Ero sivun ”Elsass-Lothringen” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
3 348 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (yhdyssana)
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Korjattava/nimi|Alsace-Lorraine|Alue kuuluu nykyään Ranskalle joten tällä sivullakin siitä kuuluisi käyttää ranskankielistä nimeä}}
{{Historiallisen_valtion_tiedot
[[Tiedosto:German Empire - Alsace Lorraine (1871).svg|thumb|Elsass-Lothringenin sijainti Saksan keisarikunnassa.]]
|koko-nimi = Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa<br />Reichsland Elsaß-Lothringen
[[Tiedosto:Alsace-lorraine.JPG|thumb|Elsass-Lothringenin keisarillinen provinssi.]]
|virallinen nimi =
|nimi-genetiivissä =
|vuosi_alku = 1871
|vuosi_loppu = 1919
|lippu = [[Tiedosto:Flag of the Republic of Alsace-Lorraine.svg|thumb|left|150px|Elsass-Lothringenin lippu (1911–1919)]]
|lippu-teksti =
|vaakuna = [[Tiedosto:Wappen Deutsches Reich - Elsass-Lothringen.svg|thumb|left|150px|Elsass-Lothringenin valtakunnanmaan vaakuna]]
|vaakuna-teksti =
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[Tiedosto:German Empire - Alsace Lorraine (1871).svg|300px]]
[[Tiedosto:German |sijainti-selite Empire - Alsace Lorraine (1871).svg|thumb| = Elsass-Lothringenin sijainti Saksan keisarikunnassa.]]
|valtiomuoto =
|osa = [[Saksan keisarikunta]]a
|valtionpäämies =
|valtionpäämiehen-nimike =
|hallituksenpäämies =
|hallituksenpäämiehen-nimike =
|pääkaupunki = [[Strasbourg|Straßburg]]
|pääkaupungin-koordinaatit =
|muut-kaupungit =
|pinta-ala = 14&nbsp;522
|maapinta-ala =
|vesipinta-ala =
|väkiluku = 1&nbsp;531&nbsp;804
|väestönlaskentavuosi = 1875
|väestötiheys =
|uskonto =
|historia1 =
|pvm1 =
|historia2 =
|pvm2 =
|historia3 =
|pvm3 =
|historia4 =
|pvm4 =
|historia5 =
|pvm5 =
|historia6 =
|pvm6 =
|historia7 =
|pvm7 =
|kieli =
|viralliset-kielet = [[saksan kieli|saksa]]
|yleisimmät-kielet = [[saksan kieli|saksa]], [[ranskan kieli|ranska]]
|lukutaito =
|valuutta =
|bkt =
|bkt-per-asukas =
|hdi =
|maatalous =
|palvelut =
|teollisuus =
|aikavyöhyke =
|kesäaika =
|lyhenne =
|maatunnus =
|ajoneuvo =
|lentokone =
|suuntanumero =
|motto =
|kansallislaulu =
|kansallislaulun-tyyppi =
|edeltäjät = {{Ranskan kolmas tasavalta}}
|edeltäjänimike = Edeltäjä
|seuraajat = {{Ranskan kolmas tasavalta}}
|seuraajanimike = Seuraaja
|alaviite =
}}
[[Tiedosto:Alsace-lorraine.JPG|thumb|Elsass-Lothringenin keisarillinenvaltakunnanmaan provinssikartta.]]
 
'''Elsass-Lothringenin valtakunnanmaa''' ({{k-de|Reichsland Elsaß-Lothringen}}, {{k-fr|Terre d'Empire d'Alsace-Lorraine}}) oli osista [[Alsace|Elsassin]] ja [[Lorraine|Lothringenin]] historiallisia maakuntia muodostettu [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] hallintoalue vuosien 1871 ja 1919 välillä. Toisin kuin [[osavaltio]]t, valtakunnanmaa oli suoraan [[Saksan keisari]]n alaisuudessa vuoteen 1911, jolloin sille säädettiin oma [[perustuslaki]], joka takasi alueelle autonomian ja juridisesti tasa-arvoisen aseman keisarikunnan muihin osavaltioihin nähden.
'''Elsass-Lothringen''' ({{k-fr|Alsace-Lorraine}}) on kahdesta historiallisesta maakunnasta ([[Elsass]] ja pohjoisosa [[Lothringen]]ia) muodostuva alue, jonka omistuksesta [[Saksa]] ja [[Ranska]] ovat historiassa usein kiistelleet.
 
