Ero sivun ”Tyhmyys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 62.106.60.249 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. |
Kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:Quentin Massys 030.jpg|thumb|Quentin Massysin maalaus]] |
|||
'''Tyhmyys''' on käsityskyvyn tai [[äly]]n puutetta tai epäviisautta. |
'''Tyhmyys''' on käsityskyvyn tai [[äly]]n puutetta tai epäviisautta. |
||
Versio 26. heinäkuuta 2019 kello 23.18
Tyhmyys on käsityskyvyn tai älyn puutetta tai epäviisautta.
Suomen sanan tyhmyys alkuperä
Suomen kielessä sana ”tyhmä” oli alun perin vain toinen tapa lausua sana ”tuhma”. Näin oli vielä esimerkiksi kalevalaisessa kansanrunoudessa. Merkitykseltään sanat ”tuhma” ja ”tyhmä” olivat siis sama sana, ennen kuin ne eriytettiin toisistaan. Sanalla oli sekä nykyisen tuhma-sanan että nykyisen tyhmä-sanan merkitykset: tuhmuuden katsottiin olevan tyhmyyttä.[1] Ilkeät ja kurittomat (tuhmat) ajateltiin siis jollain tavoin hölmöiksi, ajattelemattomiksi tai vajavaisiksi (tyhmiksi).
Pahuus oli eri asia kuin tuhmuus ja tyhmyys, se ei ollut vain vajavaisuutta, vaan tietoista hyvän vastaista toimintaa, ja siten paljon vakavampi asia. Nykykäsittein vanhan käsityksen mukaista tuhmaa tai tyhmää voitaisiin pitää ainakin osittain syyntakeettomana haitallisiin tekoihinsa, kun taas paha on syyntakeellinen.
Matthijs van Boxselin käsitys tyhmyydestä
Matthijs van Boxselin mukaan tyhmyyden voi määritellä vain jonkin muun ominaisuuden puutteeksi tai vastakohdaksi. Tyhmyyttä ei voi tavoitella, koska tietoisena se ei ole enää tyhmyyttä vaan lisätietoa. Omasta tyhmyydestään ei siten voi olla tietoinen. Tyhmyyteen liittyy toimiminen tietämättään vastoin omaa etuaan.[2]
Toiminnallinen tyhmyys
Toiminnallinen tyhmyys on kriittisen pohdinnan poissaoloa, jota esiintyy esimerkiksi työpaikoilla. Tyhmyys luo organisaatioon yhtenäisen ja yksimielisen tilan, jossa työntekijä alkaa välttää päätösten, rakenteiden ja visioiden kyseenalaistamista. Samanaikaisesti tyhmyys kuitenkin nostaa organisaation tuottavuutta ja tehokkuutta. Jos liian moni terävä yksilö ehdottaisi vaihtoehtoisia toimintatapoja tai kysyisi kriittisiä kysymyksiä, työ hidastuisi. Tyhmyyttä ei vain saa olla liikaa.[3]
Lähteet
- ↑ Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. Osa 3: R–Ö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 556; Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000. ISBN 951-717-712-7.
- ↑ Boxsel, Matthijs van: Tyhmyyden ensyklopedia. (Alkuteos: De encyclopedie van de domheid, 2002.) Suomentanut Antero Helasvuo. Jyväskylä: Atena, 2005. ISBN 951-796-392-0.
- ↑ Tyhmyydestä on työpaikalla suurta hyötyä, Työpiste-verkkolehti 26.4.2013.
Kirjallisuutta
- Cipolla, Carlo M.: Inhimillisen typeryyden peruslait: Lyhyt oppimäärä. (The basic laws of human stupidity, 1976/2012.) Englannin kielestä kääntänyt Leena Mäntylä. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-744-4.
- Matthijs van Boxsel: Tyhmyyden ensyklopedia. (Alkuteos: De encyclopedie van de domheid, 2002.) Suomentanut Antero Helasvuo. Jyväskylä: Atena, 2005. ISBN 951-796-392-0.
- Erasmus Rotterdamilainen: Tyhmyyden ylistys. (Alkuteos: Moriae encomium, 1509.) Suomennos: Kauko Kare. Tarkistanut ja selitysosan laatinut Kaarle Hirvonen. 4. painos. (1. painos 1974). Hämeenlinna: Karisto, 1998. ISBN 951-23-3773-8.
Aiheesta muualla
- Tyhmä on liian tyhmä tajutakseen asian itse. Helsingin sanomat 2.4.2012.