Ero sivun ”Puoluetuki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Suomessa: - ajan tasalle tuokin kohta; eräät asiat muuttuivat vuodne 2016 alussa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Vuonna 1972 tehdyn, [[Lex Vennamo]]na tunnetun puoluelain täydennyksen mukaan sellaisessa tilanteessa, jossa yli puolet jonkin puolueen vaaleissa valituista kansanedustajista eroaa vaalikauden aikana puolueesta ja perustaa uuden puolueen, siirtyy tälle uudelle puolueelle kansanedustajien määrää vastaava osuus alkuperäisen puolueen puoluetuesta. Lain muuttaminen liittyi [[Veikko Vennamo]]n johtaman [[Suomen Maaseudun Puolue|SMP:n]] hajoamiseen, jota muut puolueet halusivat edistää. Lex Vennamo kumottiin vuonna 2015 hallitukseen nousseiden [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] toiveesta. Samalla lakiin tehtiin uusi lisäys, jonka mukaan puoluetukea voitaisiin myöntää myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/157690-presidentti-vahvisti-lex-vennamo-kumotaan Presidentti vahvisti: Lex Vennamo kumotaan] Uusi Suomi 30.12.2015. Viitattu 28.5.2017.</ref> |
Vuonna 1972 tehdyn, [[Lex Vennamo]]na tunnetun puoluelain täydennyksen mukaan sellaisessa tilanteessa, jossa yli puolet jonkin puolueen vaaleissa valituista kansanedustajista eroaa vaalikauden aikana puolueesta ja perustaa uuden puolueen, siirtyy tälle uudelle puolueelle kansanedustajien määrää vastaava osuus alkuperäisen puolueen puoluetuesta. Lain muuttaminen liittyi [[Veikko Vennamo]]n johtaman [[Suomen Maaseudun Puolue|SMP:n]] hajoamiseen, jota muut puolueet halusivat edistää. Lex Vennamo kumottiin vuonna 2015 hallitukseen nousseiden [[Perussuomalaiset|perussuomalaisten]] toiveesta. Samalla lakiin tehtiin uusi lisäys, jonka mukaan puoluetukea voitaisiin myöntää myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille.<ref>[https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/157690-presidentti-vahvisti-lex-vennamo-kumotaan Presidentti vahvisti: Lex Vennamo kumotaan] Uusi Suomi 30.12.2015. Viitattu 28.5.2017.</ref> |
||
Perussuomalaiset vaativat pitkään tuntuvia leikkauksia puoluetukeen. Vuoden 2010 lopulla puoluetukea käsiteltäessä kannatustaan lisänneet Perussuomalaiset eivät kuitenkaan vastustaneet esitettyä summaa. Eduskuntaryhmän johdon mukaan suullinen esitys jäi tekemättä, koska esitys oli hukassa A4-paperin kääntöpuolella |
Perussuomalaiset vaativat pitkään tuntuvia leikkauksia puoluetukeen. Vuoden 2010 lopulla puoluetukea käsiteltäessä kannatustaan lisänneet Perussuomalaiset eivät kuitenkaan vastustaneet esitettyä summaa. Eduskuntaryhmän johdon mukaan suullinen esitys jäi tekemättä, koska esitys oli hukassa A4-paperin kääntöpuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194658558301/artikkeli/perussuomalaiset+selittelivat+miksi+esitys+puoluetukeen+jai+tekematta.html | Nimeke=Perussuomalaiset selittelivät, miksi esitys puoluetukeen jäi tekemättä | Ajankohta=14.12.2010 | Julkaisu=Satakunnan Kansa | Julkaisija=Satakunnan Kansa | Viitattu=17.8.2012 }}</ref> |
||
Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/a1305560008083 | Nimeke=Lehti: Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden }}</ref> |
Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/politiikka/a1305560008083 | Nimeke=Lehti: Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden }}</ref> |
||
Versio 16. elokuuta 2019 kello 12.49
Puoluetuki on puolueiden toimintaansa yhteiskunnan varoista saama avustus.
Suomessa
Suomessa puoluetuki on puoluelaissa säädetty avustus, jota jaetaan eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden kansanedustajapaikkojen lukumäärän mukaisessa suhteessa. Puoluetukea voivat saada myös eduskunnan ulkopuoliset puolueet, joiden kannatus edellisissä eduskuntavaaleissa on ollut vähintään kaksi prosenttia; niille myönnettävän tuen suuruus vastaa yhtä kolmasosaa yhden edustajanpaikan oikeuttamasta tukisummasta. Puoluetuen myöntää valtioneuvosto ja sen käyttöä valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.[1] Ennen vuotta 2016 sitä valvoi oikeusministeriö.
