctober 9, 2014|julkaisu=The Forward|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Franco Modigliani]],<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Szenberg, Michael|Nimeke=Franco Modigliani a mind that never rests|Vuosi=2008|Julkaisija=Palgrave Macmillan|Tunniste=949791977|Isbn=9780230007895, 0230007899|www=http://worldcat.org/oclc/949791977|Viitattu=2019-08-29}}</ref> [[Henri Moissan]]<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Eric Werner, Dagobert D. Runes|Otsikko=The Hebrew Impact on Western Civilization|Julkaisu=Notes|Ajankohta=1951-03|Numero=2|Sivut=354|Doi=10.2307/890014|Issn=0027-4380|www=http://dx.doi.org/10.2307/890014}}</ref> ja [[Emilio Gino Segrè|Emilio G. Segrè]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://physics.berkeley.edu/news-events/news/20190129/eo-lawrence-emilio-segre-and-the-first-synthetic-element|nimeke=E.O. Lawrence, Emilio Segrè, and the first synthetic element {{!}} UC Berkeley Physics|julkaisu=physics.berkeley.edu|viitattu=2019-08-29}}</ref>.
*[[Isaac Abrabanel]]

Filosofeja ovat olleet muun muassa [[Maimonides]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.andalucia.com/cities/cordoba/juderia.htm|nimeke=Cordoba Juderia - Jewish Quarter {{!}} Andalucia.com|julkaisu=www.andalucia.com|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, [[Isaac Abrabanel]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Isaac Abravanel, Skalli Cedric Cohen|Nimeke=Letters, Edition, Translation and Introduction|Vuosi=2012|Julkaisupaikka=Berlin, Boston|Julkaisija=De Gruyter|Isbn=9783110194920|Kieli=HEBR|www=https://www.degruyter.com/view/product/22443|Viitattu=2019-08-29}}</ref> ja [[Baruch Spinoza]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bh.org.il/blog-items/spinoza-unlikely-jewish-hero/|nimeke=Spinoza - An Unlikely Jewish Hero|julkaisu=Beit Hatfutsot|ajankohta=2016-11-28|viitattu=2019-08-29|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>.

Muita tunnettuja sefarditaustaisia ovat esimerkiksi:

*[[Hank Azaria]]
*[[Hank Azaria]]
*[[Patrick Bruel]]
*[[Patrick Bruel]]
*[[Neve Campbell]]
*[[Neve Campbell]]
*[[Elias Canetti]]
*[[Emmanuelle Chriqui]]
*[[Emmanuelle Chriqui]]
*[[Jacques Derrida]]
*[[Jacques Derrida]]
*[[Benjamin Disraeli]]
*[[Benjamin Disraeli]]
*[[Eydie Gormé]]
*[[Eydie Gormé]]
*[[Serge Haroche]]
*[[Yehuda Halevi]]
*[[Yehuda Halevi]]
*[[Emma Lazarus]]
*[[Emma Lazarus]]
*[[Rita Levi-Montalcini]]
*[[Bernard-Henri Lévy]]
*[[Bernard-Henri Lévy]]
*[[Salvador Luria]]
*[[Maimonides]]
*[[Pierre Mendès-France]]
*[[Pierre Mendès-France]]
*[[Patrick Modiano]]
*[[Benjamin Netanjahu]]
*[[Benjamin Netanjahu]]
*[[Victor Perez]]
*[[Victor Perez]]
Rivi 102: Rivi 101:
*[[David Ricardo]]
*[[David Ricardo]]
*[[Daniela Ruah]]
*[[Daniela Ruah]]
*[[Emilio Gino Segrè]]
*[[Baruch Spinoza]]
*[[Ben Zyskowicz]]
*[[Ben Zyskowicz]]


Versio 29. elokuuta 2019 kello 19.10

Sefardijuutalaiset
יהדות ספרד
(Yahadut Sefarad)
Merkittävät asuinalueet
 Israel2,5-3 miljoonaa
 Ranska300 000–400 000
 Yhdysvallat200 000–300 000
 Argentiina50 000
 Turkki20 000
Kielet heprea,ranska,englanti,
espanja,portugali,ladino
Uskonnot juutalaisuus
Osa artikkelisarjaa
Juutalaisuus
Daavidin tähti

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) on yksi juutalaisten etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä, joka muodostui alun perin nykyisten Espanjan ja Portugalin alueilla, mistä heidät karkotettiin 1490-luvulla uskonnollisen puhdistuksen seurauksena. Sefardiyhteisössä kehittyi ladinon kieli.

