Ero sivun ”Beatrix” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tl: fix parametrit, +tietoja artikkelista. fix. fix viitteet. fix wl.
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Alankomaiden prinsessaa ja entistä kuningatarta. [[83 Beatrix]] on asteroidi.}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee Alankomaiden prinsessaa ja entistä kuningatarta. [[83 Beatrix]] on asteroidi.}}
{{Valtionjohto
{{Valtionjohto
| nimi = Beatrix
| nimi = Beatrix
| alkuperäinen nimi =
| kuva = Koningin Beatrix in Vries.jpg
| kuva = Koningin Beatrix in Vries.jpg
| arvo = [[Alankomaiden hallitsija|Alankomaiden kuningatar]]
| leveys =
| virassa= 30. maaliskuuta 1980 – 30. huhtikuuta 2013<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000579693.html|nimeke=Hollannin kuningatar luopuu kruunusta|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=28.1.2013|viitattu=}}</ref><ref>[http://www.kymensanomat.fi/Online/2013/01/28/Hollannin+Beatrix+aikoo+luopua+kruunusta/2013315102516/4 Hollannin Beatrix aikoo luopua kruunusta] Kymen Sanomat 29.1.2013.</ref>
| kuvateksti =
| edeltäjä = [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]]
| arvo = [[Alankomaiden hallitsija|Alankomaiden kuningatar]]
| seuraaja = [[Willem-Alexander]]
| virassa = 30. maaliskuuta 1980 – 30. huhtikuuta 2013<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000579693.html|nimeke=Hollannin kuningatar luopuu kruunusta | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 28.1.2013 | viitattu = }}</ref><ref>[http://www.kymensanomat.fi/Online/2013/01/28/Hollannin+Beatrix+aikoo+luopua+kruunusta/2013315102516/4 Hollannin Beatrix aikoo luopua kruunusta] Kymen Sanomat 29.1.2013.</ref>
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|31|1|1938}}
| syntymäpaikka = [[Baarn]], [[Alankomaat]]
| edeltäjä = [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]]
| seuraaja = [[Willem-Alexander]]
| kuolinaika =
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|31|1|1938}}
| kuolinpaikka =
| syntymäpaikka = [[Baarn]], [[Alankomaat]]
| puolue =
| ammatti =
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| uskonto =[[Protestantismi|protestantti]]
| oikea nimi = Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau
| puoliso = [[Claus von Amsberg]] (1966–2002)
| kansalaisuus = Alankomaat <br> [[Yhdistynyt kuningaskunta]]
| arvonimet =
| puoliso = [[Claus von Amsberg]] (1966–2002)
| allekirjoitus = Beatrix of the Netherlands Signature.svg
| lapset = {{Lista|
* Willem-Alexander
* [[Johan Friso]]
* [[Constantijn]]
}}
| vanhemmat = Juliana <br> [[Bernhard zur Lippe-Biesterfeld]]
| uskonto = [[Protestantismi|protestantti]]
| nimikirjoitus = Beatrix of the Netherlands Signature.svg
| kotisivu =
}}
}}


'''Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau''' (s. [[31. tammikuuta]] [[1938]]) on entinen [[Alankomaiden hallitsija|Alankomaiden kuningatar]]. [[Oranje-Nassau]]n prinsessa, [[Lippe-Biesterfeld]]in prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30. maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa [[Willem-Alexander]]in hyväksi 30. huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Kuningatar Beatrix luopui kruunusta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 30.4.2013 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TS-Yhtymä | Selite= | Tunniste= | www = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/479991/Kuningatar+Beatrix+luopui+kruunusta | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Willem-Alexander julistautui kansan kuninkaaksi | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 30.4.2013 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TS-Yhtymä | Selite= | Tunniste= | www = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/479858/WillemAlexander+julistautui+kansan+kuninkaaksi | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2013 }}</ref>
'''Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau''' (s. [[31.&nbsp;tammikuuta]] [[1938]]) on entinen [[Alankomaiden hallitsija|Alankomaiden kuningatar]]. [[Oranje-Nassau]]n prinsessa, [[Lippe-Biesterfeld]]in prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30.&nbsp;maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa [[Willem-Alexander]]in hyväksi 30.&nbsp;huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Kuningatar Beatrix luopui kruunusta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 30.4.2013 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TS-Yhtymä | Tunniste = | www = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/479991/Kuningatar+Beatrix+luopui+kruunusta | www-teksti = | Viitattu = 3.5.2013}}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Willem-Alexander julistautui kansan kuninkaaksi | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 30.4.2013 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = TS-Yhtymä | Tunniste = | www = http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/479858/WillemAlexander+julistautui+kansan+kuninkaaksi | www-teksti = | Viitattu = 3.5.2013}}</ref>