==Historia==
AlueElsass-Lothringenin alue kuului suurimmaksi osaksi jo vuodesta 921 [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan]], mutta se liitettiin vähitellen Ranskaan[[Ranska]]an vuonna 1648 solmitun [[Westfalenin rauha]]n jälkeen.<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa| Julkaisija =Otava | Vuosi = 1983| Tekijä = Anders Røhr| Suomentaja = Laura Kolbe| Luku = | Sivu = | Sivut = 109| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =951-1-07458-X }}</ref> Tästä eteenpäin [[Ranskan kieliSaksa]] vakiintui alueella pikkuhiljaa hallinnon, kaupan ja kulttuurinRanska kieleksi,ovat muttakiistelleet kansanalueen enemmistön valtakielenä säilyi [[saksan kieli|saksa]] ja sen paikalliset murteetomistuksesta.
 
Elsass ja Lothringen liitettiin tiukasti Ranskan yhteyteen [[Ludvig XIV]]:n aikana. Tällöin alueella asui pääasiassa saksalaisia, jotka vastustivat ranskalaistamispyrkimyksiä. Lothringenin herttuan [[Stanisław Leszczyński]]n aika vuosina 1733–1766 päätti väliaikaisesti ranskalaistamisen, joka jatkui Stanisławin kuoltua vuonna 1766. [[Ranskan kieli|Ranska]] vakiintui alueella pikkuhiljaa hallinnon, kaupan ja kulttuurin kieleksi, mutta kansan enemmistön valtakielenä säilyi [[saksan kieli|saksa]] ja sen paikalliset murteet.
[[Tiedosto:Wappen Deutsches Reich - Elsass-Lothringen.svg|thumb|left|150px|Elsass-Lothringenin valtakunnanmaan vaakuna]]
Vuosina 1870–1871 käydyn [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodan]] aikana [[Preussi]] liittolaisineen miehitti alueen. Sodan päätteeksi solmitussa Frankfurtin rauhassa lähes koko Elsass (ranskankielistä [[Territoire-de-Belfort|Belfortin aluetta]] lukuun ottamatta) sekä kolme neljännestä [[Moselle]]n ja neljännes [[Meurthe (departementti)|Meurthen]] departementistä liitettiin osaksi 1871 perustettua [[Saksan valtakunta]]a. Anneksion perusteet olivat enimmäkseen kansallismielisiä, sillä liitosalueen väestöstä noin 90&nbsp;prosenttia puhui äidinkielenään saksaa. Strategisista syistä kuitenkin aluetta laajennettiin Lorrainen täysin ranskankielisiin alueisiin, näin erityisesti [[Metz]]in ympäristössä,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Erling Bjøi, Olof G. Lidin, Göran Malmqvist | Nimeke =Otavan suuri maailmanhistoria 15: Imperialismin aika | Vuosi =1986 | Sivu = 58 | Selite =Suomentanut Heikki Eskelinen | Julkaisija =Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06922-5 }}</ref> josta Saksa sai noin 200&nbsp;000 ranskankielistä alamaista.
 