Historiaa

Iberian niemimaalla on asunut juutalaisia jo ainakin Rooman valtakunnan myöhäisempien vuosisatojen ajoilta asti,[1] erään uskomuksen mukaan jo kuningas Salomon ajalta asti.[2]

Juutalaisten elämä kävi vaikeaksi visigoottien hallitessa Espanjaa.[3] 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan. Maurien vallan alla juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti ja alkoi niin kutsuttu espanjanjuutalaisen kulttuurin kulta-aika.[2] Juutalaiset menestyivät muun muassa lääke- ja luonnontieteiden sekä filosofian parissa.[2][4] Sovussa eläneiden juutalaisten ja muslimien välit alkoivat kuitenkin kiristyä 1000-luvulla. Tilanne kärjistyi ensimmäistä kertaa Córdoban verilöylyssä 1066, kun muslimit tappoivat tuhansia juutalaisia.[5] Almohadien noustua valtaan juutalaisten olot kävivät tukaliksi ja moni muutti pohjoisempiin, kristittyjen hallitsemiin Espanjan osiin.[6] Kristittyjen vallattua Espanjan eteläosatkin muslimeilta takaisin alettiin juutalaisia käännyttämään kristinuskoon. Lopulta ne, jotka eivät kääntyneet, karkotettiin Espanjasta vuonna 1492.[7][2] Moni muutti Portugaliin, jossa juutalaisuus oli vielä sallittua. Kuitenkin vuonna 1497 myös Portugalista ei-kristityt karkotettiin.[2]

Tämän jälkeen suuri osa sefardeista asettui Pohjois-Afrikkaan ja muihin Ottomaanien valtakunnan alueille (etenkin Turkkiin ja Kreikkaan), sekä muun muassa Ranskaan, Alankomaihin ja Italiaan.[8][4][9]

Sefardien perinteinen kieli on keskiaikainen ladino,[8][4] ja heidän ansiostaan tämä vanhin espanjan kielen muoto on säilynyt puhuttuna kielenä meidän päiviimme saakka. Nimi sefardi tulee heprean sanasta sfarad (ספרד), joka tarkoittaa Espanjaa.

Nykyisessä Israelissa sefardi-käsite ulottuu myös useimpiin Lähi-idän ja Keski-Aasian alueen juutalaisiin johtuen näiden ryhmien käyttämästä jumalanpalveluksen sefardiittirituaalista.

Genetiikka

Gil Atzmonin ja Doron M. Beharin tutkimusten mukaan sefardijuutalaiset ovat genettisesti hyvin läheisiä aškenasijuutalaisten kanssa, ja sefardien geeniperimästä noin 30 % on eurooppalaista ja loput enimmäkseen lähi-itäläistä.[10] Harry Ostrerin johtaman tutkimuksen mukaan sefardeilla (ja aškenaseilla) on havaittu myös mizrahijuutalaisten kanssa geneettistä yhtäläisyyttä, viitaten siihen että näillä kolmella nykyjuutalaisten pääryhmällä on sama lähi-itäläinen alkuperä.[11]

Tunnettuja sefardijuutalaisia

Nobel-palkittuja sefarditaustaisia ovat olleet Baruj Benacerraf,[12] Elias Canetti,[13] René Cassin,[14] Claude Cohen-Tannoudji,[15] Serge Haroche,[16] Rita Levi-Montalcini,[17] Salvador Luria,[18] Patrick Modiano,[19] Franco Modigliani,[20] Henri Moissan[21] ja Emilio G. Segrè[22].

Filosofeja ovat olleet muun muassa Maimonides[23], Isaac Abrabanel[24] ja Baruch Spinoza[25].

