Ero sivun ”Elina Hirvonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva vaihdettu uudempaan
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Elina Hirvonen 2019.jpg|alt=|pienoiskuva|Elina Hirvonen WSOY:n syyskauden avajaisissa 2019]]
[[Tiedosto:Elina Hirvonen 2019.jpg|alt=|pienoiskuva|Elina Hirvonen WSOY:n syyskauden avajaisissa elokuussa 2019]]
'''Elina Hirvonen''' (s. [[1975]] [[Helsinki]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], [[toimittaja]] ja [[dokumenttielokuva]]ohjaaja.<ref name=ks>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944572098 | Nimeke = Hirvonen, Elina | Julkaisu = Kirjasampo.fi | Viitattu = 23.3.2016}}</ref>
'''Elina Hirvonen''' (s. [[1975]] [[Helsinki]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]], [[toimittaja]] ja [[dokumenttielokuva]]ohjaaja.<ref name=ks>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944572098 | Nimeke = Hirvonen, Elina | Julkaisu = Kirjasampo.fi | Viitattu = 23.3.2016}}</ref>



Versio 22. elokuuta 2019 kello 23.49

Elina Hirvonen WSOY:n syyskauden avajaisissa elokuussa 2019

Elina Hirvonen (s. 1975 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvaohjaaja.[1]

Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman (2005) oli ehdolla Finlandia-palkinnon ja Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[1]

Elämä ja ura

Hirvonen on filosofian maisteri Turun yliopistosta ja taiteen kandidaatti Taideteollisesta korkeakoulusta.[1] Hän on opiskellut kirjoittamista Oriveden Opistossa, yleistä kirjallisuustiedettä Turun yliopistossa ja dokumenttielokuvan ohjaamista Taideteollisessa korkeakoulussa. Hirvonen on työskennellyt toimittajana ja tuottajana, Ylioppilaslehden ja Vihreän Langan kolumnistina sekä Tulvan päätoimittajana[2].

Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman ilmestyi vuonna 2005 ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen käännösoikeudet on myyty yhdeksään maahan.[3] Teos on käännetty englanniksi, islanniksi, italiaksi, puolaksi, ruotsiksi, saksaksi ja viroksi. Englanniksi sen on kääntänyt Douglas Robinson nimellä When I Forgot.[4] Toukokuussa 2009 romaani nostettiin The New York Timesin Book Review’n kanteen, mikä on harvinaista esikoisromaanille.[5]

Vuonna 2007 ilmestyi Hirvosen lyhytdokumentti Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa, joka käsittelee siirtolaisuutta Afrikasta Eurooppaan.[6] Se palkittiin vuonna 2007 Arktisen upeeta -festivaaleilla Jyväskylässä ja voitti Amsterdamin kansainvälisillä dokumenttielokuvien festivaalilla opiskelijaelokuvien pääpalkinnon. Vuonna 2008 elokuva sai erikoispalkinnon yli 30-minuuttisten elokuvien sarjassa Tampereen elokuvajuhlilla ja pääpalkinnon Ecofilms-festivaaleilla Rhodoksella.[7]

Hirvosen toinen romaani Kauimpana kuolemasta ilmestyi vuonna 2010. Hän kirjoitti sen Lusakassa, Sambiassa, jossa asui miehensä kanssa kaksi vuotta.[6] Kirja sai ilmestymisvuonnaan Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon.[8] Romaanin käännösoikeudet on myyty kuuteen maahan.[6]

Syksyllä 2011 Hirvoselle myönnettiin Taiteen keskustoimikunnan kolmivuotinen taiteilija-apuraha vuoden 2012 alusta alkaen.[9] Hänen kolmas romaaninsa Kun aika loppuu ilmestyi maaliskuussa 2015.[10]

Teokset

Romaanit

Muut

Elokuvat

Lähteet

  1. a b c Hirvonen, Elina Kirjasampo.fi. Viitattu 23.3.2016.
  2. Lehti, Anu-Elina: Kirjoittajien tulva Vihreä Lanka. 14.8.2009. Viitattu 23.3.2016.
  3. Hirvonen Elina Avain. Viitattu 21.1.2015. Web archie 2016
  4. Että hän muistaisi saman Kirjasampo.fi. Viitattu 23.3.2016.
  5. Suomalainen esikoisteos nousi valokeilaan Yhdysvalloissa Yle Uutiset. 10.5.2009. Viitattu 23.3.2016.
  6. a b c Kauimpana kuolemasta Avain. Viitattu 23.12.2014. Web archie 2016
  7. Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa Elonet.
  8. Kalevi Jäntin palkinto Hautalalle, Hirvoselle ja Salmenniemelle Yle Uutiset. 30.11.2010. Viitattu 17.12.2014.
  9. Seitsemälle taiteilijalle Taiteen keskustoimikunnan apuraha Helsingin Sanomat. 28.9.2011. Viitattu 23.12.2014.
  10. Volanen, Jarkko: Kun aika loppuu Maailman Kuvalehti. 28.4.2015. Viitattu 6.6.2018.
  11. Kiehumispiste Mouka. Viitattu 15.4.2017.

Aiheesta muualla