Suomen eduskunta hyväksyi puoluetuen 14. joulukuuta 1966 äänin 127–53 ja se otettiin käyttöön vuoden 1967 alusta lukien. Asiaa olivat ajaneet niin sanotut kansanrintamapuolueet eli SDP, Keskustapuolue ja SKDL. Vastustajat arvostelivat puoluetukea voimakkaasti, koska samaan aikaan vähennettiin tai poistettiin kokonaan avustuksia monilta niiden mielestä tärkeiltä ryhmiltä. Myös puolueiden virkakoneistojen vallan pelättiin kasvavan vaarallisesti. Pääministeri Rafael Paasio puolestaan piti valtion rahoitusta puolueille tärkeänä kansanvallan tehokkaan toteutumisen kannalta. Vuosina 2008–2010 puoluetuen määrä on ollut 36 miljoonaa euroa (varsinainen puoluetuki 18 000 000 euroa ja tiedotustoiminnan ja viestinnän tukeminen eli lehdistötuki 18 000 000 euroa).[2]
Vuonna 1972 tehdyn, Lex Vennamona tunnetun puoluelain täydennyksen mukaan sellaisessa tilanteessa, jossa yli puolet jonkin puolueen vaaleissa valituista kansanedustajista eroaa vaalikauden aikana puolueesta ja perustaa uuden puolueen, siirtyy tälle uudelle puolueelle kansanedustajien määrää vastaava osuus alkuperäisen puolueen puoluetuesta. Lain muuttaminen liittyi Veikko Vennamon johtaman SMP:n hajoamiseen, jota muut puolueet halusivat edistää. Lex Vennamo kumottiin vuonna 2015 hallitukseen nousseiden perussuomalaisten toiveesta. Samalla lakiin tehtiin uusi lisäys, jonka mukaan puoluetukea voitaisiin myöntää myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille.[3]
Perussuomalaiset vaativat pitkään tuntuvia leikkauksia puoluetukeen. Vuoden 2010 lopulla puoluetukea käsiteltäessä kannatustaan lisänneet Perussuomalaiset eivät kuitenkaan vastustaneet esitettyä summaa. Eduskuntaryhmän johdon mukaan suullinen esitys jäi tekemättä, koska esitys oli hukassa A4-paperin kääntöpuolella.[4]
Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa.[5]
Poliittisia nuorisojärjestöjä tuetaan samasta opetus- ja kulttuuriministeriön jakamasta kokonaissummasta, josta tuetaan myös ei-poliittisia nuorisojärjestöjä.[6][7]
Muualla
Kanadassa puoluetuki otettiin käyttöön liberaalien pääministeri Jean Chretienin aikana. Järjestelmässä puolue saa vuosittain kaksi Kanadan dollaria vuodessa per viimeisissä vaaleissa saamansa ääni. Konservatiivien Stephen Harper ehdotti 2008 ja 2011 puoluetuen lakkauttamissa. Yhtiöiden ja ammattiliittojen lahjoitukset ovat maassa kiellettyjä.[8]
Lähteet
- ↑ Puolueiden rahoitus Vaalit.fi. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ Puolueiden rahoitus Vaalit.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 25.4.2011.
- ↑ Presidentti vahvisti: Lex Vennamo kumotaan Uusi Suomi 30.12.2015. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ Perussuomalaiset selittelivät, miksi esitys puoluetukeen jäi tekemättä Satakunnan Kansa. 14.12.2010. Satakunnan Kansa. Viitattu 17.8.2012.
- ↑ Lehti: Suomessa EU:n toiseksi korkein puoluetuki äänestäjää kohden hs.fi.
- ↑ Poliittisten nuorisojärjestöjen avustukset suututtavat Yle 4.4.2012.
- ↑ Kokoomusministeri myönsi nuorilleen yli kuusinkertaisen tuen verrattuna PS-Nuoriin – epäoikeudenmukainen päätös haastetaan oikeuteen Suomen Uutiset 14.4.2016.
- ↑ Canadian PM Stephen Harper urges end to party subsidies BBC.co.uk. 1.4.2011. BBC News. Viitattu 25.4.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Puoluetukea jaetaan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa Turun Sanomat 26.1.2016.