Lars Skalm

Kuva 1400-luvun kalkkimaalauksesta Sauvon kirkossa. Pyhän Laurentiuksen edessä polvistuvan lahjoittajan oletetaan mahdollisesti esittävän Lars Skalmia.

Lars (Lasse) Skalm (alkujaan muodossa Lorentz Skallme; syntynyt n. 1430, mahdollisesti Paraisilla) oli keskiajalla elänyt Rövarnäsin kartanon herra, kauppias ja Turun pormestari. Hän kuului Skalmin sukuun, joka oli aateloitu hänestä alkaen.

Larsin isästä ei ole täyttä varmuutta, mutta hän saattoi olla Paraisten Atussa elänyt Jöns Bengtsson Skallme ja mahdollisesti ammatiltaan kauppias. Vanhempien kuoltua Lars muutti nuorella iällä naimattoman ja lapsettoman setänsä luokse asumaan, joka kasvatti häntä kuin omaa poikaansa. Setä oli antanut yhden laivan Larsille omaksi, ja jo nuorena merenkulkuun perehtynyt oli lähtenyt laivalla Itämerelle harjoittamaan kaupankäyntiä, joihin kuului tervan, turkiksen ja puutavaran toimittaminen Hansakaupunkeihin.

Kun Ruotsissa puhkesi kapina vuonna 1457, tarjoutui Skalm auttamaan kuningas Kristian I:stä kapinan kukistamisessa kuljettamalla kuninkaan joukkoja ja tarvikkeita laivallaan meren yli. Kiitokseksi kuningas antoi vuonna 1461 Skalmille aatelisarvon ja kolme tilaa Paraisilta Atun saarelta. Näin kuningas kirjoittaa Skalmille annetussa aateliskirjeessä:

»Tukholman linnassa 1 elokuuta 1461

Me Kristian, Jumalan armosta Tanskan, Ruotsin, Norjan, Wänden ja Götan kuningas, Sleswigin herttua, Holsteinin, Stårmarenin, Oldenburgin ja Delmenhorstin kreivi jne., teemme täten tiettäväksi, että uskollisen ja halukkaan palvelun takia, jota tämän kirjeen saaja Lasse Skalm, meidän rakastettu alamainen ja palvelija, meille ja meidän Ruotsillemme on tehnyt, hän ja hänen lapsensa ja jälkeläisensä meidän perillistemme ja Ruotsin ja valtakunnan tulevien kuninkaiden aikana, niin kauan kuin he elävät, saavat lahjana tällä avoimella kirjeellä verovapauden kolmeen hänen taloonsa Paraisten Pitäjän Atussa, vuosittaisesta kahdentoista markan vuokrasta, ja pitää aatelisoikeuksia ja omaisuuttaan Ruotsin valtakunnassa ikuisina aikoina kilven ja kypärän kera, jossa musta ankkuri on valkoisessa kentässä ja kaksilapainen ankkuri kypärässä, ja ylimmässä osassa valkea ja vasemmalla mustaa. Me kehotamme kaikkia, erityisesti vouteja ja virkamiehiä, estämään riitoja tai vääryyksiä häntä ja hänen lapsiaan ja jälkeläisiään kohtaan meidän kuninkaallisen suojelun ja rauhan alaisina.

Päivättynä Tukholman linnassa Pekan päivänä armon vuonna 1461.»
(Kristian I)

Larsin setä kuoli neljä vuotta myöhemmin ja Lars oli ainoa perijä. Tämän jälkeen hän rakensi talon Rövarnäsille ja ryhtyi lahjoittamaan rahaa Sauvon kirkon rakentamiselle, joka valmistui 1472. Kunnianosoituksena Skalmia kohtaan hänen sukunsa vaakuna asetettiin kirkon eteen ja Skalmin kuva maalattiin alttarin takana olevaan seinään polvistumaan Pyhälle Laurille, jolle kirkko oli pyhitetty.

Vuosien 1501–1502 aikana Skalm toimi Turun pormestarina. Pormestarin virassa ollessaan hän asui pääsääntöisesti Korppoolaismäellä omistamassaan maatilallaan, vaikka välillä kävikin Rövarnäsillä.

Skalm avioitui ja sai avioliittonsa aikana kaikkiaan neljä poikaa: Anders (s. 1460), Hans (s. 1465), Dan (s. 1467) ja Erik (s. 1480). Kaikista pojista tuli myös perheellisiä.

Kirjallisuutta

• Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Helsinki: Förlagsaktiebolaget Söderström & Co, 1909-16.
• Elgenstierna, Gustav: Den introducerade svenska adelns ättartavlor. Stockholm: P.A. Nordstedt & söner, 1925-34.
• Hiekkanen, Markus; Klemelä, Marja; Ahlström-Taavitsainen, Camilla; Rosenlew, Fredrik: Sauvon kirkko. Sauvo: {{{Julkaisija}}}, 1996.
• Hausen, Reinhold: Finlands medeltidsurkunder I-VIII. Helsinki: Suomen kansallisarkisto, 1910-35.