Yhdyntä

Taiteilija Édouard-Henri Avrilin lähetyssaarnaaja-asentoa kuvaava maalaus.

Yhdyntä eli coitus on seksuaalisen kanssakäymisen muoto, jonka biologisena tarkoituksena on uroksen sukusolujen siirtyminen naaraan elimistöön.

Yhdynnässä mies liikuttelee jäykistynyttä penistään naisen emättimessä, jolloin terskan hankautuminen emättimen seinämiin voimistaa seksuaalista kiihottumista, jota seuraa orgasmi, johon sukukypsällä miehellä liittyy siemensyöksy. Yhdynnässä saadussa siemensyöksyssä siemenneste purkautuu emättimeen, jolloin siittiöillä on kohdunkaulan kautta pääsy kohtuun ja munanjohtimiin, irronneen munasolun luokse, mikä mahdollistaa hedelmöittymisen ja raskauden.

Monille ihmisille yhdyntä on tärkeä osa rakkaussuhdetta ja sitä saatetaan harrastaa yksinomaan sen tuottaman mielihyvän takia. Yhdynnässä saatetaan käyttää ehkäisymenetelmiä raskauden ehkäisemiseksi sekä seksuaalitaudeilta suojautumiseksi (kondomi). Mitkään näistä eivät anna täysin varmaa suojaa.

Kosiskelumenot Desmond Morrisin mukaan

Avrilin Hadrianuksen ja Antinoosiin anaaliyhdyntää kuvaava maalaus.

Etologi Desmond Morrisin mukaan ihmisten kosiskelumenot vaihtelevat kulttuurista riippuen, mutta useimmiten ne noudattavat tiettyä mallia ensimmäisestä katsekontaktista lopulliseen sukupuoliyhdyntään.

Tyypillisiä yksinkertaistettuja vaiheita ovat vastakkaisen sukupuolen sukupuolisen vetovoiman analysointi ja sitä seuraava katsekontakti, johon ei vielä liity kehojen yhteyttä. Tämän jälkeen seuraa tyypillisesti äänikontakti valittuun kumppaniin. Vaihe on helppo keskeyttää tunteita loukkaamatta mikäli kumppani ei ole sopiva.

Seuraavassa vaiheessa on kyse ensimmäisestä fyysisestä kontaktista, joka usein naamioidaan tarkoituksettomaksi kosketukseksi tai jonkinlaiseksi avuliaaksi järjestelyksi. Esimerkiksi kädestä kiinni pitäminen on eräs klassinen ensikosketus. Tätä läheisempi kontakti voi olla käsivarren vieminen olkapäiden ympärille, joka vie kehot lähemmäksi toisiaan. Seuraavaan vaiheeseen kuuluu monissa kulttuureissa syleily ja suudelma suulle.

Ensimmäisiä vakavia merkkejä seksuaalisesta kiinnostuksesta on käsien vaelteleminen keholla. Tästä vaiheesta on vaikea lopettaa ja kääntyä taaksepäin ilman kiistelyä. Vaihetta seuraa tyypillisesti esileikki, joka edeltää yhdyntää ja lähes väistämättä johtaa siihen. Esileikin tarkoituksena on kiihottaa osapuolia. Ihmisillä riittävä kiihottuminen on tärkeää, jotta yhdyntä onnistuisi ja ylipäätään voisi alkaa. Esileikkejä on monenlaisia, tyypillinen esileikki on kumppanin sukupuolielinten hyväileminen. Useimmille naisille esileikki on erittäin tärkeä vaihe. Vaiheittaisen etenemisen etuina aina lopulliseen yhdyntään on se, että kumpikin osapuoli voi tarvittaessa jättäytyä pois prosessista, ennen kuin se on kehittynyt liian pitkälle. Jokaisessa vaiheessa pari oppii lisää toisistaan ja on paremmin tietoinen siitä kuinka hyvin tai huonosti he sopisivat toisilleen. Menetelmä on jokseenkin samankaltainen kuin parinmuodostamisrituaalit muilla lajeilla.

Pitkäaikaisessa parisuhteessa yhdyntää eivät edellä yllä kuvatun kaltaiset kosiskelumenot. Silloin osapuolet tietävät, millä tavoin toista voi lähestyä, kun haluaa ilmaista halukkuutensa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Kosiskelumenot ovat erilaisia riippuen osapuolten mieltymyksistä, myös silloin jos osapuolet eivät ole parisuhteessa keskenään.

Kuinka yhdyntä tapahtuu?