Vuosina 1870–1871 käydyn [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodan]] aikana [[Preussi]] liittolaisineen miehitti alueen. Sodan päätteeksi solmitussa Frankfurtin rauhassa lähes koko Elsass (ranskankielistä [[Territoire-de-Belfort|Belfortin aluetta]] lukuun ottamatta) sekä kolme neljännestä [[Moselle]]n ja neljännes [[Meurthe (departementti)|Meurthen]] departementistä liitettiin osaksi 1871 perustettua [[Saksan valtakunta]]a, mikä johti noin 50&nbsp;000 pakolaisen lähtemiseen Ranskaan. Anneksion perusteet olivat enimmäkseen kansallismielisiä, sillä liitosalueen väestöstä noin 90&nbsp;prosenttia puhui äidinkielenään saksaa. Strategisista syistä kuitenkin aluetta laajennettiin Lorrainen täysin ranskankielisiin alueisiin, näin erityisesti [[Metz]]in ympäristössä,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Erling Bjøi, Olof G. Lidin, Göran Malmqvist | Nimeke =Otavan suuri maailmanhistoria 15: Imperialismin aika | Vuosi =1986 | Sivu = 58 | Selite =Suomentanut Heikki Eskelinen | Julkaisija =Otava | Tunniste = ISBN 951-1-06922-5 }}</ref> josta Saksa sai noin 200&nbsp;000 ranskankielistä alamaista.
Suoraan Saksan keisarikunnan alainen uusi provinssi nimettiin Elsass-Lothringenin valtakunnanmaaksi ({{k-de|Reichsland Elsaß-Lothringen}}). Alueen pinta-ala oli 14&nbsp;522 km², ja siellä oli 1&nbsp;531&nbsp;804 asukasta (1875). Kolmeen [[Saksan hallintopiirit|hallintopiiriin]] (''Lothringen'', ''Oberelsaß'' ja ''Unterelsaß'') jaetun valtakunnanmaan pääkaupunki oli [[Strasbourg|Straßburg]].
 
Suoraan Saksan keisarikunnan alainen uusi provinssi nimettiin Elsass-Lothringenin valtakunnanmaaksi ({{k-de|Reichsland Elsaß-Lothringen}}), ja se jaettiin kolmeen [[Saksan hallintopiirit|hallintopiiriin]] (''Lothringen'', ''Oberelsaß'' ja ''Unterelsaß''). Alueen korkein vallanpitäjä oli Saksan keisari, jota vuodesta 1879 alkaen edusti Straßburgissa asemapaikkaansa pitävä [[käskynhaltija]] ({{k-de|Statthalter}}) apunaan Elsass-Lothringenin ministeriö ({{k-de|Ministerium für Elsaß-Lothringen}}). Uutta valtakunnanmaata hallittiin aluksi varsin keskusjohtoisesti [[Berliini]]stä käsin keisarikunnan ja Preussin hallintoelinten välityksellä. [[Saksan valtiopäivät|Saksan valtiopäiville]] ({{k-de|Reichstag}}) Elsass-Lothringenin asukkaat saivat valita 15 edustajaa. Vuonna 1911 Elsass-Lothringenille säädettiin [[perustuslaki]], joka takasi alueelle autonomian ja juridisesti tasa-arvoisen aseman keisarikunnan muihin osavaltioihin nähden. Valtakunnanmaa sai kaksikamarisen parlamentin, oman punavalkoisen lipun ja kolme edustajaa Berliinin liittoneuvostoon ({{k-de|Bundesrat}}).
[[Tiedosto:Flag of the Republic of Alsace-Lorraine.svg|thumb|left|150px|Elsass-Lothringenin lippu (1911–1919)]]
Elsass-Lothringenin korkein vallanpitäjä oli Saksan keisari, jota vuodesta 1879 alkaen edusti Straßburgissa asemapaikkaansa pitävä [[käskynhaltija]] ({{k-de|Statthalter}}) apunaan Elsass-Lothringenin ministeriö ({{k-de|Ministerium für Elsaß-Lothringen}}). Uutta valtakunnanmaata hallittiin aluksi varsin keskusjohtoisesti [[Berliini]]stä käsin keisarikunnan ja Preussin hallintoelinten välityksellä. [[Saksan valtiopäivät|Saksan valtiopäiville]] ({{k-de|Reichstag}}) Elsass-Lothringenin asukkaat saivat valita 15 edustajaa. Vuonna 1911 Elsass-Lothringenille säädettiin [[perustuslaki]], joka takasi alueelle autonomian ja juridisesti tasa-arvoisen aseman keisarikunnan muihin osavaltioihin nähden. Valtakunnanmaa sai kaksikamarisen parlamentin, oman punavalkoisen lipun ja kolme edustajaa Berliinin liittoneuvostoon ({{k-de|Bundesrat}}).
 
