Ero sivun ”Orava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
asudjhaskdj Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
sajdhas Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee eläinlajia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Orava (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee eläinlajia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Orava (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}oot aika homo{{Taksonomia/eläimet |
||
{{Taksonomia/eläimet |
|||
| nimi = Orava |
| nimi = Orava |
||
| status = {{Elinvoimainen}} |
| status = {{Elinvoimainen}} |
||
Versio 15. elokuuta 2019 kello 10.58
oot aika homo
| Orava | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Oravamaiset jyrsijät Sciuromorpha |
| Heimo: | Oravat Sciuridae |
| Alaheimo: | Sciurinae |
| Suku: | Sciurus |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sciurus vulgaris |
|
 Oravan levinneisyys. |
|
| Katso myös | |
Levinneisyys
n kaksi kertaa vuodessa.[2] Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.
Oravan ääntely on säksätystä, undulaattimaista kujerrusta tai kurnutusta ja niiskuttelua.
Ravinto
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, kuten Suomessa, oravien pääravintona ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös männyn siemeniin. Syksyllä sienet ovat tärkeä ravinnonlähde. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset ja linnunmunat sekä -poikaset. Etelämpänä lehtimetsävyöhykkeellä, missä kasvaa runsaasti pähkinäpensaita ja tammia, pähkinät ja tammenterhot ovat oravien tärkeimpiä ravinnonlähteitä. Baltian maiden sekametsävyöhyke on luonnostaan oraville suotuista aluetta, sillä siellä esiintyy metsissä runsaasti sekä tammea ja pähkinäpensasta että kuusta.
Oravat järsivät toisinaan luita ja pudonneita hirvieläinten sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa maapähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talia. Niiden tiedetään myös tonkivan ulkoroskapönttöjä ruoan toivossa. Joskus orava voi tulla jopa sisälle rakennuksiin ruoanhakuun[3] tai jopa rakentaa pesän ullakolle.[4]
Lisääntyminen
Naaraiden kiima-aika on keväällä, mutta sen tarkka ajankohta riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kunnostettuun nukkumapesään kolmesta kuuteen kappaletta. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi pisimmillään elää vangittuna kymmenvuotiaaksi ja luonnossakin 6–7-vuotiaaksi. Tavallisesti orava ei kuitenkaan elä 2–4 vuotta kauempaa. Sukukypsäksi se tulee toisena elinvuotenaan.[4]
Elintavat
Useimmista muista jyrsijöistä poiketen orava on selvästi päiväeläin. Suomenkin nisäkäslajistossa orava on ainoa aidosti päiväaktiivinen laji.[5] Oravan reviiri on muutaman hehtaarin laajuinen.[2] Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa, yleensä kuusen tai männyn oksilla, mutta myös linnunpöntöt käyvät. Sisältä orava vuoraa pesät naavalla, ruoholla, sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä. Talvella pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee sen kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa osan kätköistään, ja löytää ne lopulta hajuaistinsa perusteella.[2] Oravat voivat kesyyntyä hyvin kesyiksi ihmisten läheisyydessä.
Hyötyjä ja haittoja
Oravat istuttavat vuosittain tuhansia puita vahingossa, koska ne kätkevät terhoja ja unohtavat osan niiden kätköpaikoista. Toisaalta huonoina käpyvuosina ne saattavat syödä kuusen kukintosilmuja, jolloin vuosikasvaimet putoavat maahan, joskin kuusi voi silti kyetä kukkimaan runsaasti seuraavana vuonna[6].
Metsästys
Oravannahkaa käytettiin aikoinaan maksuvälineenä, ja sana ”raha” onkin alun perin tarkoittanut oravannahkaa. Oravaa metsästettiin Suomessa 1900-luvun alussa satojatuhansia yksilöitä. Nahkoja vietiin lähinnä Saksaan ja Englantiin. Laji rauhoitettiin vuonna 1929 ja metsästysaikaa lyhennettiin. Oravakannat elpyivätkin nopeasti. Nykyään oravan metsästys Suomessa on vähäisempää.[2] Suomessa oravan metsästyskausi alkaa koko maassa 1. joulukuuta ja päättyy 31. tammikuuta. Tänä aikana oravia metsästetään noin 3 000–5 000 yksilöä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Shar, S., Lkhagvasuren, D., Bertolino, S., Henttonen, H., Kryštufek, B. & Meinig, H.: Sciurus vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Aamulehti, s. B18. 25.8.2010.
- ↑ Kesyt oravat muuttuvat kiusankappaleiksi Iltalehti. 18.7.2009. Viitattu 28.5.2017.
- ↑ a b Sciurus vulgaris – Eurasian red squirrel Animal Diversity Web. Viitattu 28.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Mikkola-Roos, Markku & Yrjölä, Rauno (toim.): Viikki: Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa, s. 176. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1714-6.
- ↑ Leena, Jukka (toim.): Metsänterveysopas, s. 99. Helsinki: Samerka Oy, 1988. ISBN 951-9176-34-9.
- ↑ Oravanmetsästys alkoi Yle Uutiset. 1.12.2009. Viitattu 28.5.2017.
Aiheesta muualla
- Suomen Metsästäjäliitto: Orava
- Yle Oppiminen: Orava
- ARKive (englanniksi)
- Acute Fatal Toxoplasmosis in Three Eurasian Red Squirrels (englanniksi)