Ero sivun ”Cloaca Maxima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4: Rivi 4:
keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.]]
keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.]]


'''Cloaca Maxima''' ([[latina]]a, tarkoittaa kirjaimellisesti Suurinta Viemäriä) on yksi maailman vanhimpia viemärijärjestelmiä. Tarinoiden mukaan se rakennettin alun perin vuoden [[600 eaa]]. paikkeilla, kuivaamaan [[Rooma]]n alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Perimätiedon mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas [[Lucius Tarquinius Priscus]].
'''Cloaca Maxima''' ([[latina]]a, tarkoittaa kirjaimellisesti suurinta Viemäriä) on yksi maailman vanhimpia viemärijärjestelmiä. Tarinoiden mukaan se rakennettin alun perin vuoden [[600 eaa]]. paikkeilla, kuivaamaan [[Rooma]]n alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Perimätiedon mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas [[Lucius Tarquinius Priscus]].


Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.
Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.

Versio 1. marraskuuta 2006 kello 01.20

Tämä artikkeli on antiikin Rooman viemärijärjestelmästä. Rock-yhtye CMX:llä on myös samanniminen albumi.
Tiedosto:Map of downtown Rome during the Roman Empire large.jpg
Muinaisen Rooman keskustan kartta, jossa näkyy Cloaca Maxima keskellä pitkänä viivana kuvan yläosasta alaosaan.

Cloaca Maxima (latinaa, tarkoittaa kirjaimellisesti suurinta Viemäriä) on yksi maailman vanhimpia viemärijärjestelmiä. Tarinoiden mukaan se rakennettin alun perin vuoden 600 eaa. paikkeilla, kuivaamaan Rooman alueen suot ja kuljettamaan maailman väkilukuisimman kaupungin likavedet läheiseen Tiber-jokeen. Perimätiedon mukaan sen saattoi rakennuttaa kuningas Lucius Tarquinius Priscus.

Cloaca Maximan rakentamiseen käytettiin paljon osittain pakotettua työvoimaa. Apuna lienee ollut myös tuolloin rakennustaidon paremmin hallinneita etruskeja.

Livius kuvasi rakennustyön olleen vain tunneleiden kaivamista maan alle, mutta hän kirjoitti huomattavasti tapahtuman jälkeen. Muista lähteistä ja Cloaca Maximan kulkureitistä voidaan päätellä sen olleen alun perin avoin oja, joka muodostettiin läheisiltä kukkuloilta tulleista puroista. Nämä purot ohjattiin kulkemaan Forumin läpi ja sitten Tiberiin. Vähitellen tämä avoin oja joutui rakennusten alle, sillä ajan myötä tila Roomassa muuttui arvokkaammaksi ja rakennukset rakennettiin sen päälle. On mahdollista, että molemmat teoriat ovat totta ja on varmaa että jotkin alhaisimmat viemärin osat on rakennettu suoraan maan alle, muun viemäristön ollessa jo peittynyt.

Yksi Cloaca Maximan suuaukoista.

Pääviemäristä lähtee monia sivuhaaroja, mutta kaikki näyttävät olevan "virallisia" viemäreitä jotka palvelivat julkisia käymälöitä, kylpylöitä ja muita julkisia rakennuksia. Yksityiset rakennukset, jopa rikkaiden rakennukset, luottivat eräänlaisiin jätekuoppiin viemäreinään.

Cloaca Maximaa huollettiin hyvin koko Rooman valtakunnan olemassaolon ajan, ja on todisteita että se oli käytössä vielä pitkään Länsi-Rooman romahtamisen jälkeen. Marcus Vipsanius Agrippan tiedetään tarkistaneen sen perinpohjaisesti vuonna 33 eaa, ja arkeologit ovat paljastaneet useita rakennustyylejä ja materiaaleja useilta aikakausilta, mikä osoittaa, että viemäristöä huollettiin ja korjattiin säännöllisesti. Viime aikoina jäljelle jääneet reitit on yhdistetty Rooman nykyiseen viemärijärjestelmään.

Roomalaisten tiedetään myös – joskin kuvauksien todenmukaisuus on tapauskohtaista – heittäneen useita ruumiita viemäriin kunnollisten hautajaisten sijaan. Näiden joukossa on muun muassa keisari Elagabalus ja Pyhä Sebastian – jälkimmäinen on Lodovico Carraccin maalauksen aiheena.

Cloaca Maximan suut Tiberiin ovat yhä näkyvissä lähellä Ponto Rotton ja Ponto Palatinon siltoja. Basilica Julian lähellä on myös näkyvissä portaat alas viemäriin. Osa Cloaca Maximasta on myös näkyvissä maan päältä lähellä Pyhän Giorgion kirkkoa Velabrossa.

Aiheesta muualla