Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
4 155 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Hiukan tuota lähdepuolta mukaan
[katsottu versio][katsottu versio]
p (l)
(Hiukan tuota lähdepuolta mukaan)
{{Lähteetön|lähdeviitteet vain muutamille yksityiskohdille}}
'''Verokiila''' tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää tai sen osuutta työvoimakustannuksista. Toisin sanoen verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus tai tämän erotuksen osuus kokonais työvoimakustannuksista.<ref name=varhee-1>Varhee, 2015. Lainaus: "Suomen talouden toiminnan, ja ennen kaikkea työllistämisen, keskeinen pulma on työn ostajan kustannusten ja työn myyjän käteen jäävän ansion ero eli niin sanottu verokiila."</ref> Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat [[palkka]] ja [[työnantajamaksu|työnantajamaksut]] kuten [[työeläke|työeläke-]] sekä [[sosiaaliturvamaksu]].<ref>{{Verkkoviite |nimeke= Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017 |tekijä= Kirkko-Jaakkola, Mikael |osoite= https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet-2017/kansainvalinen-palkkaverovertailu-2017.pdf |tiedostomuoto= PDF |selite= 1.1 Työn verotukseen liittyviä käsitteitä |sivusto= www.veronmaksajat.fi |julkaisupaikka= Helsinki |julkaisija= Veronmaksajain Keskusliitto ry |ajankohta= 2017-12-12 |viitattu= 2018-11-22}} Lainaus: "Työn veroja ovat työntekijöiden palkastaan maksamat tuloverot sekä veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut, työnantajan maksamat palkkasidonnaiset ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut sekä joissakin maissa työnantajan maksamat koko palkkasummaan sidotut työnantajamaksut. Nämä työntekijöiden tuloverot ja veronluonteiset maksut sekä työnantajan maksamat veronluonteiset maksut muodostavat verokiilan työvoimakustannuksen ja palkansaajan saaman nettotulon väliin."</ref> Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä [[tulovero|tuloverolla]], sosiaaliturva-, työeläke- ja [[Sairausvakuutusmaksu|sairausvakuutusmaksuilla]].
 
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon ja työnantamisen kannusteita vähentävästä vaikutuksesta. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
 
* Verokiila voidaan tarkastella myös hyödykekohtaisesti, esimerkiksi veron osuus on polttoaineessa useimmiten, 75–80&nbsp;%, kun tätä tarkastellaan työntekijän ja työantajan näkökulmasta progressiivisen huomioituna työnantajan, valtiolle perimät arvolisäverot, kuin myös muut maksut, kohdistuu Suomessa tietyissä hyödykkeissä tosiasiassa veroa jopa yli 90 % tuotteen hankintaan.{{Lähde}}
 
==Verokiilan ongelma==
Verokiilan ongelmana pidetään sen taipumusta nostaa yritysten työvoimakustannuksia, mikä heikentää vientiyritysten suhteellista kilpailukykyä verrattuna ulkomaisiin kilpailijoihin.<ref name=varhee-2>Varhee, 2015. Lainaus: "Korvaavia vientialoja on kehittymässä esimerkiksi telakoille, pakkausmateriaalien tuotantoon ja biotalouteen. Verokiila kuitenkin haittaa näitäkin aloja. Kansainvälisessä kilpailussa tuotanto siirtyy ja keskittyy sinne, missä toiminnan kokonaiskustannukset, mukaan luettuna kuljetukset, palkat, niiden sivukulut ja palkkaverotus, ovat yrityksen toiminnan kannalta edullisimmat."</ref> Toissijaisena seurauksena verokiila heikentää työllisyyttä.<ref name=koskela-254-1>Koskela et al., 2004. s. 254–255. Lainaus: "Ay-liike ja työnantajajärjestö neuvottelevat peruspalkasta ja sen jälkeen yritykset päättävät työllisyydestä. Tällaisessa mallissa ns. verokiilan eli
palkkaveron ja työnantajamaksujen summan kasvu johtaa korkeampaan neuvoteltuun nimellispalkkaan, mikä puolestaan nostaa työvoimakustannuksia. Tällöin työllisyys heikkenee."</ref><ref name=koskela-256-1>Koskela et al., 2004. s. 256. Lainaus: "He raportoivat, että vuosien 1965 ja 1995 välillä keskimääräinen efektiivinen veroaste (palkkaverot + työnantajamaksut) nousi Manner-Euroopan maissa 28 prosentista 42 prosenttiin. Samaan aikaan työttömyys kasvoi 2,1 prosentista 10,5 prosenttiin. Estimointitulosten mukaan verotuksen kiristyminen selitti noin puolet työttömyyden kasvusta."</ref> Ongelma on muodostunut vähitellen pitkän ajan kuluessa useiden osatekijöiden yhteisvaikutuksesta.<ref name=varhee-3>Varhee, 2015. Lainaus: "Kuten useimmat julkisen talouden ongelmista, verokiilakin on kasvanut vähitellen, usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Nimellispalkkojen nousu on kiristänyt valtion tuloverotuksen progressiota, koska veroasteikkojen inflaatiotarkistukset ovat jääneet toteutuneesta kehityksestä jälkeen."</ref> Koordinoiduilla palkkaneuvotteluilla ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välillä on taipumus lieventää verokiilan työllisyyttä heikentävää vaikutusta palkkamaltin kautta.<ref name=koskela-256-2>Koskela et al., 2004. s. 256. Lainaus: "Anglosaksisissa maissa, joissa ammattiliittojen asema on heikompi ja Pohjoismaissa, joissa palkkaneuvottelut liittojen ja työnantajajärjestöjen välillä
ovat koordinoituja, ei estimointitulosten mukaan verotuksen kiristymisellä ollut vaikutusta työttömyyden kasvuun."</ref><ref name=koskela-261-1>Koskela et al., 2004. s. 261. Lainaus: "Edellä esitettyjen tutkimustulosten perusteella verotuksella on jonkin verran vaikutusta työvoimakustannuksiin ja sitä kautta työllisyyteen, mutta vaikutus näkyy lähinnä maissa, joissa ammattiliitoilla on voimakas asema palkanmuodostuksessa. Verotuksen vaikutus työvoimakustannuksiin on kuitenkin keskimäärin pienempi, joskin silti lievästi positiivinen maissa, joissa palkkaneuvottelut käydään keskitetysti. Johdonmukaista näyttöä siitä, että työnantajamaksujen ja verotuksen vaikutus olisi pitkällä aikavälillä erilainen, ei tutkimusten perusteella ole."</ref>
 
==Katso myös==
 
==Lähteet==
* {{Verkkoviite |tekijä=Varhee, Vesa |nimeke=Verokiila on talouden jarru |osoite=https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001893501.html |julkaisu=Taloussanomat |julkaisija=Sanoma |ajankohta=2015-11-03 |viitattu=2019-08-17}}
* {{Lehtiviite |Tekijä=Koskela, Erkki & Pirttilä, Jukka & Uusitalo, Roope |Otsikko= Kuinka verotus vaikuttaa työllisyyteen? Katsaus taloustieteelliseen tutkimukseen |Julkaisu=Kansantaloudellinen aikakauskirja |Ajankohta=2004 |Vuosikerta=100 |Numero=3 |Sivut=250–270 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Taloustieteellinen yhdistys |Selite=Esitelmiä |Issn=0022-8427 |www=https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32004/kak32004koskela.pdf |Tiedostomuoto=PDF |Viitattu=2019-08-17}}
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
2 163

muokkausta

Navigointivalikko