Seksuaalisen kiihottumisen seurauksena sukupuolielinten paisuvaiskudokset turpoavat, mitä kutsutaan erektioksi. Miehen erektio on näkyvä kiihottumiseen liittyvä fysiologinen reaktio, jossa siitin paisuu moninkertaiseksi, nousee pystyyn ja kovettuu, ympärileikkaamattomien miesten esinahka liukuu terskan päältä pois. Siittimen kunnollinen erektio on tärkeää yhdynnän onnistumiselle. Kiihottumisen myötä naisen emätin kostuu ja liukastuu, jolloin siittimen työntäminen sinne helpottuu.

Yhdynnän voi suorittaa monessa asennossa ja monella tavalla riippuen osapuolten toiveista. Yleensä on tarpeellista riisuutua siten, että ainakin miehen siitin ja yleensä kiveksetkin ovat paljaana ja naisen emättimeen on esteetön pääsy. Häpyhuulien raottaminen ja siittimen pään ohjaaminen emättimen suulle sormin voi olla tarpeellista. Kun jäykistynyt siitin on emättimessä, sitä liikutellaan edestakaisin. Joko mies liikuttelee siitintä lantioliikkein tai nainen liikkuu ja mies pysyy paikallaan. Yhdyntää jatketaan yleensä kunnes mies, nainen tai molemmat saavat orgasmin. Kaksinkertainen orgasmi ei ole yleensä helppoa saavuttaa, koska mies saavuttaa yleensä kliimaksin ennen kuin nainen on siihen valmis. Suurin osa naisista ei saa yhdynnässä orgasmia ilman sukupuolielinten stimulointia penetraation sijaan. Tutkimustulokset vaihtelevat suuresti, ja tutkimusten mukaan 15-50 prosenttia naisista saa orgasmin yhdynnässä ilman muuta fyysistä ärsykettä.

Anaaliyhdyntä tapahtuu siten, että jäykistynyt siitin työnnetään kumppanin peräsuoleen, minkä jälkeen toimitaan samoin kuin emättimessä tapahtuvassa yhdynnässä.

Yhdynnässä saatetaan lisäksi käyttää apuvälineitä, kuten liukastusvoiteita (varsinkin anaaliyhdynnässä) tai esimerkiksi siittimen tyveen laitettavaa penisrengasta, joka voimistaa miehen erektiota.

Yhdynnän kesto

500 parin tutkimuksen mukaan emätinyhdyntä kestää 33 sekunnista 44 minuuttiin, keskimäärin 5,4 minuuttia. Esileikkiaikaa ei mitattu.

Yhdynnänaikaista fysiologiaa

Alussa kumppaneiden sydämen syke kiihtyy ja verenpaine kohoaa seksuaalisen kiihottumisen edetessä. Molemmilla sukupuolilla verisuonet turpoavat ja iho hehkuu ja ruumiin näkyvät pehmeämmät osat laajenevat ja täyttyvät verellä. Muutosten aiheuttamat tuntemukset saattavat olla voimakkaasti eroottisia. Naisen nännit nousevat pystyyn sekä suun ja sukupuolielinten huulet punastuvat ja paisuvat. Ne reagoivat yhä herkemmin pieniin kosketuksiin. Vastaavasti miehen huulet herkistyvät ja siitin kovettuu veren aiheuttaman paineen johdosta. Myös miehen peniksen naisellinen vastine - klitoris - jäykistyy kiihottuessaan seksuaalisesti. Seksuaalinen kiihottuminen aiheuttaa myös eritteiden lisääntymistä, jotka voitelevat sukuelimet. Yhdynnässä voi olla pitkäkin tasannevaihe, jolloin seksuaalisen nautinnon määrä ei kasva. Sydän lyö huomattavasti nopeammin orgasmin lähestyessä, keho hikoilee sekä hengityksestä tulee äänekästä ja vaikeata. Orgasmin jälkeen seuraa yleensä kehon rentoutuminen ja väsymyksen tunne, jolloin pulssi sekä hengitys tasaantuvat.

Ehkäisy

Pääartikkeli: Ehkäisy

Levyllinen ehkäisypillereitä.

Kun yhdynnässä ei tavoitella hedelmöittämistä, käytetään usein jotain ehkäisymenetelmää sen estämiseksi. Ehkäisymenetelmistä ainoastaan kondomi ehkäisee seksitautientarttumista. Tyypillisiä ehkäisymenetelmiä ovat mm. kondomi, ehkäisypillerit, ehkäisyvaahdot, pessaari, kierukka ja sterilisaatio. Jälkiehkäisyä ei voi pitää varsinaisena ehkäisymenetelmänä eikä varsinkaan aborttia eli raskaudenkeskeytystä.