Kuningatar Beatrix oli ensimmäinen hollantilainen kuningatar, jonka etunimi on Beatrix, joten hänen hallitsijanimensä oli Beatrix I.
Kuningatar Beatrix oli ensimmäinen hollantilainen kuningatar, jonka etunimi on Beatrix, joten hänen hallitsijanimensä oli Beatrix I.


Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänsä puolelta myös Lippen [[ruhtinas]]sukuun. Vuodesta 1980 kuningatar asui [[Huis ten Bosch]] -palatsissa [[Haag]]issa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kaytettiin [[Noordeinde]]-palatsia. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää [[Baarn]]in kunnassa.
Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänsä puolelta myös Lippen [[ruhtinas]]sukuun. Vuodesta 1980 kuningatar asui [[Huis ten Bosch]]in palatsissa [[Haag]]issa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kaytettiin [[Noordeinde]]n palatsia. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää [[Baarn]]in kunnassa.


== Perhetausta ==
== Perhetausta ==
Rivi 32: Rivi 41:


== Van Oranje-Nassau ==
== Van Oranje-Nassau ==

Nimi vahvistettiin kuningasperheen nimeksi asetuksella 8. tammikuuta 1901. Siinä säädettiin, että kuningatar Wilhelminan mahdolliset lapset saisivat tämän nimen – nimi oli silloin muodossa «van Oranje Nassau». Alankomaat halusi näin säilyttää historiallisen nimen jälkipolville. 8. tammikuuta 1937 säädettiin uudella asetuksella, että silloisen prinsessa [[Juliana (Alankomaat)|Julianan]] mahdolliset lapset kantaisivat nimeä «van Oranje-Nassau», nyt väliviivalla. 16. helmikuuta 1966 vahvistettiin, että prinsessa Beatrixin lapset olisivat nimeltään «van Oranje-Nassau». 2. tammikuuta 1967 säädetyssä viimeisimmässä asetuksessa säädetään, että hänen sisarensa mahdolliset lapset saisivat isänsä sukunimen lisäksi henkilökohtaiset arvonimet Oranje-Nassaun prinsseinä ja prinsessoina. Nämä nimet eivät kuitenkaan periytyisi.
Nimi vahvistettiin kuningasperheen nimeksi asetuksella 8.&nbsp;tammikuuta 1901. Siinä säädettiin, että kuningatar Wilhelminan mahdolliset lapset saisivat tämän nimen – nimi oli silloin muodossa ”van Oranje Nassau”. Alankomaat halusi näin säilyttää historiallisen nimen jälkipolville. 8.&nbsp;tammikuuta 1937 säädettiin uudella asetuksella, että silloisen prinsessa [[Juliana (Alankomaat)|Julianan]] mahdolliset lapset kantaisivat nimeä ”van Oranje-Nassau”, nyt väliviivalla. 16.&nbsp;helmikuuta 1966 vahvistettiin, että prinsessa Beatrixin lapset olisivat nimeltään ”van Oranje-Nassau”. 2.&nbsp;tammikuuta 1967 säädetyssä viimeisimmässä asetuksessa säädetään, että hänen sisarensa mahdolliset lapset saisivat isänsä sukunimen lisäksi henkilökohtaiset arvonimet Oranje-Nassaun prinsseinä ja prinsessoina. Nämä nimet eivät kuitenkaan periytyisi.


== Elämäkerta ==
== Elämäkerta ==
[[Tiedosto:Royal Coat of Arms of the Netherlands.svg|thumb|upright|Alankomaiden vaakuna]]
Prinsessa Beatrix syntyi [[Oranje-Nassau]]n sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]] (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso [[Bernhard zur Lippe-Biesterfeld]] (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin [[herttua]] sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar [[Vilhelmiina (Alankomaat)|Vilhelmiina]].


[[Tiedosto:Royal Coat of Arms of the Netherlands.svg|pienoiskuva|upright|Alankomaiden vaakuna]]
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen [[Ottawa]]an, Kanadaan. Perhe asui [[Stornoway]]ssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18 vuotta 31. tammikuuta 1956 prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti saman vuonna opiskelunsa [[Leiden]]in yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin mm. [[Geneve]]ssä, [[Strasbourg]]issa, [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna [[oikeustiede|oikeustieteen]] opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa [[1961]].
Prinsessa Beatrix syntyi [[Oranje-Nassau]]n sukuun 31.&nbsp;tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]] (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso [[Bernhard zur Lippe-Biesterfeld]] (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin [[herttua]] sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar [[Vilhelmiina (Alankomaat)|Vilhelmiina]].


[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen [[Ottawa]]an, Kanadaan. Perhe asui [[Stornoway]]ssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18&nbsp;vuotta 31.&nbsp;tammikuuta 1956 prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti saman vuonna opiskelunsa [[Leiden]]in yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin [[Geneve]]ssä, [[Strasbourg]]issa, [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna [[oikeustiede|oikeustieteen]] opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa 1961.
Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, [[Claus von Amsberg]]in kanssa. Tämä oli [[diplomatia|diplomaatti]] ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin [[Amsterdam]]issa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut [[Hitler-Jugend]]iin ja palvellut [[Wehrmacht]]issa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.

Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, [[Claus von Amsberg]]in kanssa. Tämä oli [[diplomatia|diplomaatti]] ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin [[Amsterdam]]issa 10.&nbsp;maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut [[Hitler-Jugend]]iin ja palvellut [[Wehrmacht]]issa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.


Nuoripari asettui asumaan [[Drakensteyn]]in linnaan [[Lage Vuursche]]ssa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:
Nuoripari asettui asumaan [[Drakensteyn]]in linnaan [[Lage Vuursche]]ssa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:
::*[[Willem-Alexander]] Claus George Ferdinand, Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (s. 27. huhtikuuta 1967), nykyinen kuningas
* [[Willem-Alexander]] nykyinen kuningas (27.&nbsp;huhtikuuta 1967)
::*[[Johan Friso|Johan Friso Bernhard Christiaan David]], Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (25. syyskuuta 1968 &ndash; 12. elokuuta 2013)
* [[Johan Friso]] Orania-Nassaun prinssi (25.&nbsp;syyskuuta 1968 12.&nbsp;elokuuta 2013)
::*[[Prinssi Constantijn|Constantijn Christof Frederick Aschwin]], Orania-Nassaun prinssi, Jonkheer van Amsberg (s. 11. lokakuuta 1969)
* [[Constantijn]] Orania-Nassaun prinssi (11.&nbsp;lokakuuta 1969)


Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30. huhtikuuta 1980. <!------Hän suhtautui rooliinsa kuningattarena äitiään virallisemmin, ammattimaisesti. Tästä häntä myös ihailtiin. Suosiostaan huolimatta Alankomaiden kuningashuone on nyttemmin joutunut iltapäivälehtien riepoteltavaksi, kuten Windsorin kuninkaalliset ovat olleet jo vuosikymmeniä. Jotkut ovat alkaneet pitää monarkiaa jatkuvana "saippuaoopperana" ennemmin kuin tärkeänä valtion instituutiona.-----> Kuningatar Beatrix asuu [[Huis ten Bosch]]issa, lähellä [[Haag]]ia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. <!-----Elle a été hospitalisée à l'hôpital Haga de La Haye le 30 décembre 2005 pour subir une opération de prothèse de genou gauche.--->
Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30.&nbsp;huhtikuuta 1980. Kuningatar Beatrix asuu [[Huis ten Bosch]]issa, lähellä [[Haag]]ia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden [[kansallispäivä]] ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän [[Scheveningen]]issä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Hollannin 12 maakuntaan sekä Hollannin hallitsemiin maihin.
Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden [[kansallispäivä]] ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän [[Scheveningen]]issä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Hollannin 12 maakuntaan sekä Hollannin hallitsemiin maihin.


Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen [[Rooman Klubi]]n kunniajäsen<ref>[http://www.clubofrome.org/members/members.php?membership=Honorary Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä] {{en}}</ref>. Hänen mukaansa on nimetty [[Oranjestad]]in lentokenttä ''Aeropuerto Intenacional Reina Beatrix'' [[Aruba]]lla.
Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen [[Rooman Klubi]]n kunniajäsen<ref>[http://www.clubofrome.org/members/members.php?membership=Honorary Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä] {{en}}</ref>. Hänen mukaansa on nimetty [[Oranjestad]]in lentokenttä ''Aeropuerto Intenacional Reina Beatrix'' [[Aruba]]lla.


Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30. huhtikuuta 2009 [[Apeldoorn]]issa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/europe/article6206084.ece | Nimeke = Karst Tates, driver who attacked Dutch royals, was 'in despair' over recession | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Times | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30.&nbsp;huhtikuuta 2009 [[Apeldoorn]]issa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/europe/article6206084.ece | Nimeke = Karst Tates, Driver Who Attacked Dutch Royals, Was ’in Despair’ Over Recession | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Times | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>


28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kuningatar_beatrix_luopuu_kruunusta/6470407 | Nimeke = Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta| Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 28.1.2013| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 29.1.2013 }}</ref>
28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kuningatar_beatrix_luopuu_kruunusta/6470407 | Nimeke = Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta| Tekijä = Wallius, Anniina | Ajankohta = 28.1.2013 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 29.1.2013}}</ref>


== Kaksoiskansalaisuus ==
== Kaksoiskansalaisuus ==
Prinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinattaren]] jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä ''The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress and Duchess Dowager of Hanover, and the Issue of her Body'', vuodelta 1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iamexpat.nl/expat-page/the-netherlands/dutch-monarchy/queen-beatrix-of-the-netherlands | Nimeke = Queen Beatrix of the Netherlands | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = I am expat| Viitattu = 20.3.2016 }}</ref> Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.


Prinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinattaren]] jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä ''The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress And Duchess Dowager of Hanover, And the Issue of Her Body'', vuodelta&nbsp;1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iamexpat.nl/expat-page/the-netherlands/dutch-monarchy/queen-beatrix-of-the-netherlands | Nimeke = Queen Beatrix of the Netherlands | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = I Am Expat | Viitattu = 20.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.<ref> Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun ''Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007'' lehdistöraportti otsikolla "Double nationalité". Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä (s. 3).[http://www.ambafrance.nl/article.php?id_article=8251]</ref>

Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.<ref> Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun ''Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007'' lehdistöraportti otsikolla ”Double nationalité”. Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä (s. 3). [http://www.ambafrance.nl/article.php?id_article=8251 Double nationalité]</ref>


== Asema hallitsijana ==
== Asema hallitsijana ==

Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.<ref>[http://www.koninklijkhuis.nl/english/content.jsp?objectid=13301 Kuningashuoneen verkkosivut.]</ref>
Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.<ref>[http://www.koninklijkhuis.nl/english/content.jsp?objectid=13301 Kuningashuoneen verkkosivut.]</ref>


Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan [[monarkki|monarkeilla]]. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö [[Jordania]]an ei noudatettaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/world/europe/the-big-question-what-is-the-extent-of-european-royalty-and-does-it-still-have-a-role-1675709.html | Nimeke = The Big Question: What is the extent of European royalty, and does it still have a role?| Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = The Independent | Viitattu = 20.3.2016 }}</ref>
Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan [[monarkki|monarkeilla]]. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö [[Jordania]]an ei noudatettaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.independent.co.uk/news/world/europe/the-big-question-what-is-the-extent-of-european-royalty-and-does-it-still-have-a-role-1675709.html | Nimeke = The Big Question: What Is the Extent of European Royalty, And Does It Still Have a Role? | Tekijä = | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = The Independent | Viitattu = 20.3.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (''Rijksvoorlichtingsdienst'') pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (''Rijksvoorlichtingsdienst'') pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

{{Viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

{{Commonscat-rivi|Beatrix of the Netherlands}}
{{Commonscat-rivi|Beatrix of the Netherlands}}
*[http://www.koninklijkhuis.nl/english/index.jsp Alankomaiden kuningashuoneen viralliset sivut] {{en}}
* [http://www.koninklijkhuis.nl/english/index.jsp Alankomaiden kuningashuoneen viralliset sivut] {{en}}


{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Kuva:Royal Coat of Arms of the Netherlands.svg|50px]]
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Tiedosto:Royal Coat of Arms of the Netherlands.svg|50px]] | Titteli = [[Alankomaiden hallitsija]] | Edeltäjä = [[Juliana (Alankomaat)|Juliana]] | Seuraaja = [[Willem-Alexander]] | Kommentti = 1980–2013}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
|Titteli=[[Alankomaiden hallitsija]]
|Edeltäjä=[[Juliana (Alankomaat)|Juliana]]
|Seuraaja=[[Willem-Alexander]]
|Kommentti=1980–2013}}


{{auktoriteettitunnisteet}}
[[Luokka:Alankomaiden hallitsijat]]
[[Luokka:Alankomaiden hallitsijat]]
[[Luokka:Alankomaiden kuninkaalliset]]
[[Luokka:Alankomaiden kuninkaalliset]]

Versio 4. elokuuta 2019 kello 22.09

Tämä artikkeli käsittelee Alankomaiden prinsessaa ja entistä kuningatarta. 83 Beatrix on asteroidi.
Beatrix
Alankomaiden kuningatar
30. maaliskuuta 1980 – 30. huhtikuuta 2013[1][2]
Edeltäjä Juliana
Seuraaja Willem-Alexander
Henkilötiedot
Koko nimi Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau
Syntynyt31. tammikuuta 1938 (ikä 86)
Baarn, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Yhdistynyt kuningaskunta
ArvonimiHänen Kuninkaallinen korkeutensa, Majesteetti ja Hänen Kuninkaallinen korkeutensa
Vanhemmat Juliana
Bernhard zur Lippe-Biesterfeld
Puoliso Claus von Amsberg (1966–2002)
Lapset
Tiedot
Uskonto protestantti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta 1938) on entinen Alankomaiden kuningatar. Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30. maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi 30. huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.[3][4]

Kuningatar Beatrix oli ensimmäinen hollantilainen kuningatar, jonka etunimi on Beatrix, joten hänen hallitsijanimensä oli Beatrix I.

Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa. Hän kuuluu isänsä puolelta myös Lippen ruhtinassukuun. Vuodesta 1980 kuningatar asui Huis ten Boschin palatsissa Haagissa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin kaytettiin Noordeinden palatsia. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää Baarnin kunnassa.

Perhetausta

Prinsessa Beatrix kuuluu tunnetun saksalaisen aatelissuvun Lippen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian (hollanniksi Oranje) suvun friisiläisestä haarasta ja sen kantaisästä nimeltä Jan de Oude (vanhempi), joka oli Nassaun kreivi ja Vilhelm Oranialaisen vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan käskynhaltijat ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.

Oranian (Oranjen) suvun hollantilaisen haaran mieslinja katkesi, kun Vilhelm III Oranialainen, Hollannin käskynhaltija sekä Englannin, Skotlannin ja Irlannin kuningas, putosi hevoseltaan ja kuoli vuonna 1702.

Van Oranje-Nassau

Nimi vahvistettiin kuningasperheen nimeksi asetuksella 8. tammikuuta 1901. Siinä säädettiin, että kuningatar Wilhelminan mahdolliset lapset saisivat tämän nimen – nimi oli silloin muodossa ”van Oranje Nassau”. Alankomaat halusi näin säilyttää historiallisen nimen jälkipolville. 8. tammikuuta 1937 säädettiin uudella asetuksella, että silloisen prinsessa Julianan mahdolliset lapset kantaisivat nimeä ”van Oranje-Nassau”, nyt väliviivalla. 16. helmikuuta 1966 vahvistettiin, että prinsessa Beatrixin lapset olisivat nimeltään ”van Oranje-Nassau”. 2. tammikuuta 1967 säädetyssä viimeisimmässä asetuksessa säädetään, että hänen sisarensa mahdolliset lapset saisivat isänsä sukunimen lisäksi henkilökohtaiset arvonimet Oranje-Nassaun prinsseinä ja prinsessoina. Nämä nimet eivät kuitenkaan periytyisi.

Elämäkerta

Alankomaiden vaakuna

Prinsessa Beatrix syntyi Oranje-Nassaun sukuun 31. tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar Juliana (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso Bernhard zur Lippe-Biesterfeld (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin herttua sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina.

Toisen maailmansodan aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen Ottawaan, Kanadaan. Perhe asui Stornowayssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Perheen palattua kotimaahan 1945 Beatrix jatkoi koulunkäyntiä äidinkielellään. Hän valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Täytettyään 18 vuotta 31. tammikuuta 1956 prinsessa sai maan perustuslain mukaisesti valtaoikeuksia: kuningatar Juliana asetti hänet valtaneuvostoon. Beatrix aloitti saman vuonna opiskelunsa Leidenin yliopistossa. Prinsessa tutustui korkeakouluvuosinaan useihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin Genevessä, Strasbourgissa, Pariisissa ja Brysselissä. Hän oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen. Beatrix aloitti vielä samana vuonna oikeustieteen opinnot Leidenin yliopistossa, jossa hän suoritti oikeustieteen loppututkinnon heinäkuussa 1961.

Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, Claus von Amsbergin kanssa. Tämä oli diplomaatti ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin Amsterdamissa 10. maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.

Nuoripari asettui asumaan Drakensteynin linnaan Lage Vuurschessa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:

  • Willem-Alexander nykyinen kuningas (27. huhtikuuta 1967)
  • Johan Friso Orania-Nassaun prinssi (25. syyskuuta 1968 – 12. elokuuta 2013)
  • Constantijn Orania-Nassaun prinssi (11. lokakuuta 1969)

Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30. huhtikuuta 1980. Kuningatar Beatrix asuu Huis ten Boschissa, lähellä Haagia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden kansallispäivä ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän Scheveningenissä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Hollannin 12 maakuntaan sekä Hollannin hallitsemiin maihin.

Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen Rooman Klubin kunniajäsen[5]. Hänen mukaansa on nimetty Oranjestadin lentokenttä Aeropuerto Intenacional Reina Beatrix Aruballa.

Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30. huhtikuuta 2009 Apeldoornissa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.[6]

28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi.[7]

Kaksoiskansalaisuus

Prinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverin vaaliruhtinattaren jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress And Duchess Dowager of Hanover, And the Issue of Her Body, vuodelta 1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia.[8] Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.

Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.[9]

Asema hallitsijana

Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään.[10]

Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan monarkeilla. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö Jordaniaan ei noudatettaisi.[11]

Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto (Rijksvoorlichtingsdienst) pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.

Lähteet

  1. Hollannin kuningatar luopuu kruunusta Ilta-Sanomat. 28.1.2013.
  2. Hollannin Beatrix aikoo luopua kruunusta Kymen Sanomat 29.1.2013.
  3. Kuningatar Beatrix luopui kruunusta. Turun Sanomat, 30.4.2013. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013.
  4. Willem-Alexander julistautui kansan kuninkaaksi. Turun Sanomat, 30.4.2013. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2013.
  5. Luettelo Rooman klubin kunniajäsenistä (englanniksi)
  6. Karst Tates, Driver Who Attacked Dutch Royals, Was ’in Despair’ Over Recession The Times. Viitattu 3.5.2009. (englanniksi)
  7. Wallius, Anniina: Kuningatar Beatrix luopuu kruunusta 28.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2013.
  8. Queen Beatrix of the Netherlands I Am Expat. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)
  9. Ranskan Alankomaiden lähetystön verkkosivun Presse néerlandaise du mercredi 28 février 2007 lehdistöraportti otsikolla ”Double nationalité”. Tieto julkaistu alun perin Volkskrant-lehdessä (s. 3). Double nationalité
  10. Kuningashuoneen verkkosivut.
  11. The Big Question: What Is the Extent of European Royalty, And Does It Still Have a Role? The Independent. 2009. Viitattu 20.3.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Juliana
Alankomaiden hallitsija
1980–2013
Seuraaja:
Willem-Alexander