Elsass-Lothringenin talous kehittyi 1800-luvun lopulla voimakkaasti, ja muun Saksan tapaan siellä toteutettiin useita merkittäviä sosiaalisia uudistuksia, kuten [[oppivelvollisuus]] (1873) sekä sosiaali- ja sairausvakuutuksen käyttöönotto, kauan ennen kuin muualla nykyisessä Ranskassa. Valtakunnanmaan virallinen kieli oli saksa, mutta ranskankielisillä alueilla sai ranskaa käyttää apukielenä hallinnossa ja opetuskielenä kouluissa.
 
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeisessä [[Versailles’n rauha]]ssa vuonna 1919 Elsass-Lothringen liitettiinpalautettiin jälleen RanskaanRanskalle.<ref name=osm>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 16: Ensimmäinen maailmansota| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2004| Tekijä = Jarl Torbacke | Suomentaja = Heikki Eskelinen | Sivut = 235-236 | Isbn=951-1-09277-4}}</ref> Alue menetti kaiken itsehallintonsa, sillä uudelleen perustetut kolme departementtia ([[Bas-Rhin]], [[Haut-Rhin]] ja [[Moselle]]) alistettiin muiden Ranskan departementtien tapaan suoraan Pariisille. Alueella käynnistettiin myös voimakkaat ranskalaistamistoimet. Lähes puoli vuosisataa kestänyt saksalaisvalta oli kuitenkin jättänyt jälkensä alueeseen, ja osa tuona aikana tehdyistä järjestelyistä on säilynyt tähän päivään saakka poikkeuksina Ranskan yleisistä käytännöistä. Näistä alueellisista erikoisuuksista puhuttaessa Elsass-Lothringenin alueesta käytetään Ranskassa virallisissa yhteyksissä nimitystä ''Alsace-Moselle'' historiaan viittaavan ''Alsace-Lorrainen'' sijaan.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana, Saksan kukistettua Ranskan, alue liitettiin taasjälleen Saksaan vuosiksi 1940–1945. Käytännössä, joskaan ei muodollisesti, Elsass liitettiin hallinnollisesti yhteen [[Baden]]in kanssa (''Reichsgau Oberrhein''), Lothringen puolestaan [[Saarland]]in kanssa (''Reichsgau Westmark''). MoniValloitus päätti saksalaisten syrjimisen ja toi tilalle [[natsi-Saksa|natsihallinnon]]; moni alueen asukkaista palveli sodan aikana [[Wehrmacht]]issa tai [[SS|SS:ssä]].
 
Toisen maailmansodan jälkeen 1945sodan alueruntelema liitettiinalue jälleenpalautettiin RanskaanRanskalle, jolle se kuuluu edelleen. Se jakautuujaettiin kahden nykyisen hallintoalueen ([[Ranskan aluehallinto|''région'']]) kesken. [[Alsace]] muodostaamuodosti oman hallintokokonaisuutensa ([[departementti|departementit]] [[Haut-Rhin]] ja [[Bas-Rhin]]). Entisen valtakunnanmaan Lothringenin puoleinen osa puolestaan muodostaa [[Moselle]]n departementin, eli se on vain osa nykyisestämyöhemmästä [[Lorraine|Lorrainen hallintoalueesta]], joka vuoden 2016 alussa yhdistettiin [[Alsace]]n ja [[Champagne-Ardenne]]n hallintoalueiden kanssa [[Grand Est]]in alueeksi.
 
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen Ranskan hallitus suoritti alueella ankaria ranskalaistamistoimia. Muun muassa [[saksan kieli|saksan kielen]] sekä [[elsassi]]n murteen ja Lothringenissa puhuttavien frankkilaismurteiden käyttö virallisissa yhteyksissä kiellettiin kokonaan. Tiukka kielipolitiikka tuotti tulosta, sillä nykyisin alue on jo lähes täysin ranskankielinen.
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko