Ero sivun ”Uuno Takki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
aukt. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 69: | Rivi 69: | ||
[[Luokka:Suomalaiset juristit]] |
[[Luokka:Suomalaiset juristit]] |
||
[[Luokka:Vuorineuvokset]] |
[[Luokka:Vuorineuvokset]] |
||
[[Luokka:Suomen kauppa- ja teollisuusministerit]] |
|||
[[Luokka:Suomen opetusministerit]] |
[[Luokka:Suomen opetusministerit]] |
||
[[Luokka:Osuustoimintaliikkeen vaikuttajat]] |
[[Luokka:Osuustoimintaliikkeen vaikuttajat]] |
Versio 13. elokuuta 2019 kello 05.09
Uuno Takki | |
---|---|
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri | |
Rangellin hallitus
22.5.1942–5.3.1943 Linkomiehen hallitus 5.3.1943–8.8.1944 Hackzellin hallitus 8.8.1944–21.9.1944 Urho Castrénin hallitus 21.9.1944–17.11.1944 Pekkalan hallitus 26.3.1946–29.7.1948 Fagerholmin I hallitus 29.7.1948–17.3.1950 |
|
Edeltäjä |
Väinö Tanner Åke Gartz |
Seuraaja |
Åke Gartz Sakari Tuomioja |
Suomen opetusministeri | |
Paasikiven II hallitus
17.11.1944–17.4.1945 |
|
Edeltäjä | Kalle Kauppi |
Seuraaja | Johan Helo |
Kansanedustaja | |
6.4.1945–9.9.1952
5.4.1966–15.9.1968 |
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. huhtikuuta 1901 Kotka |
Kuollut | 15. syyskuuta 1968 (67 vuotta) Helsinki |
Arvonimi | vuorineuvos (1957) |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
Uuno Kristian Takki (12. huhtikuuta 1901 Kotka – 15. syyskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, osuustoimintamies ja vuorineuvos. Hän toimi useissa ministerintehtävissä vuosina 1942–1950.
Takki suoritti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osuuskauppakoulun vuonna 1920 ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1925. Hän suoritti kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon 1927. Myöhemmin Takki opiskeli lakia suorittaen ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1934, lakitieteen kandidaatin tutkinnon 1936 ja lakitieteen lisensiaatin tutkinnon 1949.[1]
Hän toimi Lahden kaupunginjohtajana 1938–1942, OTK:n hallinnollisena johtajana 1942–1952 ja pääjohtajana 1952–1966 sekä SDP:n kansanedustajana 1945–1952 ja 1966–1968. Hän kannatti 1940-luvulla voimakkaasti valtionyhtiöpolitiikkaa ja teollistamista, muun muassa Neste Oy:tä.
Takki nimitettiin 24. helmikuuta 1950 jatkamaan Moskovan kauppaneuvotteluja Johan Nykoppin tilalle.[2] Takki palasi neuvotteluista 13. maaliskuuta.[3]
Fagerholmin ensimmäisen hallituksen erotessa maaliskuussa 1950 Takki oli toiminut ministerinä yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan vuotta ja noussut Suomen siihen saakka pitkäaikaisimmaksi valtioneuvoston jäseneksi. Ennätys säilyi hänen nimissään 1970-luvulle saakka.[4]
Takin puoliso oli runoilija ja toimittaja Lyyli Eronen. Uuno Takin veli oli valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Toivo Takki.
Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä edustanut Uuno Takki kuoli kesken kansanedustajan kautensa syyskuussa 1968 ja hänen tilalleen eduskuntaan tuli ammattientarkastaja Eero Salo.[5]
Lähteet
- ↑ Uuno Takki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 16. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Veikko Huttunen: Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta, s. 189. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06296-0.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 122. Helsinki: Otava, 1969.
Aiheesta muualla
- Kallenautio, Jorma: Takki, Uuno (1901–1968). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 10.4.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Uuno Takki Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
Edeltäjä: Väinö Tanner Åke Gartz |
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri 1942−1944 1946−1950 |
Seuraaja: Åke Gartz Sakari Tuomioja |
Edeltäjä: Kalle Kauppi |
Suomen opetusministeri 1944−1945 |
Seuraaja: Johan Helo |
Arvi Hällfors (1930–1931) |
Eero H. I. Tammio (1931–1933) |
Paavo Säippä (1933–1938) |
Uuno Takki (1938–1942) |
Olavi Kajala (1942–1967)
Teemu Hiltunen (1967–1980) |
Seppo Välisalo (1980–1995) |
Kari Salmi (1995–2003) |
Tarmo Pipatti (2003–2007) |
Jyrki Myllyvirta (2007–2018) |
Pekka Timonen (2018–2023)
Niko Kyynäräinen (2023–)
|