Ero sivun ”Johan Gabriel Linsén” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
artikkeli korvattu 1913 painetun "Tietosanakirjan" artikkelilla, jota sitäkin muokattu. Sillä ei enää tekijänoikeussuojaa.
Joonasl (keskustelu | muokkaukset)
kh
Rivi 1: Rivi 1:
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[1785]]–[[1848]]) oli [[Suomi|suomalainen]] kirjailija, lähinnä runoilija. Hän pääsi ylioppilaaksi 1802; fil. tohtori 1810, roomalaisen kirjallisuuden dosentti 1812 sekä 1813 saman tieteen apulaisopettaja ja 1828 vakinainen professori.
''' Johan Gabriel Linsén''' ([[1785]]–[[1848]]) oli [[Suomi|suomalainen]] kirjailija runoilija. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1802, valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1810 ja valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812.
Vuonna 1813 hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 vakinainen professori.


Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin; perusti kirjallisen ''Aura''nimisen yhdistyksen, joka 1817 ja 1818 julkaisi pari vihkoa; 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan ''Mnemosyne'', joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut; huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa. ''Mnemosynessä'' Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää niitä aatteita suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi, jotka sitten pääsivät voitolle. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajia 1831 ja sen puheenjohtaja 1833–1841. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.
Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen ''Aura''-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan ''Mnemosyne'', joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa. {{lähde}}
''Mnemosynessä'' Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.


Linsénin tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.
Linsénin tytär [[Johanna Matilda Linsén]] oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.

Versio 1. marraskuuta 2006 kello 10.58

Johan Gabriel Linsén (17851848) oli suomalainen kirjailija runoilija. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1802, valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1810 ja valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Vuonna 1813 hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 vakinainen professori.

Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen Aura-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan Mnemosyne, joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa. lähde?

Mnemosynessä Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.

Linsénin tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.