Muita tunnettuja sefarditaustaisia ovat esimerkiksi:

Lähteet

  1. ↑ Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 22.8.2019.
  3. ↑ Bernard S. Bachrach: A Reassessment of Visigothic Jewish Policy, 589-711. The American Historical Review, 1973, nro 1, s. 11–34. doi:10.2307/1853939. ISSN 0002-8762. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b c Who Are Sephardic Jews? My Jewish Learning. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ 1066: Massacre in Granada, Spain Haaretz. 30.12.2012. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  6. ↑ From Golden to Grim: Jewish Life in Muslim Spain My Jewish Learning. Viitattu 22.8.2019. (englanniksi)
  7. ↑ MTV uutiset-Hannu Arvio Barcelona: Yli 500 vuotta sitten karkotetuille juutalaisille Espanjan kansalaisuus? mtvuutiset.fi. 12.3.2014. Viitattu 22.8.2019.
  8. ↑ a b Sephardim www.jewishvirtuallibrary.org. Viitattu 18.3.2019.
  9. ↑ Sephardi | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Nicholas Wade: Studies Show Jews’ Genetic Similarity The New York Times. 9.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Michael BalterJun. 3, 2010, 12:46 Pm: Tracing the Roots of Jewishness Science | AAAS. 3.6.2010. Viitattu 9.4.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Princeton - PWB 112398 - Paul Benacerraf came to Princeton as an undergraduate and stayed for 50 years so far pr.princeton.edu. Viitattu 29.8.2019.
  13. ↑ Bulgarian-born Sephardic Jew Wins 1981 Nobel Prize for Literature Jewish Telegraphic Agency. 16.10.1981. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Ariel Evan Mayse: MAKERS OF JEWISH MODERNITY: THINKERS, ARTISTS, LEADERS AND THE WORLD THEY MADE. Edited by JacquesPicard, JacquesRevel, Michael P.Steinberg, and IdithZertal. Princeton, NJ: Princeton University Press, 2016. Pp. vii + 680 pages; illustrations. $39.50.. Religious Studies Review, 2018-06, nro 2, s. 231–231. doi:10.1111/rsr.13491. ISSN 0319-485X. Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Claude Cohen-Tannoudji – Biographical NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  16. ↑ The Nobel Prize in Physics 2012 NobelPrize.org. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  17. ↑ BluestockingOxford: Nobel Laureate Rita Levi-Montalcini: the discovery of Nerve Growth Factor Bluestocking Oxford. 22.9.2018. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Spencer Weart: Half-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or SpyHalf-Life: The Divided Life of Bruno Pontecorvo, Physicist or Spy, Frank Close, Basic Books, 2015. $29.99 (384 pp.). ISBN 978-0-465-06998-9 Buy at Amazon. Physics Today, 2015-03, nro 3, s. 48–48. doi:10.1063/pt.3.2721. ISSN 0031-9228. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ Niklas Pollard, Alistair ScruttonOctober 9, 2014: Patrick Modiano, French Sephardic Novelist, Wins Nobel for Literature The Forward. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  20. ↑ Szenberg, Michael: Franco Modigliani a mind that never rests. Palgrave Macmillan, 2008. 949791977. ISBN 9780230007895, 0230007899. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019).
  21. ↑ Eric Werner, Dagobert D. Runes: The Hebrew Impact on Western Civilization. Notes, 1951-03, nro 2, s. 354. doi:10.2307/890014. ISSN 0027-4380. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ E.O. Lawrence, Emilio Segrè, and the first synthetic element | UC Berkeley Physics physics.berkeley.edu. Viitattu 29.8.2019.
  23. ↑ Cordoba Juderia - Jewish Quarter | Andalucia.com www.andalucia.com. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
  24. ↑ Isaac Abravanel, Skalli Cedric Cohen: Letters, Edition, Translation and Introduction. Berlin, Boston: De Gruyter, 2012. ISBN 9783110194920. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.8.2019). HEBR
  25. ↑ Spinoza - An Unlikely Jewish Hero Beit Hatfutsot. 28.11.2016. Viitattu 29.8.2019. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sefardijuutalaiset&oldid=18373493”