Ensimmäinen yhdyntä

Suomalainen mies aloittaa yhdynnät keskimäärin melkein 18-vuotiaana, nainen 17-vuotiaana. Viidennes miehistä ja kymmenesosa naisista aloitti yhdynnät 21-vuotiaana tai vanhempana. Vastaavasti seurustelu alkoi miehillä keskimäärin 17,5-vuotiaana, naisilla 16,5-vuotiaana. Molemmat aloitusiät putosivat 1960-luvulla.

Yhdynnät aloitti tilapäiskumppanin kanssa 30 % miehistä ja neljännes naisista. Juuri kukaan ei aloittaessaan ollut kihloissa eikä naimisissa. Ensimmäisessä yhdynnässään 75 % naisista käytti kondomia, 10 % ei mitään ehkäisyä, keskeytettyä yhdyntää 3 %. Naisista 7 % ja miehistä 4 % oli ollut vastahakoisia ensimmäiseen yhdyntäänsä, mutta juuri kukaan ei ollut pakotettu.

Miehistä 30 % ja naisista 40 % kertoi kumppanin olleen aloitteellisempi heidän ensimmäiseen yhdyntäänsä. Tällaisten miesten osuus on kasvanut paljon 2000-luvulla ja aloitteellisempien miesten pienentynyt. Naisten halukkuus ensimmäiseen yhdyntään on ollut paljon aiempaa suurempi 1970-luvulta lähtien. Puolet nuorista oli ollut rakastunut ensimmäiseen yhdyntäkumppaniinsa; ennen 1970-lukua neljä viidestä naisesta, miehistä vain hieman nykyistä useampi.

Moraalisuus ja laillisuus

Pääartikkeli: Seksuaalimoraali

Seksuaaliseen kanssakäymiseen on aina liittynyt paljon tabuja, moraalisääntöjä ja lakeja. Toisissa kulttuureissa yhdyntään suhtaudutaan avoimemmin, toisissa sulkeutuneemmin. Yksi kysymyksiä herättävä asia monissa kulttuureissa on ei-aviollinen yhdyntä tai yhdyntä samaa sukupuolta olevien välillä. Useasti yhdyntää hävetään tai nolostellaan, toiset pitävät sitä luonnollisena, toiset haluavat näyttää sen.

Esimerkiksi Suomessa seksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja on 16 vuotta. Suomen rikoslain mukaan alle 16-vuotiaan kanssa ei siis saa harrastaa seksiä. Rikoksena ei kuitenkaan pidetä samanikäisten ja samalla henkisellä ja ruumiillisella tasolla olevien alaikäisten välistä vapaaehtoista seksuaalista kanssakäymistä. Eräissä tapauksissa myös oikeutta seksuaaliseen kanssakäymiseen alle 18-vuotiaan kanssa on rajoitettu, esimerkiksi jos molemmat ovat saman perheen jäseniä, tai toinen on toisen opettaja tai vastaavassa vaikutusvaltaisessa asemassa.

Moraalisesti tuomittavana pidetään erityisesti insestiä, eli seksiä ja/tai yhdyntää lähisukulaisen kanssa. Parisuhteessa kumppanin pettämistä toisten partnerien kanssa pidetään yleisesti tuomittavana, mikäli kyseessä ei ole avoimesti polyamorinen suhde, jossa kumppanit ovat yhdessä sopineet, että molemmilla tai jommallakummalla on oikeus samanaikaisiin muihinkin seurustelusuhteisiin, tai mikäli suhde ei ole avoin, jossa seurustelusuhteen lisäksi sen ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen on sallittua. Myös seksin osapuolien välinen hyvin suuri ikäero on joidenkin mielestä moraalisesti tuomittavaa.

Tilastoja

Suomessa Tilastokeskus on tehnyt kysely-tyyppistä FINSEX-tutkimusta suomalaisten seksuaalielämästä. Vanhimmat tutkimukset ovat vuodelta 1971 ja tutkimus jatkuu edelleen (2015). Aineistosta vuonna 2015 tehtävässä tarkastelussa voidaan havaita yleisenä trendinä selvä yhdyntämäärien laskeminen. Tätä vastoin kulkee kuitenkin ilmoitettu halu yhdyntään, se on pysynyt pikemminkin samalla tasolla tai jonkin verran kasvanut. Aineistosta havaitaan myös vastausprosentin merkittävä pieneneminen.

Yhdyntäkumppanien määrä

Yhdyntäkumppanien määrä on Suomessa keski-ikäisellä naisella yleensä 5-7 ja miehellä 7-10. Keskiarvot ovat kaksinkertaisia, koska jotkut raportoivat satoja kumppaneita. Naisista 15 % ja miehistä 10 % kertoi, että heillä oli ollut vain yksi kumppani elämänsä aikana. Yli 40-vuotiaista miehet raportoivat enemmän kumppaneita kuin naiset. Naisilla yhdyntäkumppanien määrä on kasvanut mutta hidastuvasti. Miehillä kumppanien määrä ei juuri ole muuttunut vuodesta 1992. Nuorimmistakin useimmilla oli ollut enintään yksi seksikumppani viimeisen vuoden aikana.

Tilastoja voi vääristää se, että homomiehillä on yleensä enemmän kumppaneita kuin lesboilla. San Franciscossa tutkimuksessa melkein puolella homomiehistä oli yli 500 kumppania. Aiheesta on kuitenkin niukasti tutkimusta.

Halukkuus yhdyntöihin

Suomessa noin puolessa parisuhteista mies on halukkaampi - miesten itsensä mielestä sitäkin useammassa - 15 prosentissa nainen ja 30 prosentissa osapuolet olivat suunnilleen yhtä halukkaita (FINSEX 2015). 18-24-vuotiaista naisista kuitenkin lähes puolet koki molempien haluavan seksiä yhtä usein, samanikäisistä miehistä kolmannes.

Kumppaniaan useammin haluavista miehistä viidesosa ja naisista kymmenesosa piti yhdyntämäärää sopivana. Miehistä kaksi kolmannesta ja naisistakin suurin osa oli tyytyväisiä yhdyntämäärään, jos kumppani halusi seksiä useammin. Naiset pitivät usein kumppaniaan halukkaampana osapuolena mutta miehet itse kokivat vielä sitäkin useammin olevansa halukkaampi osapuoli.

Miehistä kaksi kolmannesta halusi yhdyntää vähintään kahdesti viikossa. Keskimäärin miehet halusivat 10-11 kertaa kuukaudessa, 65-75-vuotiaat miehet 5 kertaa ja 18-24-vuotiaat reilut 15 kertaa. Luku oli melkein sama niillä miehillä, joiden kumppani halusi seksiä vielä useammin. 18-24-vuotiaat naiset halusivat yhdyntöjä noin 15 kertaa kuussa mutta saivat niitä vain reilut reilun kolmanneksen siitä, nuorten miesten saantisuhde oli hieman tätäkin heikompi. Naisten ilmoittama yhdyntämäärätoive oli aika sama kuin se, miten usein he tunsivat seksuaalista halua, miehillä pienempi. Naisistakin (parisuhteessa?) 61 % tuntee halua useammin kuin heillä on yhdyntöjä.

Naisista, jotka halusivat kumppaniaan harvemmin, puolet halusi yhdyntää harvemmin kuin kerran viikossa. Suhteissa, joissa nainen oli halukkaampi, miesten halukin näyttää olleen samaa luokkaa kuin muissa suhteissa. Halua ainakin kerran päivässä tunsi 39 % miehistä (nuorista yli puolet) ja 12 % naisista (nuorista joka viides), muutaman kerran viikossa 77 % miehistä (nuorista 90 %) ja 46 % naisista, ei lainkaan 2 % ja 9 %.

Halun puutetta usein kokevien osuus oli vuodesta 1992 vuoteen 2015 kasvanut naisilla 14 ja miehillä 7 prosenttiyksikköä. Miehistä 26 % ilmoitti, että kumppani koki usein halun puutetta, naisista 42 % koki usein halun puutetta. Useimmilla halun puutteesta raportoineilla ei ollut yhtään yhdyntää tuoreimman kuukauden aikana.

Jopa joka päivää yhdyntää toivoneista naisista jotkut raportoivat halun puutetta ja vähintään kahdesti viikossa yhdyntää haluavista 10-20 % koki melko usein halun puutetta.

Yhdyntöjen puute

Puolet miehistä ja viidesosa naisista tunsi halua paljon useammin kuin sai yhdyntöjä. Keskimäärin toivottu yhdyntämäärä oli miehillä 2-4-kertainen toteutumaan nähden ja naisillakin toteumaa suurempi kaikissa ikäluokissa. Kerroin supistui iän myötä. Neljä viidestä miehestä ja kaksi kolmesta naisista toivoi suurempaa yhdyntämäärä kuin oli. Silti 40 % miehistä ja 48 % naisista piti yhdyntöjen määrää sopivana. Paljon entistä suurempi osa keski-ikäisistä naisista haluaisi seksiä useammin kuin sitä oli.

Katso myös

• Luettelo seksiasennoista

Lähteet

• Morris, Desmond: Eläin nimeltä ihminen. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1994. ISBN 951-20-4600-8.

Aiheesta muualla

• FINSEX yhdyntätrendit Väestöliitto, 2016