Ero sivun ”Carl Billsten vanhempi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p edellisen huoltoa, hyv |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Carl Billsten vanhempi''' (1605–1673) oli [[Pinjainen|Pinjaisten]] ja [[Fagervik]]in ruukkien perustaja sekä Suomen ensimmäinen varsinainen ruukinpatruuna.<ref>Suomen kansallisbiografia, s. 603</ref> |
'''Carl Billsten vanhempi''' (1605–1673) oli [[Pinjainen|Pinjaisten]] ja [[Fagervik]]in ruukkien perustaja sekä Suomen ensimmäinen varsinainen ruukinpatruuna.<ref>Suomen kansallisbiografia, s. 603</ref> Hän toimi Turussa tullin vuokraajana eli satamamakasiinien vuokraajana. Viimeistään vuonna 1639 Billsten alkoi rakentaa Pinjaisten eli [[Billnäsin ruukki]]a [[Pohja|Pohjan pitäjään]]. Tehdas valmistui vuonna 1640, ja hän sai [[privilegio]]n vuonna 1641. Ruukki käytti [[Ojamon rautakaivos|Ojamon]] malmia, mutta kaivoksen ehdyttyä Billsten tuotti malmia Tukholman saaristosta.<ref>Suomen kansallisbiografia, s. 604</ref> Valmistamiaan tuotteita Billsten vei omilla laivoillaan Tukholmaan ja Tallinnaan. Lisäksi ruukkiin kuului huomattava maaomaisuus, josta saatiin puuta masuunin lämmittämiseen sekä ruokatarpeita työntekijöitä varten.<ref>Suomen kansallisbiografia, s. 605</ref> |
||
Billstenin kuoltua ruukin patruunana jatkoi hänen poikansa [[Carl Billsten nuorempi]]. |
Billstenin kuoltua ruukin patruunana jatkoi hänen poikansa [[Carl Billsten nuorempi]]. |
Versio 27. heinäkuuta 2019 kello 10.40
Carl Billsten vanhempi (1605–1673) oli Pinjaisten ja Fagervikin ruukkien perustaja sekä Suomen ensimmäinen varsinainen ruukinpatruuna.[1] Hän toimi Turussa tullin vuokraajana eli satamamakasiinien vuokraajana. Viimeistään vuonna 1639 Billsten alkoi rakentaa Pinjaisten eli Billnäsin ruukkia Pohjan pitäjään. Tehdas valmistui vuonna 1640, ja hän sai privilegion vuonna 1641. Ruukki käytti Ojamon malmia, mutta kaivoksen ehdyttyä Billsten tuotti malmia Tukholman saaristosta.[2] Valmistamiaan tuotteita Billsten vei omilla laivoillaan Tukholmaan ja Tallinnaan. Lisäksi ruukkiin kuului huomattava maaomaisuus, josta saatiin puuta masuunin lämmittämiseen sekä ruokatarpeita työntekijöitä varten.[3]
Billstenin kuoltua ruukin patruunana jatkoi hänen poikansa Carl Billsten nuorempi.
Kirjallisuutta
- Suomen kansallisbiografia. Osa 1. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. ISBN 951-746